Miten toimia tilanteessa, jossa aikuinen lapsi laittaa välit poikki?
Tai parempi kysymys ehkä olisi, että miten toimisitte itse jos aikuinen lapsi laittaisi riidan päätteeksi kamat kasaan, poistuisi ovia paiskoen eikä enää pitäisi yhteyttä (eikä vastaisi puheluihin, estäisi sinut somessa, ei kertoisi uutta osoitetta jne.).
Kommentit (14)
pohtisin syitä
sanoisin että on aina tervetullut takaisin
Mulla laittoi välit lopullisesti poikki, kun tajusi ettei saa rahaa.
Kyllä se siitä, anna olla rauhassa niin kauan kuin haluaa. Kohta se jo kitisee vauvapalstalla miten vanhemmat ei ota yhteyttä!
Miettisin että mikä on mennyt pieleen, koska noin ei käyttäydy ihminen jolla on terve tunne elämä ja itsetunto, muutenkin jotain pielessä kyllä jos noin oma lapsi tekee.
Vierailija kirjoitti:
Miettisin että mikä on mennyt pieleen, koska noin ei käyttäydy ihminen jolla on terve tunne elämä ja itsetunto, muutenkin jotain pielessä kyllä jos noin oma lapsi tekee.
Kyllä toimii.
Se häiriintynyt lapsi jää edelleen sinne narsistin hoviin.
Anna tasaantua. Jos välirikko ei tullut lapselle ratkaisevan tärkeästä syystä, yhteys palautuu aikanaan.
Mun sukulaisista 3 laittoi välit isäänsä täysin poikki. Oli kaltoinkohtelua, taloudellista ja henkistä väkivaltaa myös lasten äitiä kohtaan, hengellistä väkivaltaa eli painostamista oman uskontokunnan jäseneksi. Miehen lapsista muuta 3 säilyttivät muodollisen kohteliaat välit ja pitivät etäisyyttä.
Niin, harvemmin ihmiset haluavat nähdä itsessään mitään vikaa. Aina syy on siinä joka ei halua olla enää missään tekemisissä. "Kun ei ole aikuisen ihmisen käytöstä", voi härregyyd. Joskus sitä on sanonut vuosia toiselle, että mikä tämän käytöksessä loukkaa ja toinen ei vaan kuuntele. Siinäpähän sitten ihmettelee kun toinen lopettaa yhteydenpidon kun ei enää vaan jaksa yrittää. Joskus sitä ei ole koskaan saanut sanottua ja kynnys sanomiseen vain kasvaa, varsinkin jos valmiiksi jo tietää millaisen tahvon kanssa joutuisi fiksuja puhumaan.
Ei aikuisen ihmisen ole pakko olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa tulee vain paha olo.
Itse ainakin olen ymmärtänyt jokaiden dumppaamisen jälkeen oman käyttäytymisen typeryyden ja ymmärtänyt täysin sen, miksi minun seurani ei kelpaa.
Mutta harva katsoo peiliin ja hyväksyy omat vajavaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä, anna olla rauhassa niin kauan kuin haluaa. Kohta se jo kitisee vauvapalstalla miten vanhemmat ei ota yhteyttä!
Ja miten hän narsun uhri, kotikiusattu ja syntipukkilapsi.
Sääli sitä ihmistä tulee, siis ns aikuista lasta. Ehkä on tyyppiä, jolla menee sukset ristiin yleensä ihmisten kanssa. Vikaa on aina kahdessa ,ei yhdessä.
Olen myös iloinen ,kun opettelee elämään omillaan.
Miettisin että jo oli aikakin lähteä.