Miksi kukaan osallistuu "nasujaisiin"

Minusta on nykypäivää, että tuollaiset on monessa paikassa kielletty. Niin paljon pahaa mieltä niistä on tullut.

Mutta silti muistan hyvällä mielellä omaa mopotustani seiskalla ja nasujaisia ykkösellä. Siellä minä ryömin ja polvistuneena vannoin alamaisuutta sinapit ja kaurahiutaleet suussa ja "vaipat" jalassa muiden kanssa. Ihan kamalaa, mutta myös hienoa. Illat päättyivät hienoihin juhliin kaikki yhdessä.

Olin ujo, pieni ja hiljainen. Silti nuo olivat seiskaluokan ja lukion ykkösen huippukohtia.

Oma poikani on nyt lukion ykkösellä. Nasujaisia ei enää ole. Tilalla erittäin pienimuotoinen "nolausvideo", johon osallistui vain todella vapaaehtoiset (parikymmentä opiskelijaa). Minäkin jo näin videon, siellä oma poikani julistaa olevansa haiseva ja karvainen. Hauska juttu sekä pojan, että varmaan monen mielestä.

Nuorena niitä nasujaisia odotettiin innolla. Pakko ei ollut osallistua, mutta suurin osa halusi olla mukana hauskassa perinteessä. Kaikki ymmärsivät, että kyse on leikistä.

Painajaismaiset muistot siitäkin vähästä nasutuksesta, jossa jouduin olemaan mukana. Kammottavaa tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Painajaismaiset muistot siitäkin vähästä nasutuksesta, jossa jouduin olemaan mukana. Kammottavaa tuollainen.

Miksi sitten osallistuit? Mä siis osallistuin, koska tuo tiedettiin hauskaksi perinteeksi.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painajaismaiset muistot siitäkin vähästä nasutuksesta, jossa jouduin olemaan mukana. Kammottavaa tuollainen.

Miksi sitten osallistuit? Mä siis osallistuin, koska tuo tiedettiin hauskaksi perinteeksi.

2

Eivät nuo tapahtumat 2000-luvun alkupuolella olleet vapaaehtoisia, vaan kuuluivat koulupäivään. Itselleni ei jäänyt traumoja, mutta olihan se noloa ja outoa.

(Tiedän, että tämä on vanha ketju, mutta en viitsi aloittaa aiheesta uutta, vaikka se nyt onkin taas pinnalla.)