Koiran puremisongelma

Meillä loppui, kun ei yksinkertaisesti saanut minkäänlaista huomiota tuosta temppuilustaan. Eli koiralle vaan käännettiin selkä. Ja kun käsiä alkoi puremaan, niin luu tilalle. 

Jos se on ihan selvästi pennun leikkiä/huomionhakua, niin aina kun hampailla käydään päälle, tiukka EI, ja leikki loppuu siihen. Huomiotta jättäminen tehoaa parhaiten, koska sitä pennut haluaa. Eikä missään nimessä saa leikittää käsillä, vaan aina ohjataan huomio johonkin leluun tai luuhun. Suurimmalla osalla pennuista tuo vaihe tulee, eikä siihen ole mitään poppakonsteja. Aika ja johdonmukaisuus auttaa.

Meillä on 3,5kk ikäinen pentu ja pahion näykkiminen on saatu kuriin ihan kieltämällä ja ahkeralla arestiin laittamisella. Juu sain minäkin neuvoja että jättäkää huomiotta mutta en voinut jättää kun jyysti oikein urakalla meillä lapsia...pentu siis vietti muutaman kerran aikaansa arestissa ja ollaan otettu pari kertaa niskavilloista kiinni ja tiukasti komennettu. Uskon että ollaan voiton puolella vaikka näykkii edelleen mutta huomattavasti vähemmän.

Itse en usko siihen että ihan vaan jätetään huomiotta. Toisiin  koiriin se voi auttaa mutta sitten on myös niitä jotka eivät koskaan sitten pääse siitä tavasta eroon ja sitä riskiä emme halunneet ottaa. Meillä muutenkin koiralla tiukka kuri eli ei pääse sänkyyn, sohville ja yhtään huonekaluja ei purra...

Kokeile vinkasta kovaa kun purasee seuraavan kerran, jos vaikka tajuaisi satuttavansa.

Ei se mitään puremista ole,pentu käyttää hampaitaan kun tutustuu ympäristöön se on luonnollinen tapa pentukoirille. tilalle aina joku mitä saa purra,luu tai koiran lelu. Koirat älähtävät toinen toiselleen jos eivät tykkää asiasta,pennuthan käyttävät hampaita leikkessään toistensa kanssa.

Mä opetin sille käskyn "lelu" ja pidin sitä lelua sit kaikkialla mukana et sai upottaa hampaansa siihen jos meni kierroksille. Ja törkeesti kehumista kun teki niin oma-alotteisesti. Myös kumisaappaiden käyttö auttoi kun pystyin oikeasti ignoraamaan sen näykkimisen.

Kiitos vastauksista. Tuota lelun mukanapitoa en olekaan vielä kuullut/kokeillut. Yritän pidentää pinnaani ja tehdä koirasta kunnon koiran.

On hyvä muistaa, ettei koira oikeastaan opi mitään pelkästä kiellosta. Kun hampaat on irroitettu kädestä, niin sen tilalle annetaan lelu tai puruluu ja kehutaan, kun leikkii sillä. Sama pätee, kun järsii jotain kiellettyä esinettä.

Jotkut pennut hyökkää aina lahkeisiin kiinni, kun kävelee ja siihen ei auta kuin eristäminen toiseen huoneeseen vähäksi aikaa ja päästetään sitten takaisin ja yritetään ohjata sallitun tekemisen pariin eli se lelu taas.

Hyviä neuvoja oot jo saanutkin, lisäisin vielä sen, että muista, että koira ei osaa tehdä "ei mitään". Tällä siis tarkoitan sitä, että et voi vain kieltää koiraa puremasta ja jättää asiaa sikseen, vaan kannattaa kieltää, ja sitten tarjota muuta tekemistä koiralle, tai keksiä jokin harhautus. Siis ohjaat koiran mielenkiinnon muualle. Tarmoa pursuavan pentukoiran on vähän vaikea olla tekemättä mitään, on helpompaa ohjata se into johonkin mielekkääseen.

Itse olen varsin kokenut koirien omistaja ja kasvattajakin jo15 vuotta, ja minusta tuollaisella pentunäykkimisellä ei ole mitään tekemistä tulevien puremis- tai muiden käytösongelmien kanssa, ja minusta se ei ole ongelma ollenkaan. Itse olen antanut pentujen ihan vapaasti näykkiä, mutta yhtäkään aikuisena purevaa koiraa minulla ei ole ollut. 

Lähinnä siinä tapauksessa asiaan kannattaa puuttua jos taloudessa on esimerkiksi pieniä lapsia, joita pennun näykkiminen pelottaa tai sattuu kovin. Rodusta ja yksilöstä riippuen puuttuminen voi olla helppoa, vaikeaa tai jopa mahdotonta. Joku herkkä ja rauhallinen pentu oppii olemaan purematta sillä, että ihminen kiljahtaa korkealla äänellä kun pentu puree. Joku oppii sillä että ihminen poistuu ja  muuttuu eleettömäksi heti kun pentu puree, eli pennulta katoaa seura. Sitten on joitain hyvin vilkkaita yksilöitä vilkkaissa ja näykkimään taipuvaisissa roduissa kuten jotkut terrierit, joita ei kovin pienenä saa lopettamaan puremista käytännössä millään, koska ne ovat innostuessaan niin ylikierroksilla etteivät malta keskittyä mihinkään opetukseen tai oppimiseen. Juoksevat hullunkiilto silmissä ympäriinsä ja näykkivät välillä. Omat pentuni ovat yleensä olleet näitä viimemainittuja tapauksia ;-) mutta tosiaan, itsekseen ovat lopettaneet aina näykkimisen siinä hampaiden vaihtumisen jälkeen.