Missä Suomen kaupungissa on mielestäsi ystävällisimmät ja missä töykeimmät ihmiset?

Ystävällisimmät löytyvät  suunnalta Lappeenranta-Savonlinna-Mikkeli-Kuopio.

Varsinais-Suomessa paskimmat paikat on Lieto ja Kaarina.

Mieheni on kotoisin Joensuun seudulta, siellä päin on kyllä mukavimmat ihmiset. Jopa ihan siinä läheisillä pikkupaikkakunnilla asiakaspalvelu on ystävällistä ja jutustelevaa. Neuvoa uskaltaa kysyä aina.

Omalla kokemuksellani töykeimmät ihmiset ovat olleet Kouvolassa. Olin siellä aikoinaan pari yötä kaverin häiden vuoksi, ja huh huh mitä porukkaa - niin juhlissa kuin jatkopaikalla baarissa.

Ei ole kokemusta ihan kaikkialta, mutta sanoisin kuitenkin että kotiseudulla iloisessa Itä-Suomessa ollaan ystävällisiä ja hymyillään. Kymenlaaksossa ovat totisia, ei nyt ilkeitä, mutta jotenkin sellaisia huumorintajuttomia tosikoita. Pohjanmaalla en ole käynyt kuin Oulussa, siellä on ihan leppoisaa mielestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Varsinais-Suomessa paskimmat paikat on Lieto ja Kaarina.

Perustele, ihan uteliaisuuttani tahdon kuulla millasia me ollaan 

Itä-Suomessa on ihmiset mukavampia kuin muualla.

En ole käynyt joka puolella Suomea, mutta vastaan silti.

Olen kotoisin länsisuomalaisesta pikkukaupungista ja aina välillä huvittaa oman kotiseutuni kanssakäymisen tylyys ja tiukkuus. Toisaalta tähän sekoittuu myös asiaa kohtaan koettua huumoria, paikalliset naureskelevat kankealle meiningille itsekin paljon.

Turussa olen yllättävää kyllä viihtynyt. Kansainvälinen meininki, ruotsia kuulee paljon ja onhan se Suomen eurooppalaisin kaupunki (ainakin jonkun mielestä). Kauniita naisia myös.

Rennoin meininki on Tampereella. Kaupunki on kuin iso kylä, enemmän kylläkin hyvässä kuin pahassa mielessä. Henkisesti olen itse tamperelainen ja tunnen ko. kaupunkiin yhteenkuuluvuutta. Myös paras asiakaspalvelu on kohdalleni sattunut siellä.

Selvästi eniten tärkeilyä on Helsingissä. Luulin tätä mielipidettä itse ensin värittyneeksi, kunnes aloin pendelöimään pääkaupungissa työn merkeissä pari vuotta sitten. Kokemus käänsi minut syväksi helsinkikriitikoksi. Helsinkiläisille status ja asema ovat tärkeitä ja he haluavat osoittaa itseään alemmille paikkansa - helsikiläiset kokemukseni mukaan tykkäävät kyykyttää, mikä on minusta äärimmäisen vastenmielistä ja luotaantyöntävää. Toiminta paikallisten kanssa on vaikeaa ja arvojärjestyksen mukainen pokkurointi tärkeää. Jotenkin tulee mieleen, että helsinkiläisten toiminta perustuu vahvasti mielikuviin siitä, miten metropolissa "pitäisi" käyttäytyä - ihmisvihamielisesti, byrokraattisesti ja julmasti. Outo paikka.

Olen saanut todella ystävällistä palvelua ja mukavia juttukavereita ihan yllättäen Lappeenrannassa - iso plussa. Välillä kuitenkin itäinen Suomi tuntuu jotenkin teennäiseltä, makeilevalta. En oikein osaa tarkemmin kuvata, johtuu varmaan omasta länsisuomalaisuudestani.

Pohjois-Suomesta kokemukseni ovat hatarampia. Oulu oli positiivinen yllätys, paikalliset olivat tosi mukavia kun siellä kävin. Samoin Kemi, mikä maineen huomioiden oli vielä kovempi ylläri.

Ahvenanmaan suhteen kokemukseni ovat neutraalit, odotin kovempaa vihamielisyyttä suomenkielisiä kohtaan, taaskin maineen perusteella.

Jyväskylässä olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin jotka sitten osoittautuivat jotenkin liiankin erinomaisiksi.. pelkkää positiivisuutta joka loppujen lopuksi olikin vain jotain omituista kulissia kunnes estradin verhot sulkeutuivat.

Nykyään asun Itä-Suomessa ja täällä viihdyn. Rennompi meininki eikä tarvitse sopia mihinkään uriin tai kiillottaa omaa sädekehää.

Mä tykkään tosi monesta paikasta, mutta hämeenlinnalaisissa oli vähän ihmettelemistä! Ilmeisesti kauhea paikka heille, jos joku vieras sattuu vaikka kysymään jotain! Pätee myös monessa kaupassa.. Sitä en tiedä, onko ihmisten tuijottaminen paikallinen ilmiö vai koskeeko se kaikkia pikkukaupunkeja.

Vierailija kirjoitti:

Töykeimpiä ovat ehdottomasti länsisuomalaiset, turkulaiset ja porilaiset vaikuttavat itäsuomalaisesta siltä, että he jostain syystä vihaavat poloista itäsuomalaista, vaikka eivät edes tunne tätä. Se töksäyttely ja vihaiset äänenpainot ovat todella luotaantyöntäviä.

