Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette seurustelleet ainakin 10v itseänne vanhemman/nuoremman kanssa
04.10.2013 |
Miten olette päässet yli ikäerosta? En ole koskaan pitänyt 10 vuotta isona juttuna, ja olenkin mielestäni hyvin kypsä ikäisekseni ja siksi suhde vanhempaan mieheen voisi onnistua. Kuitenkin joka kerta kun puhumme esim minun keskeneräisestä lukiostani, huomaan hänen ajattelevan ikäeroamme. Tai kun hän puhuu nuoruudestaan, minusta se tuntuu ihan kamalan kaukaiselta.
Ollaan siis vasta tutustumassa mutta tuntuu siltä että tästä voisi hyvä suhde kehittyä, vain toi enää mietityttää. Nimen omaan halusin vanhemman ja kypsemmän miehen sillä en usko että ikäisistäni "pojista" olisi isäpuoleksi lapselleni. En ikinä uskonut ikäeron olevan mikään kynnyskysymys mutta nyt näyttää siltä :( Onko muita joilla olisi ollut samanlaista suhteen alkuaikana? Muuten siis viihdymme toistemme seurassa ja meillä on tosi hauskaa, ainut ongelma tulee silloin kun tulee puheeksi joku mistä tulee ikä mieleen
Kommentit (16)
Mies on leikkinyt legoilla kun minä sain ensimmäisen lapseni.
Mutta me ollaan niin samalla aaltopituudella, mies kypsempi kuin ikäisensä usein ja molemmista tuntuu että minä olen se nuorempi. En tiedä miksi, olen tyttömäinen ja mies taasen omaa sellaista luontaista auktoriteettia. Jos ikä haittaa niin voi olla ettei vaan luonteet natsaa, ei ole samalla aaltopituudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:46"]
Mies on leikkinyt legoilla kun minä sain ensimmäisen lapseni.
Mutta me ollaan niin samalla aaltopituudella, mies kypsempi kuin ikäisensä usein ja molemmista tuntuu että minä olen se nuorempi. En tiedä miksi, olen tyttömäinen ja mies taasen omaa sellaista luontaista auktoriteettia. Jos ikä haittaa niin voi olla ettei vaan luonteet natsaa, ei ole samalla aaltopituudella.
[/quote]
Minäkö tämän kirjoitin? :)
terveisin 45v. nainen, jolla 33v. mies
Nii no se voi olla että ei sitten vaan täysin natsaa.. Harmi juttu kun muuten vaikuttaa niin mukavalta mieheltä. Ei kyllä olla koskaan puhuttu asiasta, joten voi olla vaan mun mielessäkin. Ehkä mun sitten pitäisi vaan ottaa asia puheeksi, sittenhän sen näkee, miten hän reagoi..
-ap
Olen seurustellut useamman noin 10 vuotta itseäni vanhemman kanssa ja jonkun kanssa ikäero on ollut häiritsevä, jonkun kanssa taas ei ollenkaan. Kuitenkaan ikäeroon ei mikään suhde ole kariutunut.
Siis kauanko olet tämän miehen kanssa seurustellut? Monella on alkuun ns ongelmia ihan mistä vaan seurustelun alkaessa, testataan tai jotain?
Jollei se ole ikä, se voi olla jokin muu, mikä narahtaa...
Ole silti varuillasi, ehkä se on se ikä, joka teidät erottaa, ehkä ei ole, ja vain koet asián näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei vielä "virallisesti" seurustella, ennemmin voisi sanoa että tapaillaan tai deittaillaan. Siis suhde on vasta alkamassa. Vajaa kuukausi on vasta tunnettu, joten ymmärrän että kyse voi olla myös jostain muustakin. Toivon todella että juttu tästä lähtisi, sillä pidän kovasti miehestä noin muuten. Huumori iskee ja hän kohtelee minua hyvin, on romanttinen jne. sängyssäkin natsaa hyvin yhteen..
On ihan normaalia että ikäeroasia mietityttää. On itse asiassa hyväkin että se mietityttää, että sekin asia mietitään läpi eikä mennä rakkauden huumassa mitään miettimättä yhteen.
