Millaisia ovat mielestäsi luokanopeopiskelijat? Arvostatko?
Kerroin tänään sukulaisnaisille, että tyttäreni aikoo pyrkiä okl:ään ensi keväänä. Sukulaiset olivat sitä mieltä, että tyttöni kannattaisi mieluumin pyrkiä "johonkin kauppatieteelliseen tai oikeustieteelliseen, arvostettuun kouluun". Opeopiskelijat ovat kuulemma iloisia ja sosiaalisia, mutta eivät jaksa opiskella, vaan juhlivat jatkuvasti. Minusta asenne oli erittäin kummallinen, mielestäni opettajan ammatti on yksi tärkeimmistä ammateista. Itsekin pohdin sitä omaa ammattia valitessani, mutten päässyt ensimmäisellä hakukerralla sisään ja päädyin valtiotieteelliseen. Kaikki tapaamani opettajaopiskelijat ovat olleet erittäin älykkään ja mukavan tuntuisia. Eihän sillä minulle sinänsä mitään väliä ole, mitä joku ajattelee tyttäreni mahdollisesti tulevasta koulusta, mutta olisi vain hauska tietää, ajatellaanko täällä samoin. :)
Kommentit (32)
Mä olen samaa mieltä tuosta amk-osuudesta. Ei luokanopen koulutus ole tieteellinen, eikä sen tarvikaan olla. Kasvatustiede... no, joo. Ihan turhaa hubbabubbaa työhön nähden. Eikä siellä kasvatustieteen syventävissä mitään lasten kasvuteorioita opiskella. Luetaan tieteen filosofiaa, metelemäopetusta, hiukan psykologiaa, sosiologiaa, johtamista tai mihin sitten painottaakin opintonsa. Annat nyt kuvan, jossa siellä annetaan jotain konkreettista tietoa siitä, kuinka hienosti nyt lapsia ohjataan koulussa. Todellisuudessa opetusharjoitteluita ja niihin liittyviä kursseja lukuunottamatta kasvatustieteen opinnoilla ei työssä tee mitään, ellei ala tekemään tutkimustyötä.
Paljon hyödyllisempää olisi ihan suorat neuvot ja pohdinnat, miten toimia eri tilanteissa. Niistä olisi oikeasti työkaluja työhön. Oletko lukenut erityispedagogiikkaa? Sen perusopinnot pelkästään antaa 100-kertaa enemmän kuin koko pitkä kasvatustiede filosofisine höpötyksineen. Hirveä painoarvo annetaan jollekin tutkimusmenetelmille, koska tieteessä ei ole mitään muuta kuin pelailua tutkimusmenetelmillä...
Minusta amk olisi erinomainen paikka luokanopekoulutukselle. Voitaisiin luopua tiedehömpästä ja keskittyä käytäntöön. Se ei vähennä yhtään työn arvokkuutta.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:23"]
Opiskelen itse aineenopettajaksi ja jotenkin näen, että OKL:llä ei ole juuri mitään tekemistä oikean tieteen kanssa. Luokanopettajaksi voisi ihan hyvin siis opiskella vaikka AMK:ssa. Tällä toteamuksellani ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö pitäisi opettajan ammattia tärkeänä. Arvostan suuresti luokanopettajia, sillä itseäni ei pienten lasten opettaminen kiinnosta. Omien kokemusteni mukaan luokanopeopiskelijat ovat myös keskimääräistä sosiaalisempia, mikä on vain hyvä asia.
[/quote]
Mulle tulevana luokanopettajana on tärkeää, että opet opiskelee yliopistossa. Mä olen ensisijaisesti kasvatustieteilijä: ajattelen tieteellisesti ja vien tiedettä osaltani eteenpäin. OKL opettaa lähinnä pedagogisen ajattelutavan - eihän olisi mitenkään mahdollista antaa konkreettisesti työkaluja jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen. Mun tehtävä on kasvattaa lapsia eettisiksi ja ajatteleviksi yksilöiksi, siihen mä todella koen tarvitsevani tiedettä. Se, miksi Suomi pärjää niin hyvin erilaisissa koulutusvertailuissa, johtuu useiden tutkimusten mukaan hyvin suurelta osin yliopistollisesta opettajan koulutuksesta.
[/quote]
Ihan vain kysymys: Ovatko kaikki vaikka matemaatikkojen gradut täynnä uusia tieteellisä oivalluksia? Epäilen.
