Kertokaas miten teillä näissä tilanteissa:

Vapaapäivinä: kuka nousee lasten kanssa, laittaa aamupalan, harjaa tukan ja hampaat, rajoittaa telkkarin katsomista, puuttuu lasten kärhämöintiin? Meillä mies herää kun käsken nousta, keittelee kahveja ja tekee leipiä, antaa lapsillekin, lukee sitten lehtiä pari tuntia eikä puutu lasten juttuihin mutta juttelee jos lapset tahtovat. Minä joudun olemaan se, joka lapsista huolehtii. Mies antaisi katsoa telkkaria miten pitkään vaan ja hampaitten pesua paljon muista.

Jos olette koko perhe lähdössä jonnekin, kuka huolehtii lasten pukemiset, vessatukset jne? Meillä mies jahkailee omiaan, tuijottelee itseään peilistä, miettii pitäisikö hänen mennä vielä kakalle, minkähän paidan laittaisi ja joko tuo toinen joutaisi pesuun..ei pidä kiirettä, ei pahemmin lapsia auttele, toiset hoputtavat lopulta aina häntä.

Suututtaa, vaikka olen tilanteista sanonut ja pyytänyt mieheltä aktiivisuutta, asiat eivät ole parantuneet. Mietin, että muilla miehet ovat paljon aktiivisempia "nykyaikaisia" ja fiksuja ihan omasta halustaan. Miten teillä nuo tilanteet menee?