Onko teistä KAUHEAA, jos lapsenne "joutuu" joskus erityisopettajan tunnille?

Mun lapseni pääsee erkkaopen tunnille, ei joudu.

Samat sanat. Olen itse pyytänyt että lapsi saisi tukea ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Olemme käyttäneet myös psykologin palveluja, koululääkärin, silmälääkärin ja hammasläääkärin palveluja. Viimeisiä asioita mitä on jäljellä hyvinvointiyhteiskunnasta.  Mutta olemmekin aika fiksu perhe :DD

No meillä on kylläkin se tilanne että lapsi joutui (pääsi!) erityiskouluun mutta vastaan nyt kuitenkin.

Luulen, että taustalla on ihan muiden asenteet. Kun esiin tulee sana "erityis" niin mielikuvat ovat vähemmän mairittelevia. Lapsen oletetaan olevan häirikkö, joka terrorisoi muita oppilaita. 

Meidän lasten koulussa kaikki pääsevät joskus erityisopettajan tunnille. Omat lapset ovat mielissään, enkä ihmettele, erityisopettaja on todella mukavan oloinen ihminen.

En sitten tiedä miltä tuntuisi, jos omat tarvitsisivat keskivertoa enemmän tukea oppimiseensa. En usko, että erityisopettajan luo meneminen olisi siinä kauheaa vaan tietoisuus siitä, että lapsi on keskivertoa huonompi opiskelija surettaisi.

Poikani kävi koko ala-asteen erityisluokassa. Hän opiskelee tekniikan alalla amk:ssa nyt. 

Nuorempi, yliopistossa nyt opiskelujaan aloittava lapseni on käynyt erityisopettajalla harjoittelemassa ärrää, tosin kaksi kertaa riitti ja oppi. 

Kaverillani oli lukihäiriö ja hän kävi, vieläpä niin, että kun oli ujo, ope pisti minut kaveriksi, eli henkiseksi tueksi, kun mulla oli lukutaito hallussa (tämä "kirjoitustaidottomuus" on aikuisiän huolimattomuutta, ei niinkään taitamattomuutta). No kun minäkin olin vähän ujo, en sanonut opelle että olen vain tukena ja ope teetätti mulla samat tehtävät. Vähän oli ihmeissään, että miksi minut on sinne laitettu ja kävi sitten kysymässä opelta ennen kuin selvisi. Kaverini käyntiä en muuten muistaisi, jos en itse ollut mukana. Ne tehtävät olivat kivoja, vaikka ne oilvatkin mulle aika helppoja. Kaverillani menee myös hyvin, hänellä tosin lukihäiriön takia jonkin verran joka asteella vaikeuksia, mutta kun koulut selvisi työelämässä on pärjännyt hyvin. 

Se on se luulo, että lapsessa on jotain kamalaa parantumattomasti vialla, jos joitain piirteitä vähän oikaistaan tai tehostetaan. Nämä vanhemmat tuijottavat omaan napaansa, heille imago on tärkeämpää kuin lapsen tulevaisuus. Monesti nämä käynnit on ihan kivoja ja hyödyllisiä, ne myös auttavat lasta eteenpäin. Ei aina, mikään takuuhan se ei ole. Mutta niistä en tiedä kellekään olleen mitään haittaa, mitä nyt vanhempien täydelliseksi ajateltu maailma kokee pienen kolauksen, tyhjän takia. 

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 22:12"]

En usko, että erityisopettajan luo meneminen olisi siinä kauheaa vaan tietoisuus siitä, että lapsi on keskivertoa huonompi opiskelija surettaisi.

[/quote]

Minä en mitenkään erityisesti sure sitä, että lapseni tarvitse joisskain aineissa erityisopetusta. Voi olla ettei hän mene aikanaan lukioon, mutta mitä sitten? Onhan niitä nyt muitakin vaihtoehtoja, ja joka tapauksessa toivon lapsen löytävän alan, joka on hänelle sopivin. Oppimisvaikeudet tietyissä asioissa eivät tarkoita, että suoriutuisi kaikesta elämässä huonosti. Lapsellani on osa-alueita, joissa hän suoriutuu ikätasoaan paremmin ja ehkäpä sieltä löytyy se tuleva ammattikin.

Minusta on tosi surullista, jos kaikki ihmiset yritetään tunkea samaan muottiin. Meidän ei tarvitse olla samanlaisia enkä vielä muista tavanneeni ketään täydellistä! 

ap

Aloitin koulunkäynnin 90-luvun puolivälissä ja muistan, kuinka harmissani olin, kun kaikki muut pääsivät erityisopettaja-Tertun pakeille edes kerran, mutta itse en koskaan. Olin oppinut lukemaan vanhempien sisarusten vanavedessä jo ennen koulun aloittamista, joten jouduin "kitumaan" normiluokassa ilman tekemistä. Yritin jo tuolloin 6-vuotiaana miettiä, millä verukkeella voisin päästä Tertun luo, kun kaikki muutkin tulivat sieltä aina niin iloisina ja uutta oppineina takaisin. Eikä meillä ainakaan omien muistikuvieni mukaan koskaan kiusattu erityisopettajalla käymisestä. Kun hieman tutustuu maailman huippuosaajien koulutustaustaan, huomaa, että monilla koulunkäynti on saattanut olla loppuunasti pelkkää räpiköintiä. On vähintäänkin naiivia luulla, että jokainen lapsi kehittyy kellontarkasti samassa tahdissa..

Riippuu siitä, miksi sinne joutuu ja mitä siellä tekee. Joo ja mun lapsessa on yhtä ja toista parantumattomasti vialla.

oma lapseni on ollut erityisopettajan luona lukihäiriön vuoksi alakoulussa ja se oli mieletäni hyvä. Sai siellä otettua paljon kiinni. Yläulussa lapseni joutui - ja sanon tosiaan että joutui - erityisopettajan opetukseen matematiikasta, vaikka on siinä tutkitusti lahjakas, koska opettaja ei mielestään osannut kommunikoida asperger/adhd-henkilön kanssa.   Ei ollut ok, eikä hyvä, vaan tosi huono juttu, koska erityiope ei pystynyt opettamaan matematiikasta läheskään koko oppimäärää, vaan ainoastaan ns. välttämättömän aineksen. Eli siellä tähdättiin viitosen saavuttamiseen ja sillä opetuksella edes meidän poika ei kasia ylemmäs pystynyt nusemaan, vaikka muuten olisi ollut hyvinkin lahjakas. Ja voin kertoa, että vaikutti jatko-opintomahdollisuuksiin.

Riippuu opettajan ihonväristä. Mustan tunnille ei ole asiaa.

No, onhan se nyt merkki siitä, että muksusi on ongelmissa verrattuna ikätovereihin. Meillä ykkösellä kaikki kävi erkalla muutaman kerran, mutta sen jälkeen siellä on käynyt vain ne luokan heikot, joilla ongelmia oppimisessa.

Hyvähän se on, että apua on saatavilla, mutta tottakai vanhemmat kauhistuu, kun heille lyödään suoraan nokan eteen se tieto, että lapsensa ovat luokkansa heikoimpia jossain. Kuka nyt haluaa, että oma lapsi ei ole edes keskiverto vaan heikko? Eikä musta erityisopettajalle "päästä". Okei, päästään sitten, jos kerran  on sitä ongelmaa, mutta tottakai on 100-kertaa parempi merkki lapsen koulun ja elämän kannalta, ettei erkkaa tarvita lainkaan.

Ei ole kauheaa, vaan hyvä asia. Lapsi saa siellä yksilöllistä opetusta. Kävi viime vuonna kerran viikossa melkein koko vuoden opettelemassa matikkaa. Lapsen mielestä se ei kyllä ollut aina kivaa...

Kun esiin tulee sana "erityis" niin mielikuvat ovat joillekin huonoja niin kuin nelonen kirjoitti. Erityislapsi on kuitenkin monen mielestä erityisen lahjakas.

 Miten ihmeessä saat käännettyä lapsesi oppimisvaikeudesta hyvän asian? Onhan se hyvä, että yksilöllistä tukea sitten saa, mutta ei se nyt kokonaisuudessaan mikään iloinen asia ole, ettei lapsi opi samalla tavalla kuin muut ja riittävään tahtiin.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 23:33"]

Ei ole kauheaa, vaan hyvä asia. Lapsi saa siellä yksilöllistä opetusta. Kävi viime vuonna kerran viikossa melkein koko vuoden opettelemassa matikkaa. Lapsen mielestä se ei kyllä ollut aina kivaa...

[/quote]

Mitä tarkoittaa Erityislapsi? Onko lapsi normaaleista poikkeava vai muita älykkäämpi?

[quote author="Vierailija" time="16.09.2013 klo 23:43"]

Mitä tarkoittaa Erityislapsi? Onko lapsi normaaleista poikkeava vai muita älykkäämpi?

[/quote]

Tavallisesti sillä kait viitataan "normaalista poikkeavaan" eli lapseen, jolla on ongelmia, vaikka puheen kehityksessä, käytöksessä. (dysfasia, adhd jne.)

up