Miksi aina vedetään näihin koulutuskeskusteluihin luokanopettajien koulutus? Onko opiskelu tosiaan vaikka kauppatieteellisessä yhtään sen vaatvampaa tai gradut sen kummempia? Tai entäs vaikka historian opiskelijoiden "tiede". Toistelevat opinnäytteissään tutkijoiden toteamuksia. Taitavat olla vielä kauampana kasvatustieteen graduista kuin luulettekaan.
Mitä varten vaikka kaupan kassat nykyään tulevat ammattikorkeakoulusta? Tradenomejahan työllistää tunnetusti lähimarket... MIhin ihmeeseen siinä tarvitaan korkeakouluopintoja?!
[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 00:30"]
Mä olen samaa mieltä tuosta amk-osuudesta. Ei luokanopen koulutus ole tieteellinen, eikä sen tarvikaan olla. Kasvatustiede... no, joo. Ihan turhaa hubbabubbaa työhön nähden. Eikä siellä kasvatustieteen syventävissä mitään lasten kasvuteorioita opiskella. Luetaan tieteen filosofiaa, metelemäopetusta, hiukan psykologiaa, sosiologiaa, johtamista tai mihin sitten painottaakin opintonsa. Annat nyt kuvan, jossa siellä annetaan jotain konkreettista tietoa siitä, kuinka hienosti nyt lapsia ohjataan koulussa. Todellisuudessa opetusharjoitteluita ja niihin liittyviä kursseja lukuunottamatta kasvatustieteen opinnoilla ei työssä tee mitään, ellei ala tekemään tutkimustyötä.
Paljon hyödyllisempää olisi ihan suorat neuvot ja pohdinnat, miten toimia eri tilanteissa. Niistä olisi oikeasti työkaluja työhön. Oletko lukenut erityispedagogiikkaa? Sen perusopinnot pelkästään antaa 100-kertaa enemmän kuin koko pitkä kasvatustiede filosofisine höpötyksineen. Hirveä painoarvo annetaan jollekin tutkimusmenetelmille, koska tieteessä ei ole mitään muuta kuin pelailua tutkimusmenetelmillä...
Minusta amk olisi erinomainen paikka luokanopekoulutukselle. Voitaisiin luopua tiedehömpästä ja keskittyä käytäntöön. Se ei vähennä yhtään työn arvokkuutta.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:23"]
Opiskelen itse aineenopettajaksi ja jotenkin näen, että OKL:llä ei ole juuri mitään tekemistä oikean tieteen kanssa. Luokanopettajaksi voisi ihan hyvin siis opiskella vaikka AMK:ssa. Tällä toteamuksellani ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö pitäisi opettajan ammattia tärkeänä. Arvostan suuresti luokanopettajia, sillä itseäni ei pienten lasten opettaminen kiinnosta. Omien kokemusteni mukaan luokanopeopiskelijat ovat myös keskimääräistä sosiaalisempia, mikä on vain hyvä asia.
[/quote]
Mulle tulevana luokanopettajana on tärkeää, että opet opiskelee yliopistossa. Mä olen ensisijaisesti kasvatustieteilijä: ajattelen tieteellisesti ja vien tiedettä osaltani eteenpäin. OKL opettaa lähinnä pedagogisen ajattelutavan - eihän olisi mitenkään mahdollista antaa konkreettisesti työkaluja jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen. Mun tehtävä on kasvattaa lapsia eettisiksi ja ajatteleviksi yksilöiksi, siihen mä todella koen tarvitsevani tiedettä. Se, miksi Suomi pärjää niin hyvin erilaisissa koulutusvertailuissa, johtuu useiden tutkimusten mukaan hyvin suurelta osin yliopistollisesta opettajan koulutuksesta.
