Mistähän se kertoo kun päivän parhaat hetket ovat lasten päivä- ja yöunet?
Rakastan kolmea pienokaistani yli kaiken, he ovat ihania ja hauskoja. Heidän kanssaan on mukavaa, toki työlästäkin. Silti huokaan helpotuksesta kun saan heidät päiväunille. Iltaisin riemuitsen mieheni kanssa kun ovat menneet yöunille. Onko muillakin näin vai pitääkö minun kenties huolestua?
Kommentit (10)
Ne ovat minunkin parhaat hetkeni. Minunkin kolme lasta on kivoja, mutta on koe heistä enää mitään onnenläikähdyksiäkään :'(. Olen todella poikki henkisesti lasten hoitoon.
ilot piti etsiä muualta- esim. perhkerhoista ja avoimesta päiväkodista
Rakastan lastani yli kaiken, mutta päikkärit ovat luksusaikaa. Silloin ei tarvitse olla "läsnä" koko ajan, voi tehdä jotain alusta loppuun ilman keskeytyksiä tai vain levätä. Olen luonteelani yksinäinen susi, joten hetket jolloin saan olla "yksin" ovat tärkeitä. Niiden avulla jaksan touhuta ja olla hyvä äiti.
Minullakin maailman ihanin poika, mutta paras hetki on se kun on juuri nukahtanut päiväunille tai kun on mennyt yöunille. Eihän kyse ole muusta kun siitä että haluaa itsekin hengähtää eikä olla koko ajan "saatavilla". Ja minun lapseni on vielä erittäin helppo tapaus!
Ihmettelin vähän joskus kavereiden juttuja, kun he kertoivat esim. vastasyntyneestä vauvastaan että tätä tulee jopa ihan ikävä kun nukkuu "liian pitkät" päikkärit. MInulle ei moinen käynyt mielessäkään, toivoin vaan että nukkuispa vaan tosi kauan :)
äidit luki romaaneja ja katysoi vuokravideoita ä-lomalla,
minun vauvan nukkuivat max 30 min
t. nro 4, jolla romaanit edelleen lukematta...ja videot katsomatta
Kyllä kaikki tarttee hengähdystauon ja hetken lepoa. Ihan perseestä, että siitäkin pitää syyllistyä.
Tarttee myös kattoo tilannettä pitemmällä aikavälillä. Jos kotonaolosta tulee tuskaa, on ehkä aika harkita töihin paluuta.
joiden aikana ehtii tehdä mitä vain.
noh, lapsi nukkui sitten lopulta 30-45 min pätkiä.. ei varmaan mitenkään erityistä mutta harvinaisen ärsyttävältä se silloin tuntui.
Onhan kaikki työ uuvuttavaa jos koko ajan on joku anomassa ja pyytämässä ja kitisemässä jotain, joten ei ihme jos äiti (tai isä) on onnellinen siitä tauosta :)
Eika se kerro varmaan mistaan muusta kuin vasymyksesta ja rauhallisten hetkien tarpeesta. Mina joskus odotan nukkuma-aikaa (siis lasten) kuin joulua!