Voiko puolison pettämisestä päästä yli?
Vai jääkö pettämisestä aina katkeruus tai muu negatiivinen seuraus suhteeseen? Kertokaa kokemuksia, kannattaako yrittää vielä yhdessä pettämisen jälkeen vai olisiko parempi vain erota.
Kommentit (20)
Mielenkiintoinen vertaus. Ehkäpä kannattaisi sitten hankkia uusi ehjä ja hieno lempimuki, ettei tarvitse aina harmitella säröä.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:18"]
Sama juttu kuin jos lempimukisi särkyy: voit hyvällä onnella liimata sen niin että juoma pysyy sisällä ja sitä voi käyttää, muttei se enää samanveroinen ole. Aina se särö harmittaa.
[/quote]
Sinun pitää päättää miten aiot toimia. Jos päätät jatkaa, niin sinun on annettava anteeksi. Unohtamaan ei voi itseään käskeä, muisti säilöö asiat, mutta anteeksianto on valinta.
Ymmärrän myös ihmisiä, jotka eivät voi antaa anteeksi. Silloin on parasta erota.
Katkeruus sen sijaan pilaa sinun oman elämäsi - ei kenenkään muun.
Minä annoin vaimolleni (silloiselle kihlatulleni) anteeksi ja menimme aikanaan naimisiin. Asiaa kyllä puitiin monelta kannalta sitä ennen.
Oma mieheni petti vuosia sitten. Oli kännipano, eikä siis mikään "suhde".
Satuttihan se..ajatuskin siitä että toinen vaarantaa meidän perheen yhdentekevän panon takia, mutta kyllä siitä selvittiin.
Asia jauhettiin hyvin perinpohjaisesti: miksi, miten, missä, miltä tuntui, miksi, miksi, miksi ja näissä jauhannoissa vaadin raakaa rehellisyyttä.
Kun asia oli jauhettu ja pureskeltu, oksennettukin edes takas, oli anteeksi pyytämisen ja -annon aika.
Mietittiin pettämiset vastaisuudessa, yksi kerta saattoi mennä vahingon piikkiin, toinen ei, ja toisen jälkeen olisikin peli siinä.
Aikaa kulunut tuosta nyt kymmenisen vuotta, eikä kyllä mitään säröjä tai traumoja jäänyt. Pettäminen ei vaivaa, ei tule puheeksi edes riidoissa. Luottamus on 110% ja parisuhde voi paremmin kuin silloin nuorempana.
Jaa, sitä erotaan ilman pettämistäkin. Ei se nyt nin vakavaa ole, se pettäminen, varsinkaan kännissä
Miehelläni oli suhde työkaveriin, ei mikään kännipano. Tällä hetkellä en pysty ajattelemaan järkevästi, vaan mieleni tekisi soittaa sille naiselle ja kertoa mitä mieltä olen hänen huoraamisestaan. Mieheni olen jo haukkunut, emmekä ole tällä hetkellä juurikaan puheväleissä. Olen aivan rikki ja ero tuntuisi helpommalta ratkaisulta. Lasten takia ei taas haluaisi luovuttaa niin helposti.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:52"]
Miehelläni oli suhde työkaveriin, ei mikään kännipano. Tällä hetkellä en pysty ajattelemaan järkevästi, vaan mieleni tekisi soittaa sille naiselle ja kertoa mitä mieltä olen hänen huoraamisestaan. Mieheni olen jo haukkunut, emmekä ole tällä hetkellä juurikaan puheväleissä. Olen aivan rikki ja ero tuntuisi helpommalta ratkaisulta. Lasten takia ei taas haluaisi luovuttaa niin helposti.
[/quote]
Miten ajattelet niin, että tämä nainen huorasi? Jos on parisuhteessa, toki petti miestään, mutta on tilivelvollinen vain miehelleen. Jos ei ole parisuhteessa, ei ole tilivelvollinen kenellekään.
