Kuinkahan huono tää tilanne nyt on? Syöpä ja kuolem :(
Ystäväni on sairastanut levinnyttä syöpää jo kohta kaksi vuotta. Hän on ollut koko ajan tosi hyväkuntoinen ja luulin kauan että hän paranee kokonaan. Tänä kesänä mulle selvisikin, että hän on koko ajan tiennyt kuolevansa tähän syöpään ennemmin tai myöhemmin. Hän on saanut leikkaushoitoa sekä solunsalpaajia.
Nytkin hän saa solunsalpaajia, mutta tabletteina!?! Onko ne edes yhtä tehokkaita kuin tiputukset? Lisäksi hän on aika huonossa kunnossa, laihtunut, maha pullottaa kummallisesti ja kertoo olevansa kipeä. Syö vissiinkin aika paljon lääkkeitä kun ei uskalla enää ajaa autoakaan?
Voiko tuosta enää nousta? Voiko ne tablettisolunsalpaajat vielä parantaa hänen vointiaan vai onko tämä nyt kuolemaa edellä? Hän itse sanoo, että lääkäri oli sanonut, että on hyvinkin mahdollista, että syöpä saataisiin vielä kuriin tuolla hoidolla mutta samaan aikaan hänen silmissään kiilsi kyyneleet. En pysty ymmärtämään, että ihminen, joka vielä kaksi kuukautta sitten teki pitkiä kävely- ja pyörälenkkejä, retkeili ja reissasi, on nyt kuin kumaraselkäinen vanhus joka ei jaksa edes peseytyä päivittäin.
Surullista :(
Kommentit (11)
En valitettavasti osaa vastata kysymyksiisi. Voimia Sinulle ja ystävällesi!
Kerro kaverillesi, kuinka tärkeä hän on ollut sinulle ja on edelleen.
Hyvinkin mahdollista ettei enää tuosta nouse.. Itse nähnyt saman tilanteen kahdesti, jossa kuolemansairas henkilö on lenkkeillyt yms käynyt töissä muutama kuukausi ennen kuolemaa, vaikka kuolettava sairaus onkin... Se kaikki tapahtuu niin nopeasti :( mitä enemmän lääkettä sitä pahempi :/
Hyvä ystäväni on selvinnyt kahdesta eri syövästä. Toisen jälkeen hän on kyllä ollut huonommassa kunnossa koska hän sai kantasoluhoitoa ja hyljinnänestohoidoilla on kohtalaisen paljon sivuvaikutuksia. Reippaasti hän kuitenkin kohtaa nämä ongelmat - omalla mielialalla on todella iso merkitys toipumiseen, jaksamiseen ja vointiin.
Voitko mitenkään valaa ystävääsi elämänhalua? Hänelle itselleen tärkeitä tavoitteita, lomia, jonkin unelman toteuttamista tms.? Jos itse luovuttaa, muulla avulla on kehnompi vaikutus. En tarkoita, että tahdonvoimalla voittaa mitä tahansa mutta siitä on kuitenkin iso iso apu! Voimia teille molemmille! Muistan teitä iltarukouksessani.
Kiitos teille. Tietenkin ymmärränkin, ettei kukaan voi tietää miten tässä käy. Olen vain todella järkyttynyt. Kyllä hän edelleen yrittää olla hirveän reipas mutta näkeehän sen hänestä, miten voimaton hän on ja uupunut.
ap
Voima sinulle ja ystävällesi. Toivottavasti hän parantuu.
Syöpä on niin hirvittävä ja epäreilu. Voimia!!!
Noilla annetuilla tiedoilla ei voi tietää.
Periaatteessa solunsalpaajatkin tekevät huonovointiseksi, eli jos kyseessä on ns. solunsalpaajakuuri, niin on mahdollista, että kuurin loputtua vointi paranee ja aikaakin voi olla vielä vaikka kuinka.
Toinen vaihtoehto on sitten se kurjempi, eli lääkkeet eivät enää tehoa ja vointi vain huononee taudista johtuen eikä siis niinkään lääkkeiden takia.
Yleensähän ihan parannettavissakin syövissä ihmiset ovat joskus tosi huonossa kunnossa sytostaattikuurin aikana, vaikka eläisivät sen jälkeen 50 vuotta.
Kuolee hän tai selviää, niin on aivan tosi tärkeää, että olet sun ystäväsi tukena, oli tilanne mikä hyvänsä tai vaikka kuinka pelkäisit tulevaa. Se on tärkeää teidän ystävyydelle ja myös siinä vaiheessa, mikäli ystävälläsi tulee se tilanne eteen, että hän menehtyisikin tähän. Puolisoni joutui valitettavasti tähän tilanteeseen, että ystävistä ei ollut enään olemaan ystäviä. Hän menehtyi siihen kauheaan tautiin ja nyt on entisillä ystävillä aika iso morkkis.
Huonolta näyttää :( yleensä solunsalpaajissa siirrytään tablettihoitoon siinä vaiheessa kun ei ole enää toivoa paranemisesta. Suunkautta otettuna hidastaa hieman kasvaimen kasvua, muttei paranna. Helpottaa siten myös kipuja, toki muutakin lääkettä kipuihin jo tuossa vaiheessa varmasti menee. Vatsa pullottaa koska kasvaimen ympärille kertyy askitesnestettä joka kehittyy suojaamaan sisäelimiä kasvaimen ärsytykseltä. Olen pahoillani, mutta tilanne näyttää huonolta.. voimia sinulle olla tukena ystävällesi vaikean sairauden koetellessa.
omaiseni on tablettisalpaajakuurilla. Hänelle ei annettu toivoa siitä, että tabletti parantaisi vaan ainoastaan pysäyttää joksikin aikaa tai hidastaa leviämistä.
Surullista :( todellakin. Voimia kaikille niitä tarvitseville!