[/quote]
[/quote]
Et nyt tainnut lukea mun kirjoitusta ollenkaan. Mä nimenomaan näen tärkeänä pedagogisen ajattelun oppimisen, en tahdo mitään niksikirjaa. Kun osaan ajatella pedagogisesti, osaan toimia mitä moninaisemmissa tilanteissa. Huono opettaja toisintaa suoraan itse oppimaansa. Opettajan tehtävä on myös toimia kansan sivistäjänä, kyllä opettajan silloin mielläestäni tulisi olla itsekin sivistynyt.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 22:34"]:) Montakohan lasta tämän kirjoittajalla on? :D [quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 22:24"] [quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 18:23"] Opiskelen itse aineenopettajaksi ja jotenkin näen, että OKL:llä ei ole juuri mitään tekemistä oikean tieteen kanssa. Luokanopettajaksi voisi ihan hyvin siis opiskella vaikka AMK:ssa. Tällä toteamuksellani ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö pitäisi opettajan ammattia tärkeänä. Arvostan suuresti luokanopettajia, sillä itseäni ei pienten lasten opettaminen kiinnosta. Omien kokemusteni mukaan luokanopeopiskelijat ovat myös keskimääräistä sosiaalisempia, mikä on vain hyvä asia. [/quote] Mulle tulevana luokanopettajana on tärkeää, että opet opiskelee yliopistossa. Mä olen ensisijaisesti kasvatustieteilijä: ajattelen tieteellisesti ja vien tiedettä osaltani eteenpäin. OKL opettaa lähinnä pedagogisen ajattelutavan - eihän olisi mitenkään mahdollista antaa konkreettisesti työkaluja jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen. Mun tehtävä on kasvattaa lapsia eettisiksi ja ajatteleviksi yksilöiksi, siihen mä todella koen tarvitsevani tiedettä. Se, miksi Suomi pärjää niin hyvin erilaisissa koulutusvertailuissa, johtuu useiden tutkimusten mukaan hyvin suurelta osin yliopistollisesta opettajan koulutuksesta. [/quote][/quote]
Ilmeisesti mua (tulevaa luokanopea) tarkoitit? En tiedä, miten tää nyt tähän liittyy, mutta ei, ei mulla ole biologisesti omia lapsia. Sen sijaan mulla on sijaislapsi, jota oon hoitanut kuin omaani käytännössä viikonikäisetä, virallisesti kuukaudenikäisestä. Nyt lapsi on pian neljä. Että joo, kyllä mä jotain ihan todellista kuvittelen tietäväni lasten kasvatuksesta.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 23:08"]
Iloisia ja vähän tyhmiä. Yksikään tietämäni luokanopettajaopiskelija ei ole ollut ns. penaalin terävin kynä. Mutta jos nyt ronskisti sanotaan, niin eihän heidän tulevassa ammatissaan älyä tarvitakaan, vaan sitä iloista mieltä ja laululeikkitaitoja.
Ja luokanopettajaopiskelijoiden graduilla ei tosiaankaan ole mitään tekemistä tieteen kanssa, heh. Lörpättelevää kevyttä itsereflektiota lähinnä.
[/quote]
Jep jep. Ja siinä puhuu tapaus, joka ei tiedä alakoulussa opettamisesta yhtään mitään. Ne laululeikit ja askartelut on kuule pedagogisesti tarkkaan mietitty ja niiden pitää olla perusteltavissa oppimisen edistämisen kannalta.
T. 38v tuplamaisteri, joka hankkii luokanopettajan pätevyyttä ja on ammattimaisen, pedagogisen innostunut tulevasta ammatistaan
Täällä yksi 13 vuotta sitten valmistunut luokanope. Opinnoistani suurin osa oli ihan turhaa oikean opettajan työn kannalta. Vain opetusharjoittelut antoivat kunnon valmennusta tulevaan työhön. opinnot sisälsivät liikaa teoreettista sälää, jolla ei oikeasti koulun perusarjessa tee mitään. Tein opiskeluaikanani paljon myös sijaisuuksia, joista oli korvaamaton hyöty. "Työ tekijäänsä opettaa."
Aineenopen silmissä luokanopet auttavaisia ja idealistisia ja enemmän käytännön ihmisiä ja organisaattoreita kuin aineenopet joissa jotkut hajamielinen proffa tyylisiä
En tunne henk.koht. paljonkaan luokan opettajaksi opiskelevia tai luokanopettajia. Eivät jostain syystä päätyneet mun tuttavapiiriin opiskeluaikanakaan. Mutta mielikuvat: tyttöjä melkein kaikki, olleet hyviä koulussa itse. Motivoituneita. Monipuoliset opinnot, sitä kehui yksi tuttu, joka opiskellut aikuisiällä luokanopettajaksi!