Kummassakaan tapauksessa nainen ei ole pettänyt sinua, vain miehesi on.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:23"]
Mielenkiintoinen vertaus. Ehkäpä kannattaisi sitten hankkia uusi ehjä ja hieno lempimuki, ettei tarvitse aina harmitella säröä.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:18"]
Sama juttu kuin jos lempimukisi särkyy: voit hyvällä onnella liimata sen niin että juoma pysyy sisällä ja sitä voi käyttää, muttei se enää samanveroinen ole. Aina se särö harmittaa.
[/quote]
[/quote]
Mut se muki oli ehkä uniikki. Just käteen sopiva, oikean paksuinen reunus, täydellinen koko. Sillä oli tunnearvoa. Uusi muki on uusi muttei ehkä kuitenkaan yhtä mieleinen. Ja sitten on kuitenkin se särö, jonka näet joka päivä ja toivot että muki olisi ehjä.
Valinta ei ole ikinä helppo. Jos se oli tusinamuki, ei kun roskiin vaan. Jos taas tosi harvinainen ja upea...
Nainen tiesi mieheni olevan naimisissa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:52"]
Miehelläni oli suhde työkaveriin, ei mikään kännipano. Tällä hetkellä en pysty ajattelemaan järkevästi, vaan mieleni tekisi soittaa sille naiselle ja kertoa mitä mieltä olen hänen huoraamisestaan. Mieheni olen jo haukkunut, emmekä ole tällä hetkellä juurikaan puheväleissä. Olen aivan rikki ja ero tuntuisi helpommalta ratkaisulta. Lasten takia ei taas haluaisi luovuttaa niin helposti.
[/quote]
Miten ajattelet niin, että tämä nainen huorasi? Jos on parisuhteessa, toki petti miestään, mutta on tilivelvollinen vain miehelleen. Jos ei ole parisuhteessa, ei ole tilivelvollinen kenellekään.
Kummassakaan tapauksessa nainen ei ole pettänyt sinua, vain miehesi on.
[/quote]
Tietenkin mies on vastuussa teostaan, mutta onhan nainenkin osasyyllinen aviorikokseen. Eihän ap ole syyttänytkään vain naista, koska kertoi haukkuneensta miehenkin.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:57"]
Nainen tiesi mieheni olevan naimisissa.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:52"]
Miehelläni oli suhde työkaveriin, ei mikään kännipano. Tällä hetkellä en pysty ajattelemaan järkevästi, vaan mieleni tekisi soittaa sille naiselle ja kertoa mitä mieltä olen hänen huoraamisestaan. Mieheni olen jo haukkunut, emmekä ole tällä hetkellä juurikaan puheväleissä. Olen aivan rikki ja ero tuntuisi helpommalta ratkaisulta. Lasten takia ei taas haluaisi luovuttaa niin helposti.
[/quote]
Miten ajattelet niin, että tämä nainen huorasi? Jos on parisuhteessa, toki petti miestään, mutta on tilivelvollinen vain miehelleen. Jos ei ole parisuhteessa, ei ole tilivelvollinen kenellekään.
Kummassakaan tapauksessa nainen ei ole pettänyt sinua, vain miehesi on.
[/quote]
[/quote]
Minusta avioliittoon sitoudutaan. Ja tuollaisesta paskasta rämmitään yli. Se pettäjä voisit olla sinäkin, tietyissä olosuhteissa. Oksettavaa, mutta me ihmiset osaamme olla oksettavia. Anna anteeksi. Se on suuri taistelu mutta oikea tie. Lapsilta ei pidä viedä perhettä. Tuosta voi oppia. Ole nöyrä. Ja vihaa, se on sallittua mutta se ei saa mennä järkesi edelle.
Olen tosi pahoillani puolestasi. Itse olin se toinen osapuoli tuossa kuviossa. Ja voi miten kadun ja tunnen syyllisyyttä :-(
Avioliittoon sitoudutaan ja siihen kuuluu lupaus uskollisuudesta.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 23:08"]
Minusta avioliittoon sitoudutaan. Ja tuollaisesta paskasta rämmitään yli. Se pettäjä voisit olla sinäkin, tietyissä olosuhteissa. Oksettavaa, mutta me ihmiset osaamme olla oksettavia. Anna anteeksi. Se on suuri taistelu mutta oikea tie. Lapsilta ei pidä viedä perhettä. Tuosta voi oppia. Ole nöyrä. Ja vihaa, se on sallittua mutta se ei saa mennä järkesi edelle.
