Miksi pikkulapsi ei osaa leikkiä hetkeäkään yksin?
Liittyen tuohon toiseen ketjuun, jos soitan ystävälle, jolla lapsi, niin ihan koko puhelun ajan saa kuulla kiroilua ja komentelua. Puhelun aikana se sekä naurattaa, että ärsyttää. Miten voi olla, että pikkulapsi ei osaa leikkiä edes viittä minuuttia huoneessaan? Meinasinkin sano ystävälle, että koita saada toinen muksu alulle, että niistä olis sitten seuraa toisilleen... Muistan, että itse tykkäsin rakennella yksin tai veljen kanssa duplo-legoilla torneja ja taloja ja mitä milloinkin. Taidettiin me saada tukkapöllyä juuri tuollaisissa tilanteissa, jos keskeytettiin puhelu. Ja kyllä meinaan uskottiin sitten heti siitä yhdestä tukkapöllystä. Miksi nykyään lasten kanssa pitäisi neuvotella asioista, että sana menee perille ja kun se ei kuitenkaan senkään jälkeen mene. Eikö äidit enää käytä näitä "kiristys, lahjonta ja uhkailu". Tuossakin oisi voinut äiti sanoa, että yksikin keskeytys vielä, niin et saa jälkiruokaa tms. Kun ei se lapsi nyt ole enää mikään pari vuotias, vaan sen ikäinen, että oikeasti pitäisi alkaa ymmärtämään ihan puhetta.
Nyt viimeistään kannattaa ottaa se kuuluisa joulupukki-kortti esille, jos lapset on tuhmia ;) Tehos sekin meihin pienenä (ja vähän vanhempanakin :D )
Kommentit (2)
Joo, sitten ystävälläsi olisi liuta lapsia hameen helmoissa roikkumassa, kun hän yrittäisi puhua kanssasi puhelimessa. Totuushan on se, että vaikka lapsi osaa ja suorastaan nauttii yksin puuhaamisesta, hänelle tulee heti kiireellistä asiaa silloin, kun huomaa, että äiti tekee jotakin omaa kivaa - puhuu puhelimessa. Silloin voi olla miehelläkin jotakin asiaa, vaikka hän olisi vaiennut ennen puhelua päiväkausiksi.
Totuushan on se, että äideillä ei saa olla omaa elämää lasten ja miesten mielestä. ;)
Sinulla ei ole lapsia. Sinulla ei myöskään ole ymmärrystä ihmisen kehityksestä. Ihmettele vapaasti.