Vauvan kanssa eläminen yhtä tuskaa
Tämä on ihan hirveää, paljon kamalampaa mitä ikinä uskalsin kuvitella. En pysty rentoutumaan hetkeksikään. Olisi ihana jos edes saunassa pystyisi hetken istumaan ajatuksissaan kuten ennen vauvaa, mutta ihan valtava stressi koko ajan kaikkialla. Olisi ihana joskus päästä nukkumaan kun siltä tuntuu, mutta ne ajat taitaa olla ikuisesti historiaa. Voisinpa rentoutua jotenkin, vaikka kahvikupin kanssa tuossa terassilla, mutta tuntuu sielläkin ollessa siltä, että pitäisi olla vauvaa hyysäämässä. Onko muilla ollut näin virittynyttä oloa vauvan kanssa? Ikää sillä on nyt 2 kk.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Tuore äitiys saa sinut tuntemaan noin. Mullakin on reilu 2kk vauva, mutta tämä on jo kolmas vauva. Mun aiemmat lapset ovat myös pieniä, 2,5v ja 4v. Mutta ihmeellistä kyllä, tunnen oloni rennommaksi ja vähemmän väsyneeksi kuin silloin aikoinaan vain esikoisen kanssa. Kyse tuskin on siitä, että nyt olisi jotenkin helpompi vauva, vaan olen vain tottunut tähän. Enää ei niin stressaa ja ole niin yliherkkä kaikille vauvan tai muiden lasten ääntelyille. Voi kun olisinkin osannut olla yhtä rento sen ainoan vauvan kanssa, mutta kai se vain menee niin, koska silloin ekan kanssa kaikki on uutta ja ihmeellistä, sekä hormonit taitaa saada pään sekaisin. Kyllä se siitä helpottaa ap.
Juuri näin. Itsekin totesin kolmannen kanssa neuvolassa, että on tämä nyt ihanaa, kun ei enää hössötä ja stressaa kaikesta, voi vaan nauttia vauvasta ja isommista lapsista.
Jep, ihan kukkua että aika kultaa muistot. Ei muuten kultaa kaikilla. Se väsymyksen aiheuttama aivosumu ei unohdu koskaan. Käyt puoliteholla, unohdat sovitut jutut, valtavat tummat silmänaluset kruunaa koko komeuden. Onneksi lapset kasvavat ja rakkaus lasta / lapsia kohtaan auttaa silloinkin kun on tosi vaikeaa. Ja jos parisuhde kestää vauvavuoden, se kestää sitten kyllä ihan mitä vaan.