Suuri perhe ilman tukiverkkoa

Olin nuorimman lapseni vanhempainillassa, ja taas ne samat mammat istuivat vauvojen, taaperoiden ja leikki-ikäisten kanssa. Kiva oli yrittää kuunnella ison väkijoukon takaa rehtoria, kun vieressä kukersi vauva, takana hihkui taapero ja ihan lähettyvillä pari leikki-ikäistä kinasteli.

Olen yleensä aika lapsimyönteinen, itsellänikin on noita lapsia neljä. Muistan pidelleeni sylissäni naapurin vauvaa, kun istuttiin päiväkodin vanhempainillassa eikä vauva millään rauhoittunut. Ei ole haitannut, vaikka sama kuvio on toistunut joka ikisen lapseni vanhempainillassa niin päiväkodissa kuin koulussakin. Mutta tänään jotenkin tuli raja vastaan. Tajusin, että ne samat äidit ovat aina niine pikkuisineen noissa vanhempainilloissa, kouluun tutustumisissa ja harrastusten esityksissä. Joka kerta juuri samojen (tuttujen) naapureiden takia on jotain mennyt ohi enkä ole voinut keskittyä aiheeseen.

Ymmärrän, että ihan aina ei saada lastenvahtia tai lastenvahdit asuvat kaukana. Mutta hyvänen aika, vanhempainillat ovat iltaisin, jolloin luulisi, että se toinen vanhempi voisi vahtia joskus niitä lapsia. Tai sitten edes päivisin (kouluun tutustuminen), jos on iltatyöt. Eikö koskaan muka löydy mummoa, tätiä, siskoa, naapuria, joka voisi niitä lapsia katsoa? Miksi ihmeessä juuri nämä täysin tukiverkottomat hankkivat niitä lapsia vuosikausia peräkkäin niin, että riittää jokaisen lapseni vanhempainiltaan ja tapahtumaan huutajia?

Edelleen korostan, että ymmärrän satunnaisen lastenvahdin puutteen. En ymmärrä, että ikinä ei saada sitä lastenvahtia. En ymmärrä, että neuvolaan, lääkäriin, vanhempainiltaan, lasten esityksiin ja ihan kaikkialle mennään koko köörin voimin, vaikka ei ole kyse yksinhuoltajasta.

Meillä ei isovanhemmat ole olleet innokkaita hoitajia, mutta miehellä on ollut liukuva työaika, joten olen järkännyt neuvolat, lääkärit yms. aamuisin ja mies on katsonut silloin lapsia. Vanhempainiltoihin ja esityksiin on mies päässyt, kun on lähtenyt töistä vähän aiemmin. Kerran on siskoni katsonut lapsia, kun kävin ultrassa. Pientä järjestelykykyä toki vaatii, mutta näin on ollut mukavampi keskittyä tietyn lapsen tärkeisiin asioihin ihan rauhassa ilman, että on pitänyt imettää, vaihtaa vaippaa, viihdyttää taaperoa ja setviä riitoja. Mitä te tämänkaltaiset äidit edes saatte irti näistä vanhempainilloista? Tuletteko sinne vain näyttämään lapsianne? Takuulla ette voi mitään kuulla, kun en kuullut minäkään ettekä näytä kovasti edes keskittyvän itse asiaan.

Kenen etu on se, että kaikki lapset ramppaavat vanhemman mukana ihan joka paikassa? Jos ei puolison kanssa pysty yhtäkään tapaamista tai aikaa järjestämään niin, että toinen hoitaa lapsia, niin pitääkö niitä lapsia sitten tehdä niin monta?