Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia ja ajatuksia sormiruokailusta?
18.09.2013 |
Ideologiana tuo sormiruokailu on mielestäni hyvä ja siinä on paljon positiivista. Jäin kuitenkin miettimään käytännön toteutusta. Miten hoidetaan esim. tilanteet, kun ollaan lapsen ruoka-aikana kylässä? Tai jossain julkisella paikalla, vaikkapa ravintolassa? Tuskin edes vaavin palvova mummokaan ilahtuu, kun mummolaan tuodaan piltti, joka ruoka-aikana heittää ruokaa seinille ja lattialle, luvan kanssa? Saati sitten ystäväperheet ja muut vähemmän palvovasti suhtautuvat sukulaiset, vielä vähemmän ravintolassa naapuripöydässä istuvat tuntemattomat ihmiset.
Entä onko kokemuksia sormiruokailun ja perinteisen soseruokailun yhdistelmästä? Siis niin, että vauva söisi itse, mutta joitain aterioita (esim aamu- ja iltapuuro) syötettäisiin lusikalla? Silloin kai voisi olettaa, että nuo kyläpaikoissa ruokailut voisi hoitaa perinteisesti lusikkaruokailulla, kun lapsi on oppinut siihenkin?
Ajatuksia, näkemyksiä ja kokemuksia, puolesta tai vastaan tai kokonaan uudelta kannalta?
Kommentit (2)
[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 11:51"]
Entä onko kokemuksia sormiruokailun ja perinteisen soseruokailun yhdistelmästä? Siis niin, että vauva söisi itse, mutta joitain aterioita (esim aamu- ja iltapuuro) syötettäisiin lusikalla? Silloin kai voisi olettaa, että nuo kyläpaikoissa ruokailut voisi hoitaa perinteisesti lusikkaruokailulla, kun lapsi on oppinut siihenkin?
[/quote]
Luulen, etta melkein jokaisella on kokemusta moisesta. Kai ne soseruokitutkin vauvat jossain vaiheessa leipaa, banaania jne. alkaa saada sormiruokanakin, ja varmaan sormiruokailevat vauvat saa vaikka jogurttia, puuroa, keittoa tjsp. lusikalla.
Mut ei sormiruokailun tartte olla niin sotkuista, kylassa ainakaan. Lapsen voi antaa ottaa aina yhden palan ruokaa kerrallaan, eika anna sen sita pureskellessa rapellella sita lautasella olevaa ruokaa, vaan antaa sen lautasen aina takaisin sitten, kun suu on tyhja (tata taytyy muutenkin tehda, ainakin meilla, koska muuten vauva tunkee kaiken lautasella olevan ruoan kerralla suuhun eika suinkaan muista pureskella). Ja sylissa istuvalle vauvalle voi vaikka omasta kadesta tarjota yhden ruoanpalan kerrallaan.
Kannattaa jokatapauksessa ehdottomasti antaa vauvan seka syoda sormin, etta syottaa lusikalla. Ei sormiruokailun idea ole, ettei mitaan lusikalla syotavia ruokia koskaan syotaisi.
Ja alkaa sit antako sita raakaa porkkanaa tai muita sellaisia kovia, ennenkuin vauvalla on kunnolla poskihampaat. Hyvia on esim. banaani, avokado, paaryna, hoyrytetyt tai keitetyt bataatti, kukkakaali ja parsakaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä sormiruokailua siinä mielessä, että kaikki annetaan kauhoa käsin. Toisaalta melkein ruuassa kuin ruuassa on osia joita voi siististi napsia sormin tai puuronkin lisäksi voi antaa palan omenaa tai porkkanaa järsittäväksi. Olipa ruokailutapa sormin tai lusikalla, en ymmärrä että tahallinen sotkeminen sallitaan enkä emäntänä katsoisi hyvällä jos joku kylässä näin luonani tekisi. Normaali lusikkaharjoittelussa syntyvä sotku on ok, mutta kun ruokaa aletaan heitellä se on kiitos ja pois pöydästä.
Kaksi kaikkiruokaista lasta olen näin eväin kasvattanut. Täysimetystä puolen vuoden ikään ja sen jälkeenkin maito pääosassa 1v asti puuron ja kotonatehtyjen soseiden ohessa. Vuoden ikäisestä ovat syöneet pääosin itse lusikalla, toki olen ollut vieressä pyyhkimässä suuta, auttamassa kuormien teossa ja lykkimässä toisella lusikalla ruokaa sivusta suuhun homman nopeuttamiseksi.