Onko vanhemmilla oikeus mennä aikuisen lapsen luo kylään koska tahansa?
Ja onko vanhemmalla oikeus loukkaantua, jos lapsi ei ota vastaan?
Kommentit (38)
Ei ole oikeutta mennä. Vanhemmalla toki on oikeus loukkaantua, sitä ei kukaan voi kieltää, mutta lapsen ei silti tarvitse päästää vanhempia kynnyksen yli silloin, kun hänelle ei sovi.
Siinä on se nyanssiero, että vanhemmathan ne on sen aikuisen lapsenkin kasvattaneet - eli jos tälle ei ole saatu rajoja, niin se on oma syy.
Vanhemman rajattomuus on myös vanhemman syy.
Exä asui aikoinaan vanhempiensa omistamassa asunnossa eikä maksanut muutavuokraa kuin kulut, joten vanhemmilla oli mielestään oikeus käydä omilla avaimillaan silloin kun halusivat. Joku viikonloppuaamu oltiin suihkussa eikä kuultu kun tulivat ja päädyttiin harrastamaan suht äänekästä seksiä kylppärissä, ovi vielä raollaan. Hieman hävetti jälkeenpäin kun nähtiin vanhemmat sohvalla istumassa. Mutta oli kyllä viimeinen kerta seurustelun aikana kun tekivät yllätyshyökkäyksen.
Ei todellakaan, se on kotirauhan rikkomista sanoo mummu.
Lapset saa kyllä tulla meille koska vaan.
Valitettavasti äidilläni on avain asuntooni ja hän käy siellä liiankin mielellään aina kun en ole kotona, huomaa kyllä kun moni tavara on laitettu vähän "paremmin" . Silloin kun olen kotona hän sentään yleensä kysyy saako tulla ja soittaa vielä ovikelloakin.
Mun mielestä outo kysymys. Mun isä käy meillä joka päivä 2-5krt. Aina en edes tiedä että se puuhailee pihalla. Ihan normaalia täällä maalla.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti äidilläni on avain asuntooni ja hän käy siellä liiankin mielellään aina kun en ole kotona, huomaa kyllä kun moni tavara on laitettu vähän "paremmin" . Silloin kun olen kotona hän sentään yleensä kysyy saako tulla ja soittaa vielä ovikelloakin.
Avain pois.
Ei ole. Kun lapsi muuttaa kotoa pois, hänen kotinsa on hänen. Sitä on kunnioitettava.
Meille saa tulla läheiset milloin vaan jos olemme kotona. Enpä muista milloin vanhemmat olisivat spontaanisti tulleet. Isäni saattaa lähellä ollessaan tulla, kysyy etukäteen ollaanko kotona. Jos on suunnitelmia, niin ei ole loukkaantunut tai ainakaan sitä meille osoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti äidilläni on avain asuntooni ja hän käy siellä liiankin mielellään aina kun en ole kotona, huomaa kyllä kun moni tavara on laitettu vähän "paremmin" . Silloin kun olen kotona hän sentään yleensä kysyy saako tulla ja soittaa vielä ovikelloakin.
Avain pois.
Hän on jo liian tottunut, että on se avain ja pääsee tarvittaessa käymään ruokatauollaan siellä vessassa ja syömässä, kun hänen oma kotinsa on toisella paikkakunnalla. Tai avaamaan oven, jos minulta avain unohtuu. Saisi kyllä kunnioittaa kotiani sen verran, ettei järjestelisi siellä mitään mieleisekseen tai tekisi mitään kotitöitäni ilman lupaa! Olen sanonut asiasta moneen kertaan kyllä, muttei voi kuulemma itselleen mitään.
Oikeushan on käsite, jolla yritetään monesti hallita/sheimata muita tai perustella omia toimiaan itsetunnon ollessa huono: jos halutaan pyrkiä yleiseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, tulee ajatella, että jokaisella yksilöllä on oikeus tehdä mitä vaan, mutta koska _jokaisella_ on oikeus tehdä mitä vaan, tässä tilanteessa vanhemmalla on yhtä suuri oikeus mennä oven taakse kuin lapsella kieltäytyä ottamasta kylään. Samalla tavalla jokaisella ihmisellä on esim. oikeus tehdä rikos, mutta yhteiskunnalla (eli lait säätävillä ja toimeenpanevilla ihmisillä) on myös oikeus ottaa hänet kiinni ja säätää rangaistus - oikeus on siis kaksisuuntainen. Ihmisellä on valta päättää itse kaikesta - tietysti seuraamukset ovat yhtä lailla tosiasioita (eli se että lapsi saattaa suuttua ja jopa lopettaa yhteydenpidon), mutta oikeus tehdä mitä vain on aina olemassa. Tiedän, että juuri tätä ei haettu - mutta tämä on mielipiteeni asiaan ja mielestäni toimiva ja humaani näkökanta. Koska arvostan vanhempieni yksilöllisyyttä, ymmärrän etten voi estää heitä kävelemästä ovelleni enkä välttämättä tiedä kaikkia motiiveja, mutta tiedän myös olevani täysvaltainen aikuinen, jolla on täysi oikeus kieltäytyä heidän tapaamisestaan. Jokainen hallitsee oman reaktionsa, ei muiden tekemisiä.
No ei saa. Meillä on ehkä nyt poikkeustapaus kun pappa tekee meillä rempaa ja hoitaa koiria niin on lupa tulla ja mennä ja on annettu omat avaimet.
Vanhemmillani on avain meidän asuntoomme. Saavat käyttää sitä vapaasti, ja tulla vaikka emme olisi itse edes kotona. Käytännössä kuitenkin ilmoittavat aina etukäteen, eivät koskaan tule ns. "salaa". Toimii hyvin. Jos miehen vanhemmat olisivat vielä elossa, niin avain olisi heilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeutta mennä koska tahansa ja on oikeus loukkaantua jos ei oteta vastaan.
😅 Eli lopulta lapsen pitää siis ottaa vanhemmat kylään koska tahansa, jottei vanhemmat loukkaannu
Mielestäni ei ole oikeus loukkaantua.
Minun mielestä taas jokaisella on oikeus tuntea miten haluaa. Loukkaantua voi vaikka siitä, että joku ei tarjoa kahvia. Tunteet on sallittuja, meilläkin on toinen mummo suuttunut kun lastamme ei kastettu jne, ihan vapaasti sai suuttua. Eri asia on se, että vaikuttaako se silti kenenkään käyttäytymiseen. Aikuisen on opittava vain nielemään pettymyksensä, jos ei pääse kylään tai aikuiset lapset elävät elämäänsä kuten haluavat. Loukkaantuminen ei silti anna heille erityisvapauksia mihinkään päätöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini sanoo, että käy niin harvoin, ja silloin pitää olla oikeus tulla soittamaan ovikelloa. Noh, itse asiassa ei mielestäni ole mitään oikeutta. Hän tietää, että minulle olisi tärkeä sopia asioista etukäteen, mutta silti hön ei tee niin. Miksi hön ei halua kunnioittaa toiveitani? Voisiko joku kertoa? Tuntuuko toisen toiveiden kunnioittaminen jotenkin loukkaavalta?
Kyllähän sitä on oikeus soittaa ovikelloa.
Sinulla taas on oikeus päättää avaatko sitä ovea vai et.
Luulisi että kun muutaman kerran käy oven takana soittamassa ovikelloa turhaan, etekin jos tulee kauempaa oppii sopimaan asiasta.
Taas jos avaat oven äidillesi joka kerta kun hän sopimatta on oven takana on kyseessä ihan oma tyhmyytesi jos on turha valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti äidilläni on avain asuntooni ja hän käy siellä liiankin mielellään aina kun en ole kotona, huomaa kyllä kun moni tavara on laitettu vähän "paremmin" . Silloin kun olen kotona hän sentään yleensä kysyy saako tulla ja soittaa vielä ovikelloakin.
Avain pois.
Hän on jo liian tottunut, että on se avain ja pääsee tarvittaessa käymään ruokatauollaan siellä vessassa ja syömässä, kun hänen oma kotinsa on toisella paikkakunnalla. Tai avaamaan oven, jos minulta avain unohtuu. Saisi kyllä kunnioittaa kotiani sen verran, ettei järjestelisi siellä mitään mieleisekseen tai tekisi mitään kotitöitäni ilman lupaa! Olen sanonut asiasta moneen kertaan kyllä, muttei voi kuulemma itselleen mitään.
Etsiköön sitten toisen vessan ja ruokapaikan. Vara-avaimen voit antaa jollekin samalla paikkakunnalla asuvalle ystävälle.
Kenelläkään ei ole mitään oikeuksia mennä toisen kotiin. Asiasta voidaan sopia miten toimitaan. Minä olen sanonut, että meille pitää soittaa jos on tulossa. Johtuen siitä, että tämä on myös puolisoni koti jota haluan kunnioittaa ja muutenkin nuoren perheen elämä on välillä hektistä eikä aina ole aikaa ja jaksamista vieraille. Vanhempani taas ovat sanoneet, että saa tulla ihan koska vain. Ovat eläkkeellä ja lähes aina kotona, tuo on minulle tuttu lapsuudenkoti. En siis aina soita etukäteen kun ajan pihaan, mutta tietenkin koputan ovelle ja kysyn sopiiko tulla. Eli talon tavalla!
Juuri näin. Aikuisten lastenkin pitää osata päästää irti