Pojallani (14 vuotta) on vain kaksi kaveria!
Toinen on hänen samanikäinen serkkunsa, joka käy eri koulua, mutta asuu viereisessä rapussa.
Toinen on vuoden vanhempi poika, joka on tuttu partiosta. Harrastavat siis purjehdusta yhdessä ja poikani oli heidän mökillä kuukauden kesällä.
Omalla luokalla ei ole ketään, jonka kanssa poikani haluaisi viettää aikaa koulun jälkeen. Hän viihtyy oikein hyvin kotona lukemassa ja musiikkia kuunnellen. Poika soittaa myös kahta instrumenttia, mutta siitäkään harrastuksesta ei löydy kavereita.
Koulu menee hyvin, ka 9,8 ja poika vaikuttaa ihan tyytyväiseltä.
Onko syytä huoleen?
Kommentit (27)
Miksi olisi syytä huoleen? Lienee ihan pojan oma valinta, ettei koulukaverien seurassa ole.
On kilttipoika ja jäänee naisettomaksi :(
Vierailija kirjoitti:
On kilttipoika ja jäänee naisettomaksi :(
Jep ei kannata odottaa lapsenlasta tuolta
Minusta tuo kertoo siitä että hän osaa solmia läheisiä ihmissuhteita.
Joillakin voi olla kymmeniä kavereita mutta ei yhtäkään läheistä.
Yksikin riittää. Monella ei ole yhtäkään. Jos lapsi on tyytyväinen niin älä murehdi.
Minulla on vain yksi ystävä, jonka kanssa puhutaan lähes joka päivä ja hän vie minut hautaan sitten kun se aika tulee. Se riittää.
M40
Ainahan sitä on huolissaan omista lapsistaan. Oli ongelmia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kilttipoika ja jäänee naisettomaksi :(
Jep ei kannata odottaa lapsenlasta tuolta
Voi olla hyvin mahdollista, että joku nainen nappaa hänet ja lapsia on pian useampikin. Riippuu niin paljon muista asioista. Harrastukset, joissa on myös tyttöjä olisi hyvä sosiaalisten taitojen parantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kilttipoika ja jäänee naisettomaksi :(
Jep ei kannata odottaa lapsenlasta tuolta
Voi olla hyvin mahdollista, että joku nainen nappaa hänet ja lapsia on pian useampikin. Riippuu niin paljon muista asioista. Harrastukset, joissa on myös tyttöjä olisi hyvä sosiaalisten taitojen parantamiseen.
Miten kiltti poika voi saada tyttöjä kavereiksi :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kilttipoika ja jäänee naisettomaksi :(
Jep ei kannata odottaa lapsenlasta tuolta
Voi olla hyvin mahdollista, että joku nainen nappaa hänet ja lapsia on pian useampikin. Riippuu niin paljon muista asioista. Harrastukset, joissa on myös tyttöjä olisi hyvä sosiaalisten taitojen parantamiseen.
Kiva tulokulma tähän asiaan. Poika siis soittaa pianoa ja viulua sekä purjehtii. Kaikissa harrastuksissa tapaa paljon myös tyttöjä. Samoin myös partiossa, joka on kanssa harrastus.
Poika ei tykkää pelkästään “hengailla” kavereiden kanssa, kuten monet ikäisensä. Ei myöskään ole kiinnostunut videopeleistä eikä mopoista kuten monet ikäisensä.
Uskoisin, että pojalla on ihan hyvät sosiaaliset taidot. Hän viihtyy hyvin aikuisten seurassa ja osaa käyttäytyä hyvin ja ihan itsevarmasti tilanteessa kuin tilanteessa.
Lähinnä minua huolettaa tässä se, että koulussa ei ole yhtään samanhenkistä porukkaa. Poika haluaa erikoislukioon, ehkä asiat muuttuu siellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sitä on huolissaan omista lapsistaan. Oli ongelmia tai ei.
Niin tämä:) esikoisen ollessa päiväkoti-ikäinen mies mulle totesikin, että "toi lapsi on sun mielestä vuoropäivinä autisti tai adhd" eli jos oli vilkas, heti huolestuin, kun istui nätisti ja luki kirjaa, taas huolestuin. Ei tässä lajissa voi voittaa.
Ei mullakaan lapsena ollut kuin yksi ystävä. Ei koskaan kiinnostanut solmia pinnallisia suhteita vain koska pitää olla kavereita. Ja tämän ystävän kanssa ollaan vieläkin läheisiä näin kolmikymppisinä. En ole aikuisenakaan halunnut uusia kavereita koska pinnalliset suhteet vain rasittaa.
Ei se määrä vaan laatu. Jos poika on tyytyväinen ole sinäkin.
Oletteko miettinyt ihan loppuun asti noi harrastukset? Meinaan ei ihan sieltä parhaimmasta päästä jos ei haluu et lapsi joutuu kiusatuksi.
Mun mielestä aika paljon.. monilla yksi tai ei yhtään.
Voi löytää myöhemmin lisää kavereita..
En olisi huolissani, koulu menee hyvin ja mieleisiä harratuksia ja kaksi kunnollista kaveria. Koulussakin viihtyy ilmeisesti eikä siellä kukaan kiusaa.
Saisit olla tyytyväinen kun teillä ei ole ongelmia!
Kuulostaa täydelliseltä. Varmasti poika saisi kavereita jos haluaisi mutta viihtyy koulussa yksin..
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettinyt ihan loppuun asti noi harrastukset? Meinaan ei ihan sieltä parhaimmasta päästä jos ei haluu et lapsi joutuu kiusatuksi.
Voi jessus... Itse katsoin vähän kateellisena, että ompas hyviä ja hienoja harrastuksia ja jos poika ihan omasta tahdostaan haluaa niitä harastaa (eikä ole mitään vanhempien toiveiden täyttämistä), niin kertoo siitäkin, että poika on fiksu tyyppi, ei mikään tyhjäpää. Oma poikani oli samantyyppinen vielä joskus 13-vuotiaana, harrasti paljon ja koulutodistuksissakin ysejä ja kymppejä suurimmaksi osaksi. Yläasteelle mennessä alkoi ilmeisesti murrosikä painamaan pahasti ja järjestään kaikki numerot tippuivat yhdellä numerolla, mutta pääsi vielä nipinnapin lukioon. Nyt 16-vuotiaana on siis toista vuotta lukiossa ja suhtautuu kouluun niin hälläväliämeiningillä, että hirvittää tulevat yo-kirjoitukset. Ja pojallani on myös tuo sama, että vaan muutama kaveri hänellä ja harrastuksetkin vähenivät murrosiän myrskyissä roimasti. Mutta tässä tilanteessa olen tyytyväinen, että hänellä on edes ne muutamat kaverit (ja eihän kaikki ihmiset edes halua sen enempää) ja vielä edes yksi harrastuskin, josta on kiinnostunut. Poikani kavereita taas ei kiinnosta oikein mikään muu, kuin netissä pelaaminen.
Kaksi on parempi kuin ei yhtään. En olisi huolissani.