Lapseni luokka oli vitosluokan vaihtuvien sijaisten jäljiltä aika levoton ja ihan kaikkea ei ollut opittu, mitä piti. Kutosluokaksi tuli onneksi koko vuodeksi sama sijainen, ihan vastavalmistunut nuori opettaja. Kunnioitukseni suomalaista opettajankoulutusta kohtaan nousi kohisten, kun näin miten tämä ope otti homman haltuun! Kehitti luokkahenkeä, teki suunnitelmat miten edetään asioissa, joissa oli jäänyt aukkoja... Tiesi, mitä teki ja osasi soveltaa erilaisia menetelmiä tilanteen mukaan. Oppilaat tykkäsivät ja oppivat :)
Ajattelen, että opettajaopiskelijat ovat opiskelijoita muiden joukossa. Osa juhlii, osa ei, osa on fiksuja, osa ei. Osa on ihan väärässä paikassa ja päätyy open ammattiin pönkittämään vain omaa egoaan.
On tärkeintä löytää itselleen mieluinen opiskelupaikka, eikä etsiä sitä sen mukaan mitä vanhempi tai joku sukulaismamma pitää tärkeimpänä (vähän hassua jotenkin ajatella, että joku ammatti olisi toista tärkeämpi).
No ihan varmasti kauppiksessa biletetään enemmän, enkä siitä arvostuksestakaan tiedä... Kauppatieteilijä luultavasti ansaitsee paremmin, ehkä sukulaiset tarkoittivat sitä? Oman kokemukseni mukaan okl:ssä on paljon ns. tunnollisia kilttejä tyttöjä, oikein mukavia ja sosiaalisia. Kannattaa muuten mennä tasan sinne mihin itse tuntee kutsumusta ja antaa pipaut ulkopuolisten pölhöille näkemyksille "arvostetuista" kouluista. :)
Luoksnopettajaopeidkelijt ovat naiveja idealisteja, joilla ei oleitään käsitystä oikeasta elämästä. Kuten kaiikki muutkin opiskelijat. Arvostan heitä ihan yhtä paljon kuin muitakin opiskeliijoita ja suhtaudun ihan samalla lailla kuin muihinkin opiskelijoihin.
4,
ei se mitään, ettet koskaan päässyt sinne yliopistoon. Älä ole niin ankara itsellesi, kyllä jonkun täytyy ne duunarinkin hommat tehdä. :)
5, kuile, mä opetan niitä siellä yliopistossa. T. 4.
(ps.kuinka ihmeessä joku voi pitää kateutena sitä, että toisen mielrtä opiskeijat eivät ole vielä kovin aikuisia. Ai joo, se ei ole vielä itse nähnyt yhtään elämää.)
Noh, äläs nyt 5, kyllähän nelonen argumentoinnista ja kirjoitusasusta päätellen opettaa vähintään teoreettista filosofiaa. (Tai teologiaa, sen verran absurdi käsite on tuo "oikea elämä".) Opiskelijathan ovat tunnetusti yksi homogeeninen massa eikä esimerkiksi kakkostutkintoa lukevia ole.
Onko meillä noin fiksuja opettajia yliopistossa?
Ai ikis on sitten tännekin eksynyt... Oliko se joku opiskelijatyttönen joka sun miehen vei vai?
Opiskelen itse aineenopettajaksi ja jotenkin näen, että OKL:llä ei ole juuri mitään tekemistä oikean tieteen kanssa. Luokanopettajaksi voisi ihan hyvin siis opiskella vaikka AMK:ssa. Tällä toteamuksellani ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, ettenkö pitäisi opettajan ammattia tärkeänä. Arvostan suuresti luokanopettajia, sillä itseäni ei pienten lasten opettaminen kiinnosta. Omien kokemusteni mukaan luokanopeopiskelijat ovat myös keskimääräistä sosiaalisempia, mikä on vain hyvä asia.
Arvostan kaikkia opiskelijoita ja kaikkia ammatteja. Luokanopeja ehkä erityisen paljon: he tekevät tärkeää ja raskasta työtä.
No, onhan ne parikymppiset vielä "melkein lapsia". Olihan sitä itsekin siinä iässä sellainen.
Tuo on muuten niin totta, että asenteet on kyllä muuttuneet. Nykyään odotetaan, että kaikki kerrotaan ja jos yliopisto-opiskelija ei osaa esimerkiksi lukea opinto-opasta, niin automaattisesti syy on jonkun opettajatutorin, joka "ei kertonut..." Aiemmin se oli opiskelijan oma homma ottaa selvää ja osa koulutusta. Ei tullut mieleenkään syyttää ketään siitä. Mutta maailma on muuttunut.
Eikä lapsellisuudella ole mitään tekemistä älyn kanssa. Nuoruuteen kuuluu naivius ja suppea maailmankatsomus. Sehän on hienoa, että uskoa elämään riittää. Ei nuoren kuulukaan olla kyyninen paska...