Kuinka selviän miehen uskottomuudesta? Olen kaiken lisäksi raskaana...

En ole kohtalon toveri, mutta JOS mies olisi pettänyt kun olin raskaana, olisin laittanut miehen ulos. En kestäisi sitä, sillä petos tuntuisi vielä "normaalia" tilannetta suuremmalta raskaana, kun odotetaan yhdessä haluttua lasta, jonka kasvatukseen ja omaan yhdessä oloon on näin vakavasti sitouduttu. Jos mies pettää raskaana olevaa naista, ei tämä kunnioita yhteistä perhettä ja sitoumusta, ja uskoisin, että VARMASTI tekee sen uudestaan! Tulee vielä mieleen, että miehestä varmaan tuntuu "helpommalta" pettää usein silloin, kun nainen on raskaana; nainen on sidottu mieheen kantamalla yhteistä lasta, eikä usein voi raskaana pettää "kostoksi", joten mies tuntee oman pettämisensä olevan turvattu = TÄYSSIKA.

Jos pystyt asiasta selviämään, niin älä toki riko perhettäsi. Mutta minulle perhe olisi tuossa vaiheessa jo rikottu, ja korjaaminen mahdotonta.

Eipä siitä selviäkään. Ja pettäjä ei yleensä jätä yhteen kertaan :/ Luottamus ei enää palaa.

Pidät sitä sopivan/tarpeellisen ajan elättäjänä/lapsenhoitajana/siivoojana/autokuskina ym. käytännön tarpeisiin soveltuvana henkilönä (toivottavasti soveltuu) ja kun aika kypsä laitat kierrätykseen.

Samaa mieltä kolmosen kanssa. Rauhassa tee tarvittavia järjestelyjä, jotta pystyt pärjäämään ilman miestä, otat irti hänestä sen, mitä pystyt ja pistät pihalle, kun olet riittävän vahva. 

itse en katsois tollasta miestä. sais samantien lähteä helvettiin..

Ihmettelen aina miten ihmiset osaavat antaa noin suoria neuvoja näin isoissa asioissa, vaikka ei olisi itse vastaavassa tilanteessa olleetkaan. Esim. 2. Yleensä koskaan mikään elämässä ei ole niin mustavalkoista. Ap:n tilanne ei ole helppo, mutta kannattaa ehdottomasti harkita tarkkaan ja ajan kanssa, minkälaisia päätöksiä tekee.

Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa ja voin sanoa, ettei se ollut ollenkaan niin yksinkertaista, että ukko pihalle samantien. Siinä kun oli kyseessä oma mies ja pitkäaikainen kumppani. Ei ainakaan minulle ollut niin yksinkertaista. Se vaati ihan helvetisti työtä, mutta asian yli ollaan pääsemässä. Paluuta vanhaan ei ole, mutta huononkin tilanteen voi kuin voikin kääntää hyödykseen. Kriiseistä oppii aina jotain jos on halua selvittää ne.

Tällä palstalla tällaisia mielipiteitä ei juuri arvosteta. Enkä sano, että tämä olisi oikea menettely. Oikean ratkaisun tiedät vain SINÄ ap, seuraa sydäntäsi, tee oma ratkaisusi ja se on varmasti se oikea. Tsemppiä, kävi miten kävi, sinä selviät siitä, tulet entistä vahvemmaksi.

Miten sait tietää? Oletko puhunut miehesi kanssa? Miten mies reagoi?

kuulin ystävältäni, joka oli mieheni toisen naisen kanssa nähnyt. Mies tunnusti. Yritämme puhua asiasta, vaikeaa se on. Ensimmäinen ajatus olikin että ero! Mutta asiaa mietittyäni en ole ollenkaan varma. Sen juuri haluaisikin tietää, että voiko siitä selvitä ja elää normaalia elämää, yhdessä?

sp

Oliko kyseessä suhde? Jatkuuko vielä? Yhdenillanjuttu? Inhottavaa tässä nyt on se että kertoi mies mitä vaan, et voi siltikään tietää mikä on totuus.. Hän on osoittanut olevansa kykeneväinen valehteluun ja pettämiseen. 

Olen ollut samanlaisessa tilanteessa, ja noh... Miehen suhteesta on nyt melkein vuosi aikaa, enkä voi sanoa että olisin päässyt siitä yli. En mieti pettämistä juurikaan enää ja alemmuudentunteistä olen päässyt myös yli, mutta luulen että tunteet miestäni kohtaan eivät ole samat kun ennen. Ollaan käyty terapiassakin aiheen takia, se jatkuu vielä, joten minulla on vielä toivoa että tästä pääsisi eteenpäin.

Pahinta pettämisessä varmastikin oli se että se tapahtui silloin kun minä odotin meidän yhdessä (tai kenties jopa enemmän mieheni) toivomaa lasta ja oli vielä vaikeahko raskaus. Sillä aikaa kun kärsin poikkeuksellisen pahasta pahoinvoinnista ja olisin erityisesti kaivannut huolenpitoa ja läheisyyttä, mieheltä ei sitä tippunut minulle, vaan hän kävi tapaamassa toista. En ymmärrä vieläkään mitä hänen päässään liikkui? Sitä me siellä terapiassa nyt sitten käsitelläänkin, ja kyllä mä sanoisin sinullekin että se voi olla ainoa tapa selvitä tilanteesta. 

Puhu neuvolassa tästä asiasta, nyt pitää ajatella vauvan parasta. Pääset sitä kautta varmasti juttelemaan jollekin, pääsette ehkä yhdessä. Uskon että on mahdollista päästä yli, mutta se riippuu myös paljon miehestäsi, onko hän valmis selvittämään itselleen ne asiat mitkä johtivat pettämiseen, ja panostamaan teidän suhteeseen 100%. Vaatii molemmilta paljon.

Mä annoin anteeksi. Se oli yllättävän helppoa. Ei toista voi omistaa ja mustasukkaisuudesta ei tarvitse kärsiä. Kun sen älyllä päättää, tunne seuraa kyllä.

Kyllä  minua henk koht kuvottaa se ajatus että mieheni lähti "jalkapallotreeniin" ja illalla sillä samalla ku***illa halusi seksiä myös minun kanssa. Minusta se oli niin nöyryyttävää että kun pettäminen selvisi, en ole halunnut että mies edes katsoo minuun päin. Minä en ole nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ero. Minulla on 10 ja 12 vuotiaat tyttäret, jotka kyllä tietävät miksi isä lähti pois kotoa. En olisi ikinä voinut antaa lapsilleni esimerkkiä että näin mies saa tehdä myös sinulle. Järkevästi suunnittelin, pidin pään kylmänä ja vein mieheltä kaiken. Siinäpä nyt viettää onbelista elämäänsä pikku vaimonsa kanssa :)