Olen tosi pahoillani puolestasi. Itse olin se toinen osapuoli tuossa kuviossa. Ja voi miten kadun ja tunnen syyllisyyttä :-(
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:08"]
Taidat olla sama tyyppi joka korostaa täällä usein tuota, miten katkeruus pilaa vain katkeran itsensä elämää. Eihän tuo ole lainkaan totta, jos hiukan ajattelet. Sinulla vain on suuri tarve uskotella itsellesi noin. Varmaankin olet niin törkeän huonosti elänyt elämääsi, että monikin on sinulle katkera, ja yrität raivokkaasti esittää että se ei vaikuttaisi sinuun. Tämäkin tarve jo todistaa sitä, että asia todellisuudessa vaikuttaa sinuun paljonkin. Ja sitten on tietysti vielä se puoli asiasta, että nämä sinua pahalla muistavat ihmiset voivat vaikuttaa elämääsi tai läheistesi elämään negatiivisesti tavalla tai toisella, milloin tahansa.
Katkeruus pilaa katkeruuden kohteen elämää enemmän kuin sen, jota haluat leimata katkeraksi. Eiköhän meistä jokainen muista pahalla jotain ihmistä elämän varrella, enemmän tai vähemmän. Tämä "katkeruus" tuskin hallitsee kenenkään elämää sillä lailla kuin sinä haluat ajatella, mutta silloin kun asia satunnaisesti nousee esille, se on tallella, ja siitä kärsii kyllä oikein konkreettisesti tämä "katkeruuden" kohde.
[/quote]
Minä kirjoitin tästä aiheesta ensimmäistä kertaa. Varmaan moni muukin täällä ajattelee samoin kuin minä.
En tiedä, että kukaa olisi katkera minulle. Sen sijaan tunnen monta, jotka ovat pilanneet omaa elämäänsä katkeruudella. Esimerkiksi äitin on katkera vanhemmilleen lapsuudestaan. Vanhemmat ovat kuolleet jo ajat sitten eivätkä ainakaan enää kärsi katkeruudesta, toisin kuin äitini. Hän ei pääse elämässään eteenpäin. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat katkeria exilleen eivätkä kykene jatkamaan elämäänsä, vaikka erosta on jo vuosia. Exät ovat uusissa liitoissa ja tuskin kärsivät, hyvä jos muistavat koko ihmistä. Yksi ystäväni on katkera, koska hänen mielestään elämä on ollut epäreilu häntä kohtaan. Hän on sitten päättänyt kostaa jättämällä elämänsä elämättä. Varsin aikuismainen ratkaisu!
Oikeasti, anteeksi antaminen vapauttaa jatkamaan omaa elämäänsä.
Luulin jossain vaiheessa, että olisin päässyt pettämisestä yli. Yksi lapsikin saatiin vielä sen jälkeen. Silti asia aika usein kummittelee ja näin jälkikäteen ajattelen, että olisi pitänyt erota. Toisaalta, silloin mulla ei olisi tuota kuopusta. Miehellä oli muutaman kuukauden suhde n. 14 vuotta sitten ja kyllä mun elämä aika lailla säpäleiksi meni sen myötä. Tai meidän suhde pikemminkin. Ihan kavereita ollaan vieläkin, mutta enemmänkin voitaisiin olla.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 22:24"]
Sinun pitää päättää miten aiot toimia. Jos päätät jatkaa, niin sinun on annettava anteeksi. Unohtamaan ei voi itseään käskeä, muisti säilöö asiat, mutta anteeksianto on valinta.
Ymmärrän myös ihmisiä, jotka eivät voi antaa anteeksi. Silloin on parasta erota.
Katkeruus sen sijaan pilaa sinun oman elämäsi - ei kenenkään muun.
Minä annoin vaimolleni (silloiselle kihlatulleni) anteeksi ja menimme aikanaan naimisiin. Asiaa kyllä puitiin monelta kannalta sitä ennen.
