Lue keskustelun säännöt.
Ajatteletko työttömyyden olevan aina/yleensä ihmisen oma syy?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Olen periaatteellisesti aina työttömän puolella, mutta jotkut räikeät tapaukset tekevät sen välillä vaikeaksi.
Jos tekee mitään työllistymisensä eteen, oli se omatoimista opiskelua tai mitä ikinä perustyönhaun lisäksi, voi olla mielestäni ihan hyvällä omallatunnolla. Palkkatöitä ei vain ole kaikille.
Omassa sosiaalisessa piirissä on muutama yli 30v pitkäaikaistyötön, jotka eivät yritä kehittää itseään millään tavalla. Elämä koostuu tietokonepeleistä ja alkoholin väärinkäytöstä. Toisen asumisen maksaa rikkaat vanhemmat, toinen puolestaan asuu vanhempiensa luona.
Tuollaisesta kuopasta on hankala nousta, mutta näissä tapauksissa kallistun silti "oma syy" -vaakakupin puolelle.
Sensaationhakuisissa lehtijutuissa joskus esiteltyihin ylpeisiin elämäntapatyöttömiin en ole ikinä törmännyt muualla kuin lehtien sivuilla.
Kuinka kauan pitää kehittää itseään omalla kustannuksellaan ns. varmuuden vuoksi jos joku vielä sattuisi palkkaamaan? Kunnon täydennyskoulutus ei ole ilmaista eikä entisistäkään näy olevan apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta lähipiiristä kokemukset, että suurin osa on ollut joskus työttömänä, eikä sinällään ole heidän oma vika, joskus vaan työ loppuu tai sen itse haluaa lopettaa.
Mutta sitten on muutamia pitkäaikaistyöttömiä, jotka aivan omalla toiminnallaan aiheuttavat työttömyytensä. On niitä, jotka "ei vaan pysty heräämään aamulla", niitä jotka juovat kaljaa joka päivä "ei se työllistymiseen vaikuta", niitä jotka ovat olemukseltaan epäsiistejä ja aina myöhässä "ei se duuni jota hain ole mikään fiini, voin mennä haastatteluun paskaisissa vaatteissa tunnin myöhässä". Mutta onneksi pieni vähemmistö tutuista noita tyyppejä.
Ja sitten on tietysti ne ihmiset joilla on terveydellinen syy (mt tai muu) olla työttömänä, ole myöskään heidän syy.
Oman alan töitä ei välttämättä saa ainakaan heti, mutta mielestäni AINA on mahdollista tehdä jotain työtä. Olin itse oman alan töiden välissä varastossa kerääjänä. Olishan siinä voinu työttömäksikin heittäytyä, mut se ei oo mun juttu.
N41
Ei työttömyys itsessään aina ole ihmisen oma syy. Ei ihminen aina irtisanoudu työttömäksi, vaan joskus jokin ulkopuolinen tekijä on ne potkut aiheuttanut.
Se, että tilanne ei muutu mihinkään (eli ei kehitä itseään, pyri muuttamaan elämäänsä) on ihmisen oma syy.
Tällä palstalla saa aika vääränlaisen kuvan työttömyydestä, jos lukee yhtään mitään keskusteluja, joissa runkkurinkityylillä rähjätään menemään jostain rikkaiden herrojen halusta kyykyttää heitä :D
Monilla myös unohtuu se, ettei sosiaalietuudet ole mikään ihmisarvo. Tämähän on fakta, mutta sen ääneen sanominen herättää aina alapeukkujen vyöryn. Monen työttömän kannattaisi aktivoitua lähinnä kannattamaan työllistämiskustannusten laskua, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.
Markkinatalous vaatii sen kiinteän osuuden työttömiä väestöön, jotta työmarkkinoilla löytyy jokin tasapaino. Näitä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään 10%:n lukumääriä, kuten Suomessakin pahimmillaan. Eli elämäntapatyöttömien lisäksi Suomessa on vääristyneet työmarkkinat, monestakin syystä. Mutta pakko sanoa, että kansantaloustieteellisesti se ei ole yrittäjien tms. aiheuttama. Lähinnä Suomessa on liian jäykät ja yleissitovat työmarkkinajärjestelmät (on suojeltu olemassaolevia työntekijöitä, mikä on hyvä asia, mutta sen seurauksena työllistämisen hinta on niin kova, että sitä ei tehdä) sekä sosiaaliturvaverkko täynnä kannustinloukkuja.
