Olen surullinen. Aina kun olen heikossa tilanteessa esim. sairaana
niin vanhemmiltani kuuluu valitusta kaikenlaisista asioista. Nyrpistetään neää, jos pyydän tuomaan meille ruokaa kaupasta (maksaisin toki) tms.
Sitten taas kun olen terve tai ei ole niitä pienimpiäkään ongelmia, niin tarjoudutaan hoitamaan lasta, jotta pääsen ulos tuulettumaan, tarjotaan rahaa (en siis tarvitse), tarjoudutaan pesemään ikkunoita yms.
Nyt ollaan lapsen kanssa vatsataudissa ja kun lähetin kohteliaan viestin, jossa pyysin heitä tuomaan jotain huomenna mukaanaan kaupasta, niin vastauksena oli, että itsepä olet elämäsi tuollaiseksi jörjestänyt.
Ja heillä on maanantai aina kauppapäivä ja aina käyvät kaupassa, jonka matkanvarrella on minun asuntoni.
Kommentit (9)
Tiedän tuon tyyppiset vanhemmat ja ihmiset...huokaus. Tuo on tietynlaista henkistä väkivaltaa.
Vanhemmillesi on lusikalla annettu, jten et voi kauhalla ammentaa. Ainakin osaat olla parempi vanhempi myös aikuistuneille lapsillesi. Eivät käy aina yhdessä vanhuus ja viisaus.
Pystytkö pyytämään ketään kaveria kaupassa käymään? Hyvä teijän olisi ruokaa saada :/ Kurja juttu. Mun vanhemmat samanlaisia.
Mun äiti oli vähän samanlainen.... asuttiin jossain jumalan selän takana ja ikinä ei antanut autoa lainaan. Sitten kun ostin oman pikku kotteron, niin aina lähtiessäni jonnekin muisti sanoa, että voithan sinä tuon minunkin auton ottaa.
Ei vanhempiensa kanssa kannata mieltään pahoittaa...nyt kun tiedät jutun juonen osaat olla pyytämättä.
Ja miehesi on siis kuollut eikä pääse kauppaan?
Ne pelkää, että silloin kun olet huonossa kunnossa, niin sinusta tulee heille taakka ja auttaminen ei lopukaan yhteen kertaan. Kirjoita tekstariin, että yksi kerta apua vain ja sen jälkeen hommaat apua joltain toiselta.
Ne pelkää, että silloin kun olet huonossa kunnossa, niin sinusta tulee heille taakka ja auttaminen ei lopukaan yhteen kertaan. Kirjoita tekstariin, että yksi kerta apua vain ja sen jälkeen hommaat apua joltain toiselta.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 21:51"]
Ja miehesi on siis kuollut eikä pääse kauppaan?
[/quote]
Entä jos on yh?
Aloittajan vanhemmat siis tarjoavat apua silloin, kun tietävät että apua ei tarvita. Aloittajan kannattaisi kokeilla suostua tuohon avustamiseen silloin, kun ei sitä oikeastaan tarvitse ja käyttää kyseinen tilaisuus esimerkiksi hoitamattomien asioiden tai ostosten parissa.
Jos vanhemmat ovat niin itsekkäitä kuin miltä kuullostaa niin jatkossa eivät enää tarjoa apua edes silloin kun apua ei tarvita. Tällöin he eivät voi käyttää avun tarjoamista selityksenä itselleen epäitsekkyydestä vaan joutuvat itse toteamaan oman käytöksensä vinouden.Toinen vaihtoehto (epätodennäköinen) on se, että kun "tarpeettomat" avuntarjoamiset hyväksytään niin auttaminen muuttuu vanhemmille helpommaksi. Avusta kieltäytyminen vaikeuksien hetkellä muuttuisi entistä osoittelevammaksi.
Jos aloittaja ei muuten ole antanut vanhempiensa tulla "turhaan" auttamaan niin sitä kannattaisi ainakin kokeilla. Tämä joko lopettaa turhan avunantamisen tai tekee avustamisesta kieltäytymisestä todellisessa tilanteessa vaikeampaa.