Toisen lapsen kriisi
Moi. Olen 36v mies ja meillä on puolisoni kanssa juuri 5v täyttänyt tytär. Nyt puolisoni haluaisi toisen lapsen kanssani, mutta minä en. Hän on ilmoittanut, että hän hankkii toisen lapsen joko minun kanssa, tai sitten jonkun muun, mikä tarkoittaisi parisuhteemme (ja kolmihenkisen perheemme) loppua. Mitähän tästä kaikesta pitäisi ajatella ja miten tästä kriisistä pääsisi eroon? Koen, että minulla on yhtäläinen oikeus olla haluamatta toista lasta, kuin hänellä haluta sitä.
Kommentit (27)
Paha tilanne. Oletko täysin varma ettet halua toista lasta? Juttelitteko perheen koosta ennen esikoista? Jos olet varma ettet halua enempää lapsia, anna naisesi valita joko nykyinen perhe tai sitten ottaa ero ja saada toinenkin lapsi. Kuulostaa julmalta, mutta tällaisissa tapauksissa pitää punnita omat halunsa elämältä.
Perheen koosta emme jutelleet etukäteen. Olin hieman vastahakoinen jo tuon esikoisen kohdalla, mutta hänen hankkiminen ei ole jälkeenpäin kaduttanut. Olen koittanut miettiä asian positiivisiakin puolina, mutta suurimpana pelkona tällä hetkellä tuntuisi olevan resurssien puute: niin jaksamisen, ajankäytön, tilan ja rahan kannalta.
Hae apua jaksamiseen tms?
Voihan olla, että se toinen lapsikaan ei kaduta.
Pohdin, kannattaisiko asia käydä läpi vaikkapa parisuhdeterapeutin kanssa? Et kuitenkaan ilmaissut olevasi tämänhetkiseen tilanteeseenne 1-lapsisena perheenä tyytymätön.
Puolisosi sekä sinä kuulostatte ehdottomilta. Ymmärrän, että naisella ikä (mikäli kanssasi saman ikäinen) tuo omat realiteettinsa asiaan
Jos sinulla vaakakupissa painaa resurssien puute: mitäpä jos keräisitte puolisosi kanssa resursseja yhdessä (etenkin rahaa vaikkapa lapsenhoitoavun palkkaamiseen) jos päätyisittekin 2. lapseen, ja yhdessä siirrätte lapsen hankintaa tuonnemmaksi, yhdessä sopimaanne ajankohtaan?
Jos nainen haluaa erota tuon takia niin sitten se varmaan on parasta. En itse ainakaan lähtisi painostuksen alaisena tekemään lisää lapsia. Selvästi vaimollesi parisuhteenne ja perheenne on vähemmän merkityksellinen kuin toinen lapsi, se kertoisi minulle jo tarpeeksi.
T. N29, 1 lapsi
Voi jumalauta näitä palstan naisia. Puolustellaan naista automaatilla. Ota ap ero, se on kaikkein parasta
Ja sitten ihmetellään erotilastoja jos yhteen kriisiin annetaan perhe-elämän tyssätä...
Hanki vain se toinen. Ainoat lapset kasvavat aina narsisteiksi. Tee se toki vastahakoisesti ja hyväksy vain sillä ehdolla että nainen kantaa vastuun yksin
Toinen lapsi muuttaa elämää huomattavasti vähemmän kuin ensimmäinen.
Jommankummahan se pitää tuossa taipua.
Muista, että puolisollasi on vain rajallinen aikaikkuna saada lapsia. Hänen pitää toimia nyt heti. Ero on todennäköisesti edessä.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten ihmetellään erotilastoja jos yhteen kriisiin annetaan perhe-elämän tyssätä...
Yhden kriisin? Saako sinut pakottaa äidiksi?
Olen tämän hetkiseen tilanteeseemme varsin onnellinen ja tuntuu, että meillä menee oikein mukavasti kolmistaan. Rakastan myös tuota meidän tytärtä yli kaiken. Naiseni on minua 9v nuorempi (eli 27v), joten biologista kiirettä hänellä ei ihan vielä ole.
Nainen painostaa sinua aika ikävällä tavalla. Ehkä tarvitsette ammattiapua.
Todennäköisesti ero tulee joka tapauksessa jos tämä nainen päättää alistua miehen tahtoon ja olla tekemättä lisää lapsia.
Katkera hänestä tulee lopulta jos ei näin tärkeässä asiassa kuuntele itseään.
Ja vielä todennäköisempää että sitten kun nainen on 40+ eikä tehnyt edes sitä toista lasta miellyttääkseen miestään,
niin tämä mies jättää hänet jonkun nuoremman takia joka tapauksessa.
Ja sitten on yksin, ja mies saattaa uudessa hurmiossa tehdä lisää lapsia uuden nuorikkonsa kanssa.
Ei ole häävi tulevaisuus edessä.
Jos ongelmana on ensisijaisesti resurssien puute, koettakaa järjestää niitä lisää yhdessä: apua, jokin lisätienesti?
Tuo on kieltämättä kyllä huono lähtökohta keskustelulle, kun toinen on jo ilmoittanut, että aikoo toimia oman päänsä mukaan, vaikka sitten eron ja uuden kumppanin ottamalla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Seim kirjoitti:
Perheen koosta emme jutelleet etukäteen. Olin hieman vastahakoinen jo tuon esikoisen kohdalla, mutta hänen hankkiminen ei ole jälkeenpäin kaduttanut. Olen koittanut miettiä asian positiivisiakin puolina, mutta suurimpana pelkona tällä hetkellä tuntuisi olevan resurssien puute: niin jaksamisen, ajankäytön, tilan ja rahan kannalta.
Niin. Toisaalta sisaruksilla on kaverit toisistaan. Se on arvokasta.
Mun pikkuveli kuoli äkillisesti 17-kesäisenä. Mä olen todella kiitollinen, että mulla on ollut kasvukumppani. Vaikkakin suru on ollut todella suuri.
Meillä oli melkein kuusi vuotta ikäeroa.
Resurssit mitä mietit... niin lapset ovat myös toisilleen ja aikuisille resurssi eikä vaan menoerä.
Mutta jokaisella on omat mietteensä.
Onhan se ikävää jos ero tuommoisesta tulee, mutta onhan se iso asia.
Sanot sille vaimolle, että heti kun sillä on 200 000 euroa kasassa lapsen elatukseen niin ok.
Mies jyrätään täälläkin. Älä missään nimessä suostu, jos jo ensimmäiseenkin nainen sinut pakotti. Teetä vasektomia
Jotkut sanoo että yksi lapsi on helppo ja hyvä ratkaisu, mutta omalla kohdalla kaksi lasta oli helpointa. Se on vaan niin kivaa ja kätevää kun he ovat yhdessä ja toistensa läheisiä. Samaa touhotusta se perhe-elämä on kuitenkin, vapaus menee yhdestä ihan samalla lailla. Minusta yhden lapsen vanhemmuus on vaikea ajatus, siinä pitää olla niin paljon sille ainokaiselle, mutta toinen lapsi kasvattaa ihan vain olemassaolollaan toista. Mutta tosiaan jotkut ovat toista mieltä.
Mitä nämä ehdotetut terapiat auttaa, jos mies ei halua lasta? Nainen sitä päälääkäriä tarvitsee kun ei ymmärrä sanaa "ei"
S-pankista, esim. Tanskalainen cryos voi tilata klinikalle ainekset. Lapsesta on vastuussa vain hän, jos eroatte, eikä sulla mitään oikeuksia lapseen.