[/quote] Taidat olla sama tyyppi joka korostaa täällä usein tuota, miten katkeruus pilaa vain katkeran itsensä elämää. Eihän tuo ole lainkaan totta, jos hiukan ajattelet. Sinulla vain on suuri tarve uskotella itsellesi noin. Varmaankin olet niin törkeän huonosti elänyt elämääsi, että monikin on sinulle katkera, ja yrität raivokkaasti esittää että se ei vaikuttaisi sinuun. Tämäkin tarve jo todistaa sitä, että asia todellisuudessa vaikuttaa sinuun paljonkin. Ja sitten on tietysti vielä se puoli asiasta, että nämä sinua pahalla muistavat ihmiset voivat vaikuttaa elämääsi tai läheistesi elämään negatiivisesti tavalla tai toisella, milloin tahansa.
Katkeruus pilaa katkeruuden kohteen elämää enemmän kuin sen, jota haluat leimata katkeraksi. Eiköhän meistä jokainen muista pahalla jotain ihmistä elämän varrella, enemmän tai vähemmän. Tämä "katkeruus" tuskin hallitsee kenenkään elämää sillä lailla kuin sinä haluat ajatella, mutta silloin kun asia satunnaisesti nousee esille, se on tallella, ja siitä kärsii kyllä oikein konkreettisesti tämä "katkeruuden" kohde.
miestäni on petetty kaksi kertaa. sanoo päässeensä yli ja menneet on menneitä mutta kyllä siellä aina joku pieni musta piste on mielenperillä ja olen huomannut että se vaikuttaa minuunkin. koitan aina olla mahdollisimman avoin, osoittaa olevani luotettava ja joskus huomaan varovani miten puhun vieraille miehille etten vain näyttäisi flirttailevan!
Itse en usko että voisin ikinä antaa anteeksi. Aina kun näkisin miehen, minulla tulisi päähän vain kuva hänestä sen toisen kanssa.
eroaisin siis vaikka se sattuisikin.
Tuskin koskaan pystyn antamaan anteeksi, paskaa tapahtuu ja tosiasioiden kanssa vaan on elettävä. Aika parantanee . Yhdessä pysyttiin mutta mielessäni en näe enää yhteistä vanhuutta.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:14"]
miestäni on petetty kaksi kertaa. sanoo päässeensä yli ja menneet on menneitä mutta kyllä siellä aina joku pieni musta piste on mielenperillä ja olen huomannut että se vaikuttaa minuunkin. koitan aina olla mahdollisimman avoin, osoittaa olevani luotettava ja joskus huomaan varovani miten puhun vieraille miehille etten vain näyttäisi flirttailevan!
[/quote]
Minulla ihan samoin! Mieheni ex petti ja oli pettänyt saunailloissa yms riennoissa. Kyllä saa totisesti olla varpaillaan ettei vain näytä flirtiltä tai edes liian sosiaaliselta muiden miesten seurassa.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:40"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:14"]
miestäni on petetty kaksi kertaa. sanoo päässeensä yli ja menneet on menneitä mutta kyllä siellä aina joku pieni musta piste on mielenperillä ja olen huomannut että se vaikuttaa minuunkin. koitan aina olla mahdollisimman avoin, osoittaa olevani luotettava ja joskus huomaan varovani miten puhun vieraille miehille etten vain näyttäisi flirttailevan!
[/quote]
Minulla ihan samoin! Mieheni ex petti ja oli pettänyt saunailloissa yms riennoissa. Kyllä saa totisesti olla varpaillaan ettei vain näytä flirtiltä tai edes liian sosiaaliselta muiden miesten seurassa.
[/quote]
En nyt käsitä tekstiäsi. Siis harjoittiko miehesi haureutta muiden miesten kanssa saunassa?
Siis oliko tuo paksu ja miehekkäältä tuntuva tölkki vain vahingossa tarttunut käteen? Alkoholismi on syntiä.
Sama juttu kuin jos lempimukisi särkyy: voit hyvällä onnella liimata sen niin että juoma pysyy sisällä ja sitä voi käyttää, muttei se enää samanveroinen ole. Aina se särö harmittaa.