Lue keskustelun säännöt.
Voinko vetää rajan äidilleni?
30.09.2013 |
Ärsyttää niin hemmetisti kun äitini pitää vieläkin minua, aikuista tytärtään kuin pienenä lapsena. Kotoa olen muuttanut pois jo 18 vuotiaana ja lapsen sain myös jo nuorena. Koko sen ajan on "hoivannut" minua kuin 5-vuotiasta ja varsinkin lapsen synnyttyä änkeää joka päivä kylään tai vaatii meidät heille, muuten suuttuu jos ei saa nähdä lapsenlastaan. Ja nyt kun erottiin lapsen isän kanssa, tämä huolehtiminen on mennyt ihan överiksi! Soittelee koko ajan (siis monta kertaa päivässä) ihan vaan kysyäkseen mitä teen, tarvitseeko mun päästä kauppaan (mulla ei ole hetkellisesti autoa) olenko saanut tehtyä mitään, haluanko että he hakevat tyttäreni hoitoon niin saisin omaa aikaa...
Mihin voi vetää rajan? Asumme vieläpä todella lähellä toisiamme, vain noin kilometrin päässä. Tuntuisi aika julmalta rajata lapseni ja äitini tapaamiset esim vain kerran viikkoon. Olen yrittänyt puhua hänelle tästä mutta ei tunnu tehoavan
Kommentit (10)
Olen pärjännyt omillani, eli en ole tarvinnut rahaa lapsen vaatteisiin, omaan vuokraan, auton käyttö- ja korjauskuluihin jne. Jos pyydät ja/tai otat äidiltäsi jatkuvasti vastaan esim. taloudellista apua, olet tavallaan riippuvainen hänestä ja hänellä on valtaa sinuun. Tällaisten sukulaisten kanssa on parasta ottaa jalomielisesti vastaan esim. pieni rahalahja syntymäpäivälahjaksi, mutta missään nimessä en ota vastaan rahaa omiin talvikenkiin, lapsen juhlamekkoon, kassillista ruokaa jne. vaikka kuinka tiukkaa tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta lapsellinen käytös ja anna äitisi auttaa! Hän ei varmasti ajattele pahaa, sinä vain olet nyt herkillä ja koet auttamisen uhkaksi - minkä takia? Tottakai voit sanoa, että vähentää soittojaan, et jaksa ja ehdi koko ajan selittelemään puhelimessa asioitasi ja aikasi menee lapsen kanssakin ihan mönkään kun hyppäät alvariinsa puhelimessa. Sovit vaikka, että 2-3 soittoa/päivä ja sinä soitat, jos haluat apua. Voit sen avun tarvitsemis soiton myös soittaa vaikka huomenna - siitä äitisi varmasti ilahtuisi. Jos äitisi haluaa auttaa lapsen hoidossa, eli lapsenlapsensa hoitoon, niin sehän on upea juttu! Anna lapsen tutustua mummoonsa, ei hänellä varmasti ole turvallisia aikuisia lähellään liikaa!
Joo just tota oon yrittänyt välttää. Ainut mitä nyt synttärilahjojen lisäksi olen heiltä pyytänyt on auto lainaan, ja silloinkin olen AINA tankannut tankin täyteen käytettyäni. En todellakaan halua olla riippuvainen heistä. Eikä tässä nyt mistään kiristyksestä ole kyse, äitini on muuten vaan hyvin tunkeileva :( Neuvoo ja opettaa yksinkertaisiakin asioita kuin pikkulapselle (tiskausta, vaatteiden pesua, ruuan laittoa) vaikka olen tosiaan jo useamman vuoden asunut omillani ja pärjännyt hyvin.
no jos tämä ei ole provo niin koita nyt nainen hieman korjata asennettasi.
Ei aina tarvitse vastata puhelimeen. Auttaa ja välittää saa, mutta rajansa se on liiallisella tunkeilullakin, toisen yksityisyyttä pitää myös kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta kauemmas. Kai kuinka vanha nyt olekaan, jos olet 18v muuttanut kotoa ja monta vuotta jo omillasi, eli? 22v?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 18:10"]
Olen pärjännyt omillani, eli en ole tarvinnut rahaa lapsen vaatteisiin, omaan vuokraan, auton käyttö- ja korjauskuluihin jne. Jos pyydät ja/tai otat äidiltäsi jatkuvasti vastaan esim. taloudellista apua, olet tavallaan riippuvainen hänestä ja hänellä on valtaa sinuun. Tällaisten sukulaisten kanssa on parasta ottaa jalomielisesti vastaan esim. pieni rahalahja syntymäpäivälahjaksi, mutta missään nimessä en ota vastaan rahaa omiin talvikenkiin, lapsen juhlamekkoon, kassillista ruokaa jne. vaikka kuinka tiukkaa tekisi.
[/quote]
Ainoastaan kusipäät vaatii valtaa vastineeksi avustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kyllä sinä voit vetää rajaa. Muista kuitenkin, että siitä auttavasta äidistä on sinulle vielä apuakin monet kerrat, hoitaa lastasi jne.
Mutta totta kai: minä ainakin sanoisin heti hänen neuvomisilleen, että "NYT lopeta äiti kulta, minä olen aikuinen enkä mikään viisivuotias, älä neuvo kuin pientä lasta!"
Sano joka kerta ja heti, kun hän aloittaa. Komenna olohuoneeseen leikkimään lapsesi kanssa tai jotain muuta kuin opastamaan kotitöissä.
Huumoria ja suoruutta peliin.
Ja uteluihin puhelimessä: "äiti, älä utele. Hyvää kuuluu, entä sinne?"
MITÄ V...TUA se hänelle kuuluu, mitä olet aamun mittaan ehtinyt kotona tehdä? Hän kyselee just niin kauan kuin sinä nöyrryt vastaamaan.
Eli toisin sanoen, älä suostu kuuntelemaan neuvomista, äläkä vastaa kontrollointi-kyselyihin. Kieltäydy joka ainoa kerta selväsanaisesti, mutta hiiltymättä ja huutamatta.
Mutta muuten en sinuna ihan tuossa vaiheessa vielä alkaisi vältellä tai rajoittaa tapaamisia. Koeta kouluttaa mieluummin äitiäsi tapaamisen sisällön, älä määrän suhteen - lapsenvahdista voi olla pian iloakin...
9, ei siihen kusipäätä tarvita. Ainoastaan äiti-ihminen, joka ei huomaa lapsensa jo olevan aikuinen, vaan luulee tämän yhä tarvitsevan jatkuvaa kaitsentaa ;-)
Millä en tietenkään tarkoita, etteikö sille pidä panna stoppi.
10
onko kellään ollut samanlaista? mitä olette tehneet?
-ap