Onko muita 1½-vuotiaita, jotka ei vielä kävele?
Yritän olla huolestumatta, kun poika kehittyy kuitenkin koko ajan ja tällä hetkellä kävelee tukea vasten ja kiipeilee jne. Mutta siltikin... Onko muita tässä vaiheessa tulijoita ja onko neuvolassa puututtu asiaan?
Kommentit (5)
Varsinkin Muruselle halusin kommentoida....meillä nimittäin tyttö on myös peppukiitäjä. Ikää nyt 1v4kk eikä ole päivääkään kontannut.
Ryömimään oppi n. 10 kuisena, samalla istumaan itse ja siitä asti on kiidellyt pepullaan. Seisomaan ei itse edes yritä paitsi vannassa (!?) mutta seisoo kyllä ilman tukea jos hänet laittaa seisomaan :) Muutamia haparoivia askelia myös ottaa mutta selvästikään " psyyke" ei vielä kestä. Taidot ehkäpä riittäisi mutta halua ei ole.
Olen myös miettinyt noita jumppajuttuja ja juuri tuon konttausasento äidin reittä vasten kuulin jo aiemmin neuvolassa. Mutta kun yritän sitä treenata niin tyttö vetäisee jalat alleen ja käy istumaan.
En jaksa kauheammin stressata asiasta mutta kuten olen aiemminkin täällä jo maininnut niin ympäristö jaksaa kyllä stressata minunkin puolestani.
Tyttö on muuten mielestäni ikäisekseen hyvin kehittynyt, pinsettiote kehittyi jo 8kk iässä ja on käännelyt lehden sivuja yksi kerrallaan sujuvasti jo kuukausia. Tykkää tutkiskella asioita ja sanavarasto on mielestäni hyvin kehittynyt. Välillä tulee pari sanaa peräkkäin, esim. yksi päivä näytti minua ja sanoi äitin tissi :-D
Tukea pitkin likka kävelee satunnaisesti mutta selvästi huomaan että pelkää sitä joten ei pakoteta siihenkään. Ei kiipeile mihinkään vaan hyvin varovasti etenee liikkeissään.
Tämmönen peppukiitäjä siis täällä :)
Halusin vain tuoda esille tämän meidän tapauksen siksi, että hän ei ole peppukiitänyt päivääkään vaan noin vuoden iässä vaihtoi ryömimisen (jonka aloitti 8,5 kk) konttaustekniikkaan ja sillä tavalla nyt mennään ja lujaa. Oikein itseä sattuu kun pojan polvet vaan kolisee parketilla...
Nyt ei siis kävellä kuin taaperokärryn kanssa tai sitten yhdestä kädestä tukien. Ei seiso ilman tukea. Voisiko joku selittää tuota reittä vasten konttausasennossa-asiaa?! En oikein älynnyt? Kuyn noita ystävien tai muutenvaan " puistotuttujen" lapsia katselee, niin poika tuntuu kyllä olevan kehityksestä selvästi jäljessä ja toisinaan meinaa huolestuttaa... ehkä jokin heijaste juuri puuttuu?! Tai tasapaino on muutenvaan heikkoa? Mutta toisaalta, voisihan tässä paljon pahempiakin ongelmia olla, joten useimmiten osaan ottaa ihan lungisti ja ajattelen, että kävelee kun siltä tuntuu.
Hienomotoriikka on mielestäni aina ollut hyvä, ellei loistava ja kaikki pienet kolot ja esineet kiinnostavat. Sanoja tulee ehkä parikymmentä.
Kertokaa te muutkin kokemuksianne hitaasti kävelemään oppineista, niitä on niin mukava lukea, kun joskus vaan juuri jossakin puistossa tuntuu, että meidän poika on ainoa hidas...
Myönnän, sitä vaan NIIIIIN odottaa... :)
Tuo reittä vasten konttausjuttu...meillä siis " onegelmana" on se että tyttö ei ole kontannut eikä nouse polvilleen saatikka seisomaan itse. Peppukiitäjä kun on :) Yhdestä sormesta kun pitää kiinni niin kävelee kyllä tohkeissaan tai sit juuri kärrin kanssa. Eli meillä täytyis " treenata" tota polvillaan oloa että joskus tajuais nousta seisomaankin. Eli käyn itse vaikka polvilleen maahan, otan tytön polvilleen ja hän käsillään nojaa minua vasten....siitä sit yritetään seisomaan sekä sitä miten laskeudutaan. Tarpeet voi olla yksilöllisiä....tätä ei varmaan tarvitse treenata jos lapsi konttaa??!!
Onko muilla muita jumppavinkkejä, varsinkin näille peppukiitäjille?
Ja kiitän kommenteista tähän asti. Mukava lukea muiden kokemuksista. Vaikka vertailla ei saisikaan...
T:alkuperäinen
eikä hänellä ollut mitään kiirettä edes nousta seisomaan, eikä hän edes kontannut. Meni eteenpäin peppukiito-tekniikalla, eli istualleen hinasi eteenpäin. Muuten kehittyi hyvin ja esim. hienomotoriikka oli pitkään tarkasti hallussa. Tarttui pinsettiotteella pieniinkin yksityiskohtiin todella pienenä. En ollut sinänsä huolissani. Mainitsin kuitenkin neuvolassa, että voisihan sitä tutkia miksi ei halua ylös. Häneltä puuttui tuossa iässä vielä sellainen heijasterefleksi, eli että ottaisi kädellä vastaan kun keinutetaan sivuttain istuvallaan. Eli oli vähän kömpelö ja tarvitsi vain vähän kannustusta. Kävimme fysioterapeutin vastaanotolla (lähete nlasta) joka tarkasteli liikkumista jne. Neuvoi sitten pari " jumppaliikettä" joita harjoiteltiin kotona. Esim. tyttö konttausasentoon mun reiden yli, josta hän sitten uskalsi kellahtaa istumaan. Ja jokin toinenkin liike oli. Nopeasti lähtikin sitten kävelemään ja meni samantien pitkiä matkoja, eikä vain muutamaa askelta. Yleensä monet kun aloittavat kävelemään vuoden korvilla, heille tulee taantuma tai ottavat muutamia askeleita kerrallaan. Jotenkin tyttö oli vähän epävarma ja kun sai lisää tasapainoa, niin lähti kiitämään samantien kunnolla :) hänellä saattoi olla häikkää tasapainossa ja saattaa olla edelleen. Vaikka sitä ei erikseen huomaa.
Kaikki sanoivat minulle, että kyllä ne kävelemään oppii. En ottanut erityistä stressiä asiasta, vaan olin luottavainen, mutta tiedostin itsekin, että jokin voimistava jumppa olisi paikallaan. Voit pyytää neuvolasta lähetteen fysioterapeutille, joka voi tarkistella esim. jalkojen asentoa ym. tarkemmin.