Idässä ollaan avoimemmin ystävällisiä ja apua tarjotaan auliisti. Toisaalta siellä sitten juorutaan sitten kaikki asiat selän takana, eikä aina voi sanoa, että hyväntahtoisesti. Asuisin silti mieluummin pienessä itäsuomalaisessa kyläpahasessa kuin esim. Turussa tai Harjavallassa.

Kyllä, Itä-Suomessa on yleisesti mukavampaa porukkaa kuin Länsi-Suomessa. Tosin esim. täällä Pohjois-Karjalassa tosiaan puhutaan paljon niin hyvässä kuin pahassa: puututaan toisten asioihin ja ihmisiltä puuttuu ajoittain hienotunteisuutta. Itse olen keskisuomalainen alun perin, pidän itäsuomalaisista enemmän kuin länsisuomalaisista, vaikka välillä puututaan liikaa toisten asioihin. Täytyy vain napakasti pitää omista rajoistaan kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Porin torilla tänä kesänä kuultua: Turisti: "Hei! Käykö teillä korttimaksu tai mobilepay?" Torikauppias:"Ei.". Turisti:"Voi, kuinka harmi! Mulla ei ole yhtään käteistä.". Torikauppias:(pilkallisesti)"Rouva on hyvä ja kävelee automaatille!". Porilaista asiakaspalvelua tyypillisimmillään 😒

En ole porilainen, mutta siltikään en ymmärrä mikä tuossa oli kauheaa. Hänhän ystävällisesti kehtotti käymään automaatilla, josta saa käteistä. Olisiko sen kauppiaan pitänyt ottaa korttimaksu vaikka ei ole konetta? Kuka tolvana ylipäätään lähtee torille ilman käteistä? Olisi kiva kuulla mitä tuon kauppiaan olisi pitänyt tehdä, kun näin moni peukutti tuota juttua. :o

Vierailija kirjoitti:

Jyväskylässä olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin jotka sitten osoittautuivat jotenkin liiankin erinomaisiksi.. pelkkää positiivisuutta joka loppujen lopuksi olikin vain jotain omituista kulissia kunnes estradin verhot sulkeutuivat.

Nykyään asun Itä-Suomessa ja täällä viihdyn. Rennompi meininki eikä tarvitse sopia mihinkään uriin tai kiillottaa omaa sädekehää.

En tiedä, keitä olet tavannut, mutta itse pidän keskisuomalaisista ihmisistä, ei kaikki hienostele. Turussa tai länsirannikolla en asuisi, jotenkin sisäänpäinlämpeävää väkeä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Käytiin kesälomalla Hämeenlinnassa, Helsingissä, Keravalla, Lahdessa, Lohjalla, Maarianhaminassa ja Turussa. Kaikkialla oli tunne siitä etten ole tervetullut.

Oliko pakko perseillä joka paikassa?

Itsellä on kokemusta asumisesta, elämisestä ja ihmisistä sekä Itä- että Länsi-Suomesta.

Porilaiset ovat oman kokemukseni mukaan tylyimpiä. Asuessani siellä jonkin aikaa tuntui siltä, kuin koko kaupungin yllä olisi sellainen aggressioiden ja vihamielisyyden pilvi. Näin ihan konkreettisestikin väkivaltaa yöelämässä, ja ihmisten tyyli puhua oli hyökkäävä. Tuohon aikaan katukuvassa tuntui olevan melko paljon myös pirin käyttäjiä, jotka olivat tietenkin arvaamattomia ja aggressiivisia. Tuli jotenkin sellainen olo koko kaupungista, että vesijohtoveteen sekoitetaan jotakin. Muutuin itsekin tylymmäksi siellä asuessani. Sieltä muutin pääkaupunkiseudun liepeille, ja maineestaan huolimatta PK-seudun asukkaat tuntuivat paljon ystävällisemmiltä Porin jälkeen.

Itä-Suomessa on kyllä selkeästi mukavimmat ihmiset - tosin eroja löytyy. Eteläkarjalaiset ovat ystävällisyydessään (tai "ystävällisyydessään") vähän turhankin tuppautuvia ja osaavat kyllä puukottaa selkään. Eteläkarjalaiselle ei voi kertoa yhtään salaisuutta, ja kaikesta puhutaan selän takana, tai "Veispuukissa". Lisäksi sanonta Vetelä-Karjalasta pitää paikkansa.

Sen sijaan Joensuun seudulla ja Pohjois-Karjalassa ylipäätään on jotenkin avoimempaa ja rehdimpää. Joensuussa ihmiset ovat aidosti mukavia ja ystävällisiä, ja ikävätkin asiat voidaan sanoa suoraan, eikä puhua p*skaa selän takana, kuten Etelä-Karjalassa enemmän on tapana. Pohjois-Karjalaiset ovat myös nasevan huumorin ja sanontojen mestareita, olematta samalla tavalla luikeroita kuin Savonmualla.

Jotenkin itseäni on yllättänyt se, että Itä-Suomessa yhä edelleen kaupunkien ja alueiden välillä ihmisissä on eroja.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään Tampereesta ja tamperelaisista. Täällä on hyvä energia ja ihmiset asuvat pääosin täällä, koska haluavat elää nimenomaan Tampereella. Epäystävällisin paikka on jokin pieni paikkakunta (mikä tahansa paikkakunta) pohjanmaalla, jossa kaikkien pitää sopia samaan muottiin. 

Pienet paikkakunnat ovat ihan samanlaisia juorupesiä Suomen maakunnasta riippumatta.