Lue keskustelun säännöt.
Miten yliopistokoulutettu pärjää junttien kanssa työpaikalla?
26.08.2013 |
Muutama kuukausi pitäisi tehdä sivistymättömien junttien kanssa töitä. Kellään muulla ei ole kunnollista koulutusta. Joillakin on sentään amis, monilla ei sitäkään. Olen jo nyt jäänyt ulos porukasta, kun olen ainoa joka ei tupakoi, räkätä kovaa ja kiroile.
Kommentit (21)
Ja yliopistokoulutettu ei voi tietenkään olla juntti?
Hah!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä muutaman kuukauden kestät. Ajattelet vaikka omia asioitasi. Ja sivistyneenä ihmisenä osaat kyllä käyttäytyä.
Mulla vähän käänteisenä sama ongelma..meidän työpaikan yliopistokoulutetut "asiantuntijat" ei oikein pärjää meidän duunareitten kanssa. Ne kun ei osaa mitään ja me tavalliset merkonomit joudutaan tekemään kaikki kun "asiantuntiajat" eivät osaa eivätkä viitsi ottaa selvää vaikka asia kuuluisi heille. Mutta hei, tärkeintä on käydä paskalla kerran tunnissa (kyllä, vetävät laksatiivejä ettei vaan paino nouse), ruokatunnilla käydään treenamassa anorektistä ruumista Lady Linen juoksumatolla ja meikkiä kohennetaan pitkin päivää. Ja naamalla se ikuinen kestohymy. Eihön noitten kans meinaa pärjätä!
Yliopistokoulutettu kuuntelee juntteja ja opettelee käyttämään heidän ymmärtämäänsä kieltä. Koulutettu osaa opetella uusia asioita eli hänellä on tässä etu. Sivistyssanoja kannattaa vältellä ja kiroilun perusteet ottaa haltuun. Sopivaan paikkaan pamautettu VOI JEESUKSEN PILLU! nostaa korkeakoulutetun katu-uskottavuutta kummasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 22:01"]
Tiedän tunteen.
Joko pelaat mukana tai tyydyt osaasi yksinäisenä outona lintuna, jota muut todenäköisesti pitävät ylimielisenä ("se pitää itseänsä meitä parempana..." jne.).
[/quote]
No ylimielinenhän se onkin!!!! Lue aloitus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä olen yliopistokoulutettuna (maisterin papereilla) ollut töissä "duunareiden" kanssa parissakin paikassa, eikä ollut ihmeempiä ongelmia. Eivät siellä kaikki muutkaan todellakaan röökiä vetäneet ja jatkuvasti kiroilleet, vähän oudolta kuulostaa tuo ap:n kokemus.. Olen kyllä kova räkättämään itsekin, en siis varmaankaan ole stereotyyppinen aina sivistyneesti ja hillitysti esiintyvä yliopiston kasvatti. Itse asiassa viihdyin jopa paremmin kuin muutamassa ns. asiantuntijaorganisaatiossa, joissa tunnelma oli jatkuvasti jotenkin angstinen ja ylivarovainen, ongelmia vatvova. Pidän suorasta puheesta ja mutkattomuudesta, onneksi sitä sentään löytyy myös joistain ns. akateemisista työpaikoista (nykyisestä työpaikastanikin).
Sivistynyt pystyy sopeutumaan ympäristöönsä. Esitä tyhmempää kuin olet. Älä tuo tutkintoasi esille ellei joku kysy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Juntit" naureskelee sulle, kun et osaa mitään.
Mistä ap muuten tiedät kaikkien koulutustaustat niin hyvin? Voihan niillä junteilla olla ties mitä koulutuksia ja kokemusta vaikka sun mistä. Provohan tää nyt taatusti on. En suostu yliopistoihmisenä uskomaan että ap:n kaltaisia kammotuksia on olemassakaan. Kyllä me ollaan tuota sivistyneempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2013 klo 22:43"]Mistä ap muuten tiedät kaikkien koulutustaustat niin hyvin? Voihan niillä junteilla olla ties mitä koulutuksia ja kokemusta vaikka sun mistä. Provohan tää nyt taatusti on. En suostu yliopistoihmisenä uskomaan että ap:n kaltaisia kammotuksia on olemassakaan. Kyllä me ollaan tuota sivistyneempiä.[/quote]
Tai sitten ap on joku fuksi, joka joutuu nyt hetken olee kaupan kassalla ku ei vielä oman alan töihin pääse. :D kun sitä ollaan nyt niiiin hienoa ja sivistynyttä.
Ap:n ennakkoluuloilla varmasti pärjää hienosti työelämässä. Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda asennetta. Ei ole tämä enää piikayhteiskunta.
Helposti!
Vietän päiväni putkareiden, sähkäreiden ja raksajätkien parissa ja olen onnellisempi työssäni kuin koskaan. Aiempi työni oli lääketeollisuuden jäykkismeiningin parissa ja voi että kun onkin sen jälkeen ihanaa, kun töissä voikin ihan oikeasti nauraa ja pitää hauskaa...
Kukaan ei kyttää toisiaan, toisten tekemisiä, menemisiä, yksityiselämää, kellokortteja ei ole, ei juurikaan turhia p***anjauhantapalavereita PowerPoint -sulkeisineen vain siksi, että niitä "pitää" olla jne. jne. Hommat hoidetaan, pidetään "poikien" kanssa tarvittaessa pikapalaveri kahvikupin ääressä ja murjaistaan pari huonoa vitsiä päälle. En ihan heti vaihtaisi.
Menin junttiduuniin, ja hetken kyllä hävetti korvat punaisena kuunnella kaikkia niitä persujuttuja. Yks näistä kovaäänisistä neekereiden yms. haukkujista oli noin sata kiloa ylipainoinen nainen, joka joi kahvin kanssa kermaa pitkin päivää ja söi meetvurstia eväänä, ja valitteli polviaan. Välillä veti hillomunkkeja ja valitteli diabetestään. Mutta kaikkeen tottuu! Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, ja ole peruskohtelias, jos et taivu persupuheisiin.
Mä taas nimenomaan viihdyin tosi hyvin "junttien" kanssa kesätöissä. Työ oli ajoittain rankkaa, mutta työkaverit oli mukavia, hauskoja ja auttavaisia, ja päivät lensi kun siivillä. Vitsit lensivät ja päivittäin sai nauraa vatsansa kipeäksi kuunnellessaan työkaverien juttuja. Tunsin todellakin kuuluvani joukkoon ja joka päivä oli kiva mennä töihin. Oikein kauhistuttaa ajatella, että ensi viikolla alkaa taas korkeakouluopinnot ihmisten kanssa, jotka ryhmittyvät omiin pikku kuppikuntiinsa ensimmäisenä opiskeluviikkona, eivät viitsi edes tervehtiä omaan kuppikuntaan kuulumattomia käytävällä kohdatessaan ja jotka tulevat juttelemaan vain kun tarvitsevat minulta jotakin. Viime vuonna masennuin niin pahasti, että aloitin lääkityksen ja minut pistettiin terapiajonoon. Oonkin ihan vakavissani pohtinut opintojen keskeyttämistä ja vakituisen paikan hakemista tuolta kesätyöpaikasta. Taidan sitten olla sydämeltäni "juntti" itsekin ;)
Vuodessa se akateeminen alkaa saada sivistymättömiä piirteitä. Mulla ystävä, tohtorin paperit suorittanut, joka tehnyt nyt vuoden hanttihommia. Ennen luki paljon, lähti teatteriin, jne. Nyt puheet liikkuu 7päivää-julkkisartikkeleissa, katsoo jotain turhakesarjoja kuten Solsidan ja Honey Booboo, jopa netistä. Ja jutut senmukaiset.
Seura tekee kaltaisekseen.
Tiedän tunteen.
Joko pelaat mukana tai tyydyt osaasi yksinäisenä outona lintuna, jota muut todenäköisesti pitävät ylimielisenä ("se pitää itseänsä meitä parempana..." jne.).