tajusin, että äitini on pahimman luokan narsisti

suosittelen terapiaa, ei ole helppoa,päästä eroon vääristä käytösmalleista, vaikka toki jo sen tajuaminen, että toistaa vääriä malleja voi auttaa.

Mun faija on myös narsisti ja sehän tässä pelottaakin että samaa tietä mennään....

Mistä tiedät, että äitisi on "pahimman luokan narsisti" eikä vain itseriittoinen ja/tai ilkeä? Itse tehdyt pikadiagnoosit ovat vaarallisia, saati sitten se että joku kuvittelee narsismin periytyvän vanhemmilta. Yleensä lääketieteellisesti diagnosoidun narsistin lapset ovat arkoja ja säikkyjä, eivä jyrää ketään.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 20:17"]

Mistä tiedät, että äitisi on "pahimman luokan narsisti" eikä vain itseriittoinen ja/tai ilkeä? Itse tehdyt pikadiagnoosit ovat vaarallisia, saati sitten se että joku kuvittelee narsismin periytyvän vanhemmilta. Yleensä lääketieteellisesti diagnosoidun narsistin lapset ovat arkoja ja säikkyjä, eivä jyrää ketään.

[/quote]

käytösmallit kyllä saattaa periytyä myös narsistiselta vanhemmalta lapselle. Ja kyllä narsistin lapsikin voi olla narsisti, varsinkin jos hänellä ei ole ollut lapsena ketään korvaavaa ihmissuhdetta vaan on jäänyt täysin vaille rakkautta Ym.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 19:50"]

Ja minä olen perinyt häneltä luonteeni.

Olen kauan yrittänyt päästä eroon luonteestani.
Olen opetellut nyt, etten voi päättää kaikesta ja muiden mielipiteet voi olla parempia kuin omani.
inhoan itseäni jo riittävästi.
miten voisin ottaa paremmin toiset huomioon[/quote]

Ap hyvä, sinä et ole narsisti. Narsistisesti luonnehäiriöinen ihminen ei koskaan, milloinkaan, päästäisi suustaan ym. tekstiä. Täysi mahdottomuus.

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei myöskään periydy geeneissä. Luonnehäiriöisen lapsesta voi kasvaa ehjä, upea ihminen, tai sitten hänestä tulee toinen luonnehäiriöinen, kaikki on mahdollista. Lapsen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, onko hänellä varhaislapsuudessa joku rakastava ja tukea antava aikuinen.

Ihan villinä veikkauksena heittäisin, että ei myöskään äitisi ole narsisti. Hän saattaa pikemminkin olla kontrollifriikki. Itsekeskeinen omaan napaansa tuijottaja tai jotain sinnepäin. Nämä ovat kaukana narsismin perimmäisestä olemuksesta.

Terapiasta voisi varmastikin olla sinulle hyötyä, ap. Käy rohkeasti juttelemassa, sieltä saa uusia näkökulmia ja työkaluja ymmärtämään, miksi tunnet ja ajattelet niin kuin tunnet ja ajattelet. Se on huikeaa, kun alkaa ymmärtää omia käyttäytymismallejaan :)

Äitini kontrolloi kaikkea roskiksia myöten. Haistelee vaatteita (yrittää miettiä missä on käyty ja mitä tehty) määrää isäni tv-ohjelmat, kaverit ym. Isä ei saa jutella ulkona ihmisten kanssa. Isä ei saa juoda alkoholia eikä käydä eläkeläisten tapahtumissa. Ollaan sisarusten kanssa sitä mieltä, että narsisti on! Onneksi itse tajuan varoa itseltäni, etten määrää kaikkea, vaikka use

pin kovasti haluankin...

Minä en ole ollut tekemissä äitini kanssa moneen vuoteen, odotan vain että se kuolee .. Hakkaaja ja henkisen väkivallan käyttäjä ansaitsee vain kuoleman, yksinään ..