Lue keskustelun säännöt.
"Kaikki tai ei mitään", miten hyväksyä parisuhteen epätäydellisyys?
19.09.2013 |
Olen tilanteessa jossa mies ei halua seksiä enää kanssani. Ollaan oltu yhdessä muutamia vuosia, vauva tulossa ja vanhemmat lapset ovat läheisiä isäpuolensa kanssa. Kaikki muuten ok mutta miehen halukkuus seksiin vähenee vähenemistään, joka tekee minusta taas koko ajan kiukkusemman ja sättivämmän. Vaihtoehtoni ovat ero tai hakea seksini muualta. Miten hyväksyn sen että suhteemme ei ole sellainen millainen sen toivoin olevan? Ero olisi todella raskas lapsilleni enkä usko täydellistä suhdetta löytäväni, yksin en halua olla. Miehen vaihto vuoden välein tuskin tekee minusta tai lapsistani onnelista. Muutenkin rakastan miestäni. Kaikki tai ei mitään, osaako joku auttaa miten tästä pääsee yli ja eteenpäin?
Kommentit (5)
Kiitos asialllisesta vastauksesta! Mun ongelma on se että tekee mieli torjua mieheni täysin koska en saa seksiä. Järki sanoo muuta mutta jokin ihme kiukku sisälläni soimaa että antaa olla kun en kerran saa mitä haluan. Tajuan ettei tässä ole mitään järkeä mutten pysty hallitsemaan tunnetta. Seksittömuuden suhteen en usko että mieheni pettää, se on toki mahdollista mutta hän on lähes kaiken vapaa-aikansa kotona joten kovin säännöllistä tämä ei voi ainakaan olla. (tämä siksi koska tätä joku tarjoaa kohta) Olen myös keskutellut tästä mieheni kanssa ja todella paljon. Hän ei vaan tee aloitetta. Hänestä ongelmaa ei ole, tai ehkä on mutta sille ei ole mitään tehtävissä. Kiukuttelen kaikki illat kun mennään nukkumaan, ja tämä minun on saatava loppumaan. Koska nyt ollaan siinä pisteessä että mun on vaan pakko hyväksyä asia, mutta miten? Huoh. =( AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkonen jatkaa että tunnen sua kohtaan suurta sympatiaa, olet vieläpä raskaana ja sut torjutaan - varmasti tuntuu pahalta.
Mutta en osaa tosiaan auttaa. Monelle kaverilleni on käynyt parisuhteessa kuten meillekin; lasten jälkeen suhde muuttuu niin nopeasti ja niin erilaiseksi, ettei toista meinaa ymmärtää eikä pysyä perässä että mitä tässä tapahtui ja miksi?! Jossain vaiheessa sitä vaan väsyy yrittämään, toteaa että onhan tässä vielä paljon hyvää, rakkauttakin, ja toista ihmistä ei voi muuttaa.
Toivottavasti asiat palaavat ennalleen kun lapsi on syntynyt, mutta siihenkin on realistista varautua, että eivät palaa. Yhtä kaikki elämä jatkuu, teillä on paljon yhteistä ja edessä on varmasti paljon onnellisiakin hetkiä, kun aika kuluu ja kriisit joko ratkeavat tai niitä vaan väsyy vatvomaan ja niiden kanssa oppii elämään niin, ettei enää yhtenä päivänä muista kuinka pahalta joskus tuntui.
Tsemppiä ja voimia, ja onnea vauvasta!
Oletko puhunut miehen kanssa asiasta, johtuuko halukkuuden väheneminen raskaudesta ja sen tuomista tunteista? Tilanne voi parantua synnytyksen jälkeen, malttia!
Kiitos kakkoselle!!
Ja sitten. Ei varsinaisesti johdu raskaudesta. Unohdin vaan itse tavallaan hänen haluttomuutensa melkein vuodeksi kun yritimme lasta. Koskaan ihan alkuaikoja lukuunottamatta hän ei ole ollu kovinkaan aktiivinen. Nyt kun "lapsenteko" loppui loppui seksikin. Mies sanoo olevansa vaan laiska ei muuta. Ei huomaa kuulemma ajankulua seksittömyyden suhteen. Luulen ettei asiaan ole parannusta tiedossa. Suostuu seksii, mutta ei tee aloitetta joten olen lopettanut niiden tekemisen kun en teidä jos kuitenkin tavallaan vaan tekee sitä mieliseni.
Mun on vaan päästävä tästä yli. Tuntuu pahalle koska edellinen pitkä suhde oli seksitön, en itse halunnut ja päätin ettei koskaan enää ja taas olen samassa tilanteessa. Mutta yli tästä on nyt päästävä, en voi joka ilta hyökätä asian takia mieheni kimppuun. :( Ap
Ikävä tilanne, mutta pettymykset kuuluvat parisuhteeseen, isotkin. Ja jos tulossa on vielä vauva, niin on aika tavallista että parisuhde alkaa muuttua jo raskausaikana. Ainakin meillä on muuttunut.
En mä tiedä miten siitä voi jotenkin "päästä yli ja eteenpäin". Elätte päivän kerrallaan ja koetatte jotenkin selvitä tulevista vauva-ja taaperovuosista toisianne tukien, antaen anteeksi toiselle että hän on vaan hyvin tavallinen kuolevainen ihminen. Jokaisessa parisuhteessa on ne omat juttunsa, ja niitten kanssa vaan eletään.