Minulla ja miehelläni on 15 vuotta ikäeroa, minä nuorempi. Kyllä minä ainakin mietin seurusteluaikana kaikkea sitäkin että mitä sitten kun hän on jo "pappaikäinen" ja itse olen vielä energinen keski-ikäinen. Tai että joudunko jossain vaiheessa omaishoitajaksi kun olen vielä myös työelämässä. Minä päädyin siihen, että rakkaus voittaa vastoinkäymiset, mutta tosiaan, kyllä minä näitä vakavissani mietin.
Erilaisista elämänvaiheista meillä ei niin koskaan ole ollut ongelmaa, koska emme koskaan ole yrittäneet niitä korostaa vaan keskittyä siihen mikä on yhteistä. Esim. kun minä opiskelin, meidän ollessa jo naimisissa, en minä häntä rasittanut millään opiskelijaelämäjutuilla. Eikä hän minua leipääntyneen insinöörin rutinoituneen arjen tylsyydellä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on yli 10 v vanhempi, mutta ei se ole ollut ongelma. Molemmilla saman tason koulutus, samoja kiinnostuksen kohteita. Mutta myös paljon eroja, lähinnä erilaisten taustojen takia. Mä olen kasvanut maalla ja pikkukaupungissa, mies isossa kaupungissa, mies siis ulkomaalainen. Se on elänyt sellaista nuoruutta, mitä me katsottiin kateena televisiosta. Mutta minusta sekä tekee asiat kiinnostavaksi. Yhdessä nyt 21 v.
Kiitos vastauksista :) Ehkä nämä nyt luo minussa vähän uskoa suhteeseemme. Kiitos että jaoitte tarinoitanne. Kysymys vielä: pitäisikö mun ottaa asia puheeksi vai koittaa vaan päästä asiasta yli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 21:33"]
Kiitos vastauksista :) Ehkä nämä nyt luo minussa vähän uskoa suhteeseemme. Kiitos että jaoitte tarinoitanne. Kysymys vielä: pitäisikö mun ottaa asia puheeksi vai koittaa vaan päästä asiasta yli?
[/quote]
ap:lta siis :D
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:46"]
Mies on leikkinyt legoilla kun minä sain ensimmäisen lapseni.
[/quote]
Minäkö tämän kirjoitin? :)
terveisin 45v. nainen, jolla 33v. mies
[/quote]
Lapsiäiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:46"]
Mies on leikkinyt legoilla kun minä sain ensimmäisen lapseni.
[/quote]
Minäkö tämän kirjoitin? :)
terveisin 45v. nainen, jolla 33v. mies
[/quote]
Lapsiäiti?
[/quote]
jotkut leikkii leegoilla vielä yli 10veenäkin... huoh
ohis
Rehellinen vastaus: kuulostat nuorelta ja epävarmalta. Katsele vielä, ja ehkä voisit alkaa seurustella ikäisesi kanssa. Onhan niitä hyviäkin ison ikäeron suhteita kyllä. Mutta miksi meiltä kyselet, voitko puhua aiheesta miehen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2013 klo 20:46"]
Mies on leikkinyt legoilla kun minä sain ensimmäisen lapseni.
[/quote]
Minäkö tämän kirjoitin? :)
terveisin 45v. nainen, jolla 33v. mies
[/quote]
Lapsiäiti?
[/quote]
Ei mitenkään kummallista: sain ekan lapseni -87, jolloin (tuleva) mieheni oli tarkalleen ottaen 7½ v. Minä olin 19v äiti. Toki ikäero olisi silloin ollut valtava, mutta ei enää kolmi-nelikymppisenä :)
- tämä jälkimmäinen Legoillaleikkijän vaimo
No minua työnneltiin vielä vaunuissa, kun miesystäväni purjehti jo avioliiton kultaiseen satamaan. Toisen kierroksen pari ollaan, kummankin lapset aikuisia. Ikäero ei todellakaan ole mikään ongelma. Ehkä johtuu siitä, että olen töissä museossa ;)
Ei meillä mitään ongelmia ole ollut. Lähinnä hauskaa, esim mies ollut armeijassa kun mä olen ollut 4v, ei siinä mitään kummallista..