Kuka meillä määrää?

Alusta asti on ollut niin että poika saa, jos mahdollista valita kahdesta toteutustavasta tavoittena olevan asian suhteen. Esim ottaako kaurapuuroa vai neljän viljan puuroa iltapalaksi - äiti ja isä päättävät siis sen, että iltapalaksi on puuroa eikä esim leipää. Mutta tätä käytetään vain silloin kuin mahdollista. