Lue keskustelun säännöt.
Riittäisikö elämäsi sisällöksi pelkkä perhe?
02.09.2013 |
Siis mies ja lapsi kun sairauksien yms takia et voisi ikinä löytää töitä itsellesi. Itse vihaan elämääni enkä koe että tuo riittäisi.
Kommentit (10)
Outo kysymys. Ei kenenkään elämän sisältö kai pelkkä perhe ole, vaikkei olisi töissäkään. Mutta joo, en tarvitsisi työtä elämäni sisällöksi, vaikkei minulla ole edes perhettä. Keksisin kyllä valtavasti sisältöä elämääni, jos tavalla tai toisella nyt työhön kuluva aika ja energia vapautuisivat omiin projekteihin. Ensimmäiseksi haluaisin kokeilla kirjoittaa kirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:51"]
Outo kysymys. Ei kenenkään elämän sisältö kai pelkkä perhe ole, vaikkei olisi töissäkään. Mutta joo, en tarvitsisi työtä elämäni sisällöksi, vaikkei minulla ole edes perhettä. Keksisin kyllä valtavasti sisältöä elämääni, jos tavalla tai toisella nyt työhön kuluva aika ja energia vapautuisivat omiin projekteihin. Ensimmäiseksi haluaisin kokeilla kirjoittaa kirjaa.
[/quote]
Tottakai voi harrastaa kaikenlaista ja tehdä vapaaehtoistyötä yms silti en ole onnellinen koska en pysty olemaan osa yhteiskuntaa. En vaan jaksa elämää.
Mä olen kotiäiti tai kotirouva, kuten palstalaiset haluaa.. eli siis olen kotona ja lapset koululaisia ja mies ihana.
Kyllä mun elämässä on paljon muutakin kuin perhe ja koti. Harrastuksia ja itsensätoteuttamista.
No ei! Tarviin ystäviä, liikuntaa, harrastuksia, matkoja.. Työ ei ole elämäni sisältö, sitä teen ku on pakko. Kamalaa myös jos mieheni elämän sisältö olisi vain minä ja lapset.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:57"]
No ei! Tarviin ystäviä, liikuntaa, harrastuksia, matkoja.. Työ ei ole elämäni sisältö, sitä teen ku on pakko. Kamalaa myös jos mieheni elämän sisältö olisi vain minä ja lapset.
[/quote]
Juu mun pointtiani ei sitten ymmärretty lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:51"]
Outo kysymys. Ei kenenkään elämän sisältö kai pelkkä perhe ole, vaikkei olisi töissäkään. Mutta joo, en tarvitsisi työtä elämäni sisällöksi, vaikkei minulla ole edes perhettä. Keksisin kyllä valtavasti sisältöä elämääni, jos tavalla tai toisella nyt työhön kuluva aika ja energia vapautuisivat omiin projekteihin. Ensimmäiseksi haluaisin kokeilla kirjoittaa kirjaa.
[/quote]
Tottakai voi harrastaa kaikenlaista ja tehdä vapaaehtoistyötä yms silti en ole onnellinen koska en pysty olemaan osa yhteiskuntaa. En vaan jaksa elämää.
[/quote]
Olet ilmeisesti se aiemminkin kirjoittanut, jolla on paljon fyysisiä sairauksia ja oppimisvaikeuksia, niin ettei työnteko kerta kaikkiaan onnistu. Siinä tilanteessa on ihan turha taistella tuulimyllyjä vastaan, kiukutella sellaista asiaa vastaan mille ei mitään kerran voi.
Sinun olosi helpottaisi, kun pystyisit luopumaan ajatusmaailmasi premissistä, jonka mukaan elämä ei voi olla täyttä ilman ansiotyötä. Ihminen voi muuttaa omaa ajatteluaan kyllä, ja olisi viisastakin luopua pelkästään kärsimystä aiheuttavasta uskomuksesta. Mutta jostain syystä haluat pitää kiiinni sekä uskomuskesta ettet pysty mihinkään työhön, ja samaan aikaan uskomuksesta että elämä on turhaa ja merkityksetöntä ilman palkkatyötä. Siinäpä sinulle noidankehä, ja itse valittu.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:51"]
Outo kysymys. Ei kenenkään elämän sisältö kai pelkkä perhe ole, vaikkei olisi töissäkään. Mutta joo, en tarvitsisi työtä elämäni sisällöksi, vaikkei minulla ole edes perhettä. Keksisin kyllä valtavasti sisältöä elämääni, jos tavalla tai toisella nyt työhön kuluva aika ja energia vapautuisivat omiin projekteihin. Ensimmäiseksi haluaisin kokeilla kirjoittaa kirjaa.
[/quote]
Tottakai voi harrastaa kaikenlaista ja tehdä vapaaehtoistyötä yms silti en ole onnellinen koska en pysty olemaan osa yhteiskuntaa. En vaan jaksa elämää.
[/quote]
Olet ilmeisesti se aiemminkin kirjoittanut, jolla on paljon fyysisiä sairauksia ja oppimisvaikeuksia, niin ettei työnteko kerta kaikkiaan onnistu. Siinä tilanteessa on ihan turha taistella tuulimyllyjä vastaan, kiukutella sellaista asiaa vastaan mille ei mitään kerran voi.
Sinun olosi helpottaisi, kun pystyisit luopumaan ajatusmaailmasi premissistä, jonka mukaan elämä ei voi olla täyttä ilman ansiotyötä. Ihminen voi muuttaa omaa ajatteluaan kyllä, ja olisi viisastakin luopua pelkästään kärsimystä aiheuttavasta uskomuksesta. Mutta jostain syystä haluat pitää kiiinni sekä uskomuskesta ettet pysty mihinkään työhön, ja samaan aikaan uskomuksesta että elämä on turhaa ja merkityksetöntä ilman palkkatyötä. Siinäpä sinulle noidankehä, ja itse valittu.
[/quote]
Tietysti kannattaisi muuttaa ajatteluun mutta en siihen pysty. Siksi mietinkin että elämäni on todella turhaa. Onneksi elintapani ovat niin huonot että toivottavasti en elä kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:05"]
Tietysti kannattaisi muuttaa ajatteluun mutta en siihen pysty. Siksi mietinkin että elämäni on todella turhaa. Onneksi elintapani ovat niin huonot että toivottavasti en elä kauan.
[/quote]
Kyllä omaa ajatteluaan pystyy muuttamaan jos haluaa. Tarvittaessa vaikka kognitiivisen terapian avulla. Sellaisessa terapiassa juuri opetetaan ihminen oppimaan pois kärsimystä aiheuttavista ajattelumalleista.
Moni kyllä pääsee ajan kanssa itsekseenkin tuollaisista ajatuksista eroon - esim. työkyvyn menettämisen jälkeen alkushokkivaiheessa ne ovat hyvin tavallisia, mutta useimmat pystyvät ajan kanssa sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja etsimään elämäänsä erilaista sisältöä. Sinä vaan olet tainnut olla jo aika kauan tuossa samassa masennus- ja katkeruusvaiheessa joten voi olla ettei se helposti ihan itsestään enää lähde, varsinkin jos kuolemantoiveitakin jo esiintyy... Oletko saanut mitään hoitoa mielialaongelmiin, esim. terapiaa tai masennuslääkitystä?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:05"]
Tietysti kannattaisi muuttaa ajatteluun mutta en siihen pysty. Siksi mietinkin että elämäni on todella turhaa. Onneksi elintapani ovat niin huonot että toivottavasti en elä kauan.
[/quote]
Kyllä omaa ajatteluaan pystyy muuttamaan jos haluaa. Tarvittaessa vaikka kognitiivisen terapian avulla. Sellaisessa terapiassa juuri opetetaan ihminen oppimaan pois kärsimystä aiheuttavista ajattelumalleista.
Moni kyllä pääsee ajan kanssa itsekseenkin tuollaisista ajatuksista eroon - esim. työkyvyn menettämisen jälkeen alkushokkivaiheessa ne ovat hyvin tavallisia, mutta useimmat pystyvät ajan kanssa sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja etsimään elämäänsä erilaista sisältöä. Sinä vaan olet tainnut olla jo aika kauan tuossa samassa masennus- ja katkeruusvaiheessa joten voi olla ettei se helposti ihan itsestään enää lähde, varsinkin jos kuolemantoiveitakin jo esiintyy... Oletko saanut mitään hoitoa mielialaongelmiin, esim. terapiaa tai masennuslääkitystä?
[/quote]
Olen kuule käynyt yli 20v erilaisissa terapioissa ja syönyt vaikka millaisia masennuslääkkeitä ne on lopetettu toimimattomina. eli ei niistä ole apua.
Ei, se olisi minulle yhtä painajaista.