Jokaisen kannattaa miettiä objektiivisesti, että mikä saa jonkun työllistämään juuri sinut. Taloustieteellisesti se mittari on matematiikkaa eli onko sinun palkkaamisesta yritykselle jotain hyötyä (lisäarvoa). Sinun on omalla työpanoksellasi tuotettava työnantajalle vähintään omien palkkauskustannustesi verran lisäarvoa. Tällöin yrityksen kannattaa palkata sinut. Ei se ole sinänsä sen monimutkaisempaa. Suomessa ollaan vain tilanteessa, jossa palkkauskustannukset ovat niin korkeat, että suhteettoman moni ihminen ei yllä tuottavuudeltaan ja lisäarvoltaan kattamaan niitä kuluja. Siksi työllistämisen kustannuksia olisi saatava alemmaksi.
Olisi myös kaikkien kannalta hyödyllisempää purkaa monikerroksinen, kannustinloukkuinen sosiaaliturvajärjestelmä ja korvata se tehokkaammilla vaihtoehtoilla. Yhteisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeintä, että työnteko palkitsee enemmän kuin sen tekemättä jättäminen.
Itse olen ollut akateeminen työtön, palkkatyöläinen, akateeminen tutkija sekä yrittäjä taloustieteen alalta. En sisällytä ylempänä mainitsemaani tietenkään työkyvyttömiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei työttömyys itsessään aina ole ihmisen oma syy. Ei ihminen aina irtisanoudu työttömäksi, vaan joskus jokin ulkopuolinen tekijä on ne potkut aiheuttanut.
Se, että tilanne ei muutu mihinkään (eli ei kehitä itseään, pyri muuttamaan elämäänsä) on ihmisen oma syy.
Tällä palstalla saa aika vääränlaisen kuvan työttömyydestä, jos lukee yhtään mitään keskusteluja, joissa runkkurinkityylillä rähjätään menemään jostain rikkaiden herrojen halusta kyykyttää heitä :D
Monilla myös unohtuu se, ettei sosiaalietuudet ole mikään ihmisarvo. Tämähän on fakta, mutta sen ääneen sanominen herättää aina alapeukkujen vyöryn. Monen työttömän kannattaisi aktivoitua lähinnä kannattamaan työllistämiskustannusten laskua, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.
Markkinatalous vaatii sen kiinteän osuuden työttömiä väestöön, jotta työmarkkinoilla löytyy jokin tasapaino. Näitä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään 10%:n lukumääriä, kuten Suomessakin pahimmillaan. Eli elämäntapatyöttömien lisäksi Suomessa on vääristyneet työmarkkinat, monestakin syystä. Mutta pakko sanoa, että kansantaloustieteellisesti se ei ole yrittäjien tms. aiheuttama. Lähinnä Suomessa on liian jäykät ja yleissitovat työmarkkinajärjestelmät (on suojeltu olemassaolevia työntekijöitä, mikä on hyvä asia, mutta sen seurauksena työllistämisen hinta on niin kova, että sitä ei tehdä) sekä sosiaaliturvaverkko täynnä kannustinloukkuja.
Jokaisen kannattaa miettiä objektiivisesti, että mikä saa jonkun työllistämään juuri sinut. Taloustieteellisesti se mittari on matematiikkaa eli onko sinun palkkaamisesta yritykselle jotain hyötyä (lisäarvoa). Sinun on omalla työpanoksellasi tuotettava työnantajalle vähintään omien palkkauskustannustesi verran lisäarvoa. Tällöin yrityksen kannattaa palkata sinut. Ei se ole sinänsä sen monimutkaisempaa. Suomessa ollaan vain tilanteessa, jossa palkkauskustannukset ovat niin korkeat, että suhteettoman moni ihminen ei yllä tuottavuudeltaan ja lisäarvoltaan kattamaan niitä kuluja. Siksi työllistämisen kustannuksia olisi saatava alemmaksi.
Olisi myös kaikkien kannalta hyödyllisempää purkaa monikerroksinen, kannustinloukkuinen sosiaaliturvajärjestelmä ja korvata se tehokkaammilla vaihtoehtoilla. Yhteisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeintä, että työnteko palkitsee enemmän kuin sen tekemättä jättäminen.
