Kokeista palkitseminen

[quote author="Vierailija" time="24.09.2013 klo 08:58"]

. Itse en halua että lapseni oppivat että kaiken saa tuosta vaan.

[/quote]

Senhän sä tuolla kokeista palkitsemisella juuri ehkä opetat lapsillesi. Ne jotka saavat ysejä ja kymppejä, ne saavat niitä ilman rahapalkintoakin. Se, että niistä numeroista saa rahaa, opettaa lapselle vain sen, että rahaa tulee, vaikka tekee kaiken niin kuin tekisi muutenkin.

Meillä lapset tietävät rahan arvon erittäin hyvin, vaikka kokeista ei palkitakaan.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 23:54"]

Eikä se raha toimisi muutenkaan motivaationa, sillä poika on molempien sukujensa ainoa lapsenlapsi. Isovanhemmat lykkää taskurahaa pelkästään näkemisen riemusta. Joskus yritin houkutella poikaa siivoamaan huoneensa viikkorahaa vastaan, mutta poika ilmoitti vaan, että hänellä on ihan riittävästi rahaa, ei hänen tarvitse siivota. Koita siinä sitten opettaa lasta siihen, että raha tulee ansaita työllä.

[/quote]

Ehkä teidän lapsen ei ikinä sitä tarvitse oppiakaan. Jos kumpikin suku syytää rahaa hänelle, niin eiköhän tuo tule pärjäämään. Isovanhemmat ostaa sille huonekalut ja pesukoneet, takaavat talolainat, antavat käyttörahaa, ehkä tekin ostatte lapselle auton, jne. Kunhan lapsi vähän käy töissä, niin pärjää erinomaisesti.

Ei siis kannata pyrkiä perustelemaan asioita rahalla. Vaan koti siivotaan yhdessä siksi, että on kohtuullista, että kaikki osallistuvat.

Sen vielä ymmärrän, että tarjotaan rahaa lisäkannustuksena siitä, että parantaa numeroitaan. Silloin se liittyy siihen, että lapsi tekisi enemmän töitä numeroidensa eteen. Mutta että olisi joku automaatti, millä tietystä  numerosta saa tietyn summan, on minusta järjetön.

En silti itse käyttäisi rahaa palkkiona tuosta ensinmainitustakaan.

Meillä lapsi oppi arvostamaan omaa opiskeluaan, kun opiskelin kerran yhteen hänen pelkäämäänsä kokeeseen hänen kanssaan "oikeaoppisesti" niin, että aloitettiin hyvissä ajoin ennen koetta, käytiin koealue vähitellen läpi ja kertailtiin jo läpi käytyä. Kun lapsi tuli kokeesta, hän oli ikionnellinen, vaikkei numerosta vielä ollut tietoakaan. Hänestä vain oli ollut niin kivaa tehdä sitä koetta, kun hän tunsi osaavansa ne asiat. Kokeen numero oli hyvä, ja kehuin lasta, mutta rahan tarjoaminen olisi ollut kyllä ollut sen onnen halventamista, mitä lapsi tunsi omasta onnistumisestaan.

Aika moni tekee duuniakin niin, että se on sekä henkisesti että rahallisesti palkitsevaa. Sellaista en kannata, että isolla rahasummalla ostetaan nuori lukioon tai korkeakouluun, jos mieli ei sinne halaja (esim. 50 000 euron porkkanalla). Tällaiseenkin olen tuttavapiirissäni törmännyt. Sen sijaan on jokaisen kodin asia, miten arvottaa lapsen viikko- tai kuukausirahan muodostumisen - vaikuttaako sen suuruuteen tehdyt kotityöt tai koulumenestys vai saako sen ihan vaan olemalla olemassa. Itse palkitsen rahalla mielummin koulumenestyksestä kuin kotitöistä, koska koulu on lapsen työ ja kotityöstä ei makseta aikuisillekaan. 

AP: Kiitokset upeista vastauksista!

Mielenkiintoista nähdä erilaisia näkökantoja asian suhteen.

Lisää, lisää!

Ei olla palkittu. Minua palkittiin lapsena rahalla tai karkilla, eikä se pitkän päälle auttanut arvostamaan sitä oppimista. Tietenkin kehumme lapsia hyvistä suorituksista, ja heikommista jutellaan, että oliko se oma paras vai olisiko voinut valmistautua kokeeseen paremmin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että he itse arvostavat sitä hyvää koetulosta ihan sellaisenaan, ja ovat ylpeitä hyvistä numeroistaan ilman mitään lahjontaakin.

Kehun ja yhdessä katsotaan, missä meni erityisen hyvin ja missä ei meni pieleen.

En ole palkinnut. Kalliiksi se olisi tullutkin, sillä kaksi vanhinta (nyt jo lukiossa) ovat saaneet kokeista aina 9-10. Nyt olen kuitenkin harkinnut kannustaa nuorinta ysiluokkalaista (joka on vanhempia sisaruksia selvästi laiskempi) lupaamalla hänelle jouluna ja keväänä jonkin rahapalkkion, jos todistuksen keskiarvo on vähintään 9. Ei sillä keskiarvolla olisi muuten niin väliä, mutta tuolla keskiarvolla hän pääsisi varmasti lukioon, joka sopisi hänelle loistavasti.

Mulla lapsi saisi 2 euroa ysi miikka viiva kymppi miikasta ja vitosen täydestä kympistä. Oppisi yhdistämään työnteon ja rahantulon toisiinsa. Nyt ei ole ajankohtaista, kun ei ole koululaista.

Entä jos tekee tosi paljon töitä eikä kuitenkaan saa ysi miikkaa? Tai jos ei tee yhtään töitä, oppii kaiken kuuntelemalla koulussa ja vetelee kymppejä - ei opi yhdistämään työntekoa ja rahantuloa.

AP:

Meillä päädyttiin myös tuohon palkitsemattomuuteen. Todistuksista sitten annetaan "palkka" menestyksen mukaan.

Kommentti tokaluokkalaiseltamme oli "no sitten ei tarvii saada hyviä numeroitakaan".

Päädyttiin siis oikeaan päätökseen, mikäli ajatusmaailma on tuollainen yksittäisten testien/kokeiden suhteen.

Asiasta keskusteltiin, että kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyviin tuloksiin, koska se sitten taas vaikuttaa todistuksen arvosanoihin.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:44"]

Mulla lapsi saisi 2 euroa ysi miikka viiva kymppi miikasta ja vitosen täydestä kympistä. Oppisi yhdistämään työnteon ja rahantulon toisiinsa. Nyt ei ole ajankohtaista, kun ei ole koululaista.

[/quote]

Ymmärrän pointin toisaalta. Itse kuitenkin haluan, että lapsi arvostaa uuden oppimista ihan sellaisenaan, ja siitä palkinto on se hyvä numero. Rahan merkitystä korostetaan muutenkin ihan liikaa, enkä aio kasvattaa omia lapsiani rahalla.

Opetamme kyllä työn ja rahan yhteyttä sillä, että he saavat pientä palkkaa tehdessään kotona sovittujen kotitöiden lisäksi jotakin ylimääräistä.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:44"]

Mulla lapsi saisi 2 euroa ysi miikka viiva kymppi miikasta ja vitosen täydestä kympistä. Oppisi yhdistämään työnteon ja rahantulon toisiinsa. Nyt ei ole ajankohtaista, kun ei ole koululaista.

[/quote]

Ei toimi. Näin pienistä summista ei nostaisi edes kynää pulpetilta.

Mulla koitettiin tätä palkitsemista kokeiden arvosanojen nostosta, mutta aiheutti päinvastaisen efektin. Numerot tippu ja motivaatio laski.

Ehkä sen takia oon tapatyötön.

Meillä saa kympistä kympin ja ysistä vitosen. Ovat yläasteella, alisuorittajia. Kannustus on mun mielestä ihan hyväksi, niinhän se aikuistenkin maailmassa menee. Teet hommasi hyvin, niin siitä palkitaan. Ei kyllä ole niitä kiitettäviä kasapäin tullut.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:53"]

Meillä saa kympistä kympin ja ysistä vitosen. Ovat yläasteella, alisuorittajia. Kannustus on mun mielestä ihan hyväksi, niinhän se aikuistenkin maailmassa menee. Teet hommasi hyvin, niin siitä palkitaan. Ei kyllä ole niitä kiitettäviä kasapäin tullut.

[/quote]

Onko mielestäsi raha tosiaan paras kannustin koulutyöhön asennoitumisessa? Niin kuin joku tuolla jo kysyikin, entä jos lapsi kovan työn jälkeen saa kasin, ja jää ilman palkkiota? Ei taida olla kovin kannustavaa.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 18:53"]

Meillä saa kympistä kympin ja ysistä vitosen. Ovat yläasteella, alisuorittajia. Kannustus on mun mielestä ihan hyväksi, niinhän se aikuistenkin maailmassa menee. Teet hommasi hyvin, niin siitä palkitaan. Ei kyllä ole niitä kiitettäviä kasapäin tullut.

[/quote]

Onko mielestäsi raha tosiaan paras kannustin koulutyöhön asennoitumisessa? Niin kuin joku tuolla jo kysyikin, entä jos lapsi kovan työn jälkeen saa kasin, ja jää ilman palkkiota? Ei taida olla kovin kannustavaa.

[/quote]

No jos lapsi on heikkolahjaisempi, se voi saada kasista euron. Minä kyllä olisin äitinä myös valmis valmentamaan lasta niin että se voisi tähdätä ysiinkin. Eli ei tarvi päntätä yksin. Toivoisin oman lapseni yltävän sille yläkvartiiliin aikusenakin ja siksi olisi hyvä pyrkiä aina saamaan kokeista kiitettävä, kun ei ne mitään rakettitiedettä ole. 

Mutta tosiaan joo, jos lapsen vahvuudet on liikunnassa tai taiteissa, ei tuollaista lukemispohjaista palkitsemisjärjestelmää lainkaan vaan toisenlaista tukea omien vahvuuksien kehittämiseen. 

Itse sain yläasteaikoina vanhemmiltani aina vähän rahaa hyvistä koenumeroista. Toimi hyvänä kannustimena kyllä ja pidin hyvän linjan arvosanoissa vielä lukiossakin. 

Nykyään olen AMKissa ja palkitsen itse itseni korkeista arvosanoista aina jollain kivalla vaatteella tms. 

Itselleni kuitenkin tärkeintä on varmasti ollut vanhempien kehut ja ylpeys hyvistä koulusuorituksistani. Edelleenkin tulen iloiseksi kun poikaystävä tsemppaa lukemaan ja sitten kehuu kun saan hyviä tuloksia. 

Ei ole vielä lapsia, mutta itse sain yläasteella 10 -> 20mk, 9 ->18mk, 8 -> 16mk, 7 -> jouduin ite maksaan äidille 14mk, 6:sta 16mk, 5:sta 18mk ja 4:sta 20mk. Sit jos todistuksen arvosana nousi niin sain 100€. Tuo oli siis markka+euroaikaa. 

Plussat: Muistan aina mistä mun säästäminen lähti liikkeelle. 

Miinukset: Koulun suhteen musta tuli suorittaja. 

Minä sain yläasteella rahaa joulu- ja kevättodistusten arvosanoista. Jokaisesta todistuksessa olevasta kympistä sain 5e, ysistä 2e ja kasista miinustettiin 2e. Olisi tuntunut oudolta saada rahaa jokaisesta kokeesta, kun niitä oli kuitenkin niin usein.