Itse olen ollut akateeminen työtön, palkkatyöläinen, akateeminen tutkija sekä yrittäjä taloustieteen alalta. En sisällytä ylempänä mainitsemaani tietenkään työkyvyttömiä ihmisiä.
*ihmisoikeus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa syytä. Suomessa kaikilla on mahdollisuus opiskella, ja mahdollisuus hieman seurata millä alalla on helppo saada duunia. Tai ryhtyä yrittäjäksi. Mitä osaat, mitä haluat ja mitä maailma tarvitsee ei ole aina sama asia.
Ei se ole ihmisen oma syy että hänellä on mielenterveydellisiä ongelmia, ja niiden takia joutuu työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Itse olen todennäköisesti pysyvästi työkyvytön. Voisin roikkua kortistossa mutta tällä hetkellä saan vielä kuntoutustukea. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tuuri :(
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että yleensä ne ketkä koviten arvostelevat työttömiä ja sanovat sen johtuvan laiskuudesta tms niin eivät itse ole koskaan olleet työttömiä työnhakijoita. Ei työnhaun rankkuutta ja raakuutta voi tajuta, jos itse on ollut ikänsä vakitöissä. Vain vahvimmat kestää sitä. Siksi nostan hattua ihan jokaiselle työttömälle työnhakijalle!
Varmaan näin jos käy kahvilla kaikukammiossa. Omat asenteet työttömiä kohtaan koveni juuri silloin kun itse lopulta joutui kokemaan sen. Bonuksena vielä työttömät kaverit, joita vähän haastattelin että mitäs olet hakenut etc. Selvisi että hakemukset lähtee vain kaikista kivoimpiin ja niin sanotusti poimitaan rusinat pullasta ja kun ei niiden kaikkien rusinanpoimijoiden joukosta sitten juuri valittukaan olemattomalla ansioluettelolla niin "Suomessa ei ole työpaikkoja". Ei helvetti. Eivät ole kavereita enää kun eihän tuollaista kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on se mikä erottaa Suomen muista Pohjoismaista: Suomessa työttömyyttä pidetään aina työttömän omana syynä eikä vika ole koskaan huonossa politiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuulla miten työttömyyteni olisi oma syyni. Olen koodari jolla yli vuosikymmenen työkokemus. Kehitän itseäni jatkuvasti sekä ylläpidän ammattitaitoani, githubit sun muut löytyy yms.
Pääsen työhaastatteluihin, eli ilmeisesti hakemuksissakaan ei ole vikaa. Kuitenkaan en lopulta saa paikkaa, syistä jotka ainakin itselleni ovat jääneet hämärän peittoon. No mitä työnantajat sanovat syyksi? Sehän siinä on kun muikenevat kuin vaari. Ilmeisesti minun pitäisi vain vetää omat johtopäätökseni. Ehkä haisen tai olen vain typerän näköinen, onhan noita mahdollisia syitä. Tosin itse en pidä noitakaan todennäköisinä syinä. Eli hakeminen jatkuu, näillä näkymin loputtomiin ":D".
Kehitä joku sovellus/appi/whatever ja ota siitä toimeentulo. Ja jos se on riittävän hyvä, joku kyllä ostaa sen, tai ainakin tarjoaa hommia, tai molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvan kohdalla on. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikille, etenkin nyt korona-aikana ne ovat vähentyneet entisestään. Mutta toki ennen sitäkin tilanne oli se, että avointen työpaikkojen ja työttömien määrä on epäsuhteessa ja siis niin päin, että avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä. Piilotyöpaikkoja toki on, mutta miten niitä hakea, jos ei ole suhteita tai tietoa niistä? Lisäksi kaiken maailman työkokeilupaikat syö oikeita työpaikkoja.
Työpaikalla voi tulla yt-neuvottelut. Yritys voi tehdä konkurssin tai joutua muuten taloudellisesti tiukille. Voit sairastua tai joutua onnettomuuteen ettet yksinkertaisesti enää voi tehdä aiempaa työtäsi. Voit joutua opiskelujen jälkeen työttömäksi, vaikka hakisit ja hakisit töitä. Tietyillä aloilla on ylitarjontaa työntekijöistä tai työtilanne voi muuttua opiskelujen aikana. Voit palaa loppuun. Voi tulla lama tai pandemia, joka vie sulta työt alta. Voit joutua muuten vaikeaan elämäntilanteeseen, joka syöksee sut pohjalle. Syitä voi olla monia.
Töihinkään ei enää vain kävellä, vaan moniin paikkoihin täytyy olla kokemusta ja koulutusta. Siis ihan sellaisiin yksinkertaisimpiinkin töihin sitä saatetaan vaatia. Haastattelukierroksia voi olla useita. Hakijoita voi satoja yhteen paikkaan. Suhteet voivat helpottaa, muttei välttämättä. Miten sä erotut sieltä satojen joukosta, jos sulla ei ole kokemusta tai koulutusta siitä paikasta, minne haet? Myös ikä vaikuttaa eli monia yli viisikymppisiä syrjitään työnhaussa. Yrittäminen voi olla vaihtoehto, mutta sekin vaatii usein pääomaa, osaamista ja riittävän hyvän liikeidean. Lisäksi siinä täytyy olla varovainen, koska jos edes vihjaat jostain sivutoimisesta yrittäjyydestä tai pienimuotoisesta liiketoiminnasta, se on tuet poikki kokonaan. Eikä siinä katsota, paljonko yritystoiminnassa tienaat (et saa sillä välttis edes vuokraa maksettua), vaan riittää, että teet jotain sellaista, jonka voi lukea yritystoiminnaksi.
On siis monia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miksi joku joutuu työttömäksi tai ei saa töitä. Totta kai omalla asenteella on merkitystä ja omia taitoja voi hiota, mutta se ei aina vain riitä työpaikan saantiin. Paikan voi viedä työnantajalle tutumpi naama, hakijalla voi olla enemmän hieman enemmän kokemusta tai joku muu seikka, johon et ole itse voinut vaikuttaa. Tässä kilpailussa joku jää aina rannalle ja jos sitä jatkuu pidempään, niin se alkaa monesti nakertaa omaa hyvinvointia monella tapaa (tästä on tutkimuksiakin) ja vaikuttaa negatiivisesti sun itsetuntoon. Ja kierre on valmis, kun työttömyys pitkittyy ja se näyttäytyy joidenkin työnantajien silmissä huonona asiana eivätkä halua palkata.
Ajattelin, että tämä aika saisi viimeistään ihmisten silmät aukeamaan ettei työttömyys ole usein oma vika, mutta olen valitettavasti huomannut olevani väärässä.
Työttömänä ei edes voi olla omasta halusta ! Jos työpaikkoja olisi kaikille niin te toimisto määräisi kaikki töihin ja kieltäytyminen johtaisi tukien menetykseen eikä sillä toimeentulotuki-40% elä kukaan pitempää aikaa. Tämämedellä mainittujen ei tietenkään koske rikkaiden puolisoita/perheenjäseniä tai muita varakkaita jotka eivät tukia tarvitse elääkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei aina mutta yleensä. Tuntemani työttömät ovat melkoisia nirppanokkia, pitää olla just se oman alan työ, työmatka ei saa olla pitkä eikä suostuta uudelleenkoulutukseen vaikka Suomessa ilmainen koulutus.
Et voi yleistää tuntemiasi työttömiä kaikkiin. Ja jos sä oot kouluttautunut parhaimmillaan useita vuosia tietylle alalle, niin on kai se ihan luonnollista että haluaa ensiijaisesti yrittää niitä oman alan paikkoja? Korkeakoulutettuja ei välttämättä edes oteta esim. kaupan kasalle, koska he ovat "ylikoulutettuja" siihen. Uudellenkoulutukseen tarvitaan työkkarin lupa. Omasta pussista siihen ei ole monella varaa. Työmatkasta toki pitää olla valmis joustamaan jonkin verran munkin mielestä, mutta jos se vie tosi paljon aikaa päivästä tai työpaikka on hankalan matkan päässä ja sulla on perhe, niin ei se ole kannattavaa ja kuluttaa paljon energiaa.
Harva ihminen haluaa olla työtön. Ihmiselle on ominaista että jotain tekee ja on osa yhteiskuntaa vaikka sitten se ilmenisi vaikka miten. Olen työttömänä ollut jo monia vuosia mutta välillä päässyt tekemään osa-aikaita duunia. olen nuori ja terve, koulut käynyt, suunnittelen omaa yritystä. Joidenkin mielestä olen laiska työtön jolle ei muka työ kelpaa ja joidenkin mielestä olen tekevä ja teen töitä asioitteni eteen. Työttömyys on harvoin omaa syytä :)
Ne jotka ovat aloilla joissa töitä on paljon ja ne jotka ovat kauan tehneet duunia samassa työpaikassa ovat usein niitä jotka haukkuvat työttömiä, eivät tajua ettei keksit jakaannu kaikille tasan eikä kaikki ihmiset sovellu siihen yhteen ja samaan työhön esim. lähihoitajaksi. On ne ihmiset vaan julmia toisilleen. Ja hauskinta on että valitetaan muttei tehdä asioiden eteen mitään Miksi ihmiset eivät auta toisiaan pääsemään eteenpäin? Miksi läheiset ihmiset ja kaverit panttaavat tietoa avoimista paikoista tai eivät yritä saada työtöntä läheistään edes vähäksi aikaa avuksi työpaikalleen jos työttömällä siihen rahkeet riittää? Ihmiset on armottomia...senpä takia minua ei enään kiinnosta mikään. Teen mitä huvittaa mutta pyrin jakamaan voimaa ja positiivisuutta kuin apuanikin niille jotka niitä tarvitsee. Hävetkää työttömien vihaajat.
Mielestäni koko työttömyyshommaa ratkotaan väärästä päästä. Ensin pitäisi olla työpaikkoja, ja vielä niin että niiden palkalla voi elää.
Suorat yritystuet ovat pikkujuttu sen rinnalla paljonko maksetaan välillisesti. Yhteiskunta maksaa minimitoimeentulon ja ihminen velvoitetaan kaikenmaailman työkokeiluihin. Nämä eivät ole mitään muuta kuin epäsuoraa tukea yrityksille.
Yksilönä en voi paljon vaikuttaa, mutta sen verran kuitenkin että en tee yhteistyötä niiden yritysten kanssa joissa havaitsen moista toimintaa.
Suunnittelen työkseni erilaisia rauta/softa-ratkaisuja. Voidaan sanoa näin että 80% suomalaista on joko käyttänyt tai ollut ainakin tekemisissä suunnittelemieni järjestelmien kanssa.
Ja ei, en ole ollut työtön 40+v työurani aikana, ehkä pitäisi jo olla eläkkeellä, mutta kun kaikenlaista kiinnostavaa tarjotaan..
en ajattele, että yleensä olisi oma syy. mutta joskus on, on sellaisia jotka heittäytyvät eläteiksi mutta he ovat poikkeus jotka pilaavat työttömien maineen. en ole itse ollut työttömänä.
Työttömyys ei ole omaa syytä, vaan se voi sattua kenelle hyvänsä ja siitä päättävät aina muut, kuin asianomainen itse.
Olen irtisanonut pitkän työurani aikana kymmeniä ihmisiä, pakon edessä ja se on ollut shokki ihmiselle. Eikä se ole myöskään helppo sille, joka joutuu sen tekemään.
Sympatiani on työttömien puolella, sillä tiedän tasan tarkkaan kuinka hyvä työpaikka ja työllistyminen on ihan tuurista kiinni, vaikka olit kuinka osaava ja ahkera, paikan saa vain yksi henkilö ja ne, jopa sadat, jäävät ulkopuolelle, vaikka he olisivat yhtä päteviä, kuin paikan saanut.
No eihän se kyllä juuri kannatakaan mennä töihin jos 150 tunnin kuukausittaisesta työstä saat saman verran kuin nollan tunnin. Systeemihän tuon mahdollistaa. Nuorelle kokemattomalle tuo voi hetkellisesti kannattaa jotta saa työkokemusta, mutta ymmärrän hyvin että jossain vaiheessa ei jaksa enää kiinnostaa.
Kaikki työ ei ole mielenkiintoista ja antoisaa ja joustavaa, joten siinä myydään tekemistä rahaa vastaan. Jollakulla voi olla hauskempaa kotona, vaikka ei tietenkään ole kansantaloudellisesti mielekästä jos kaikki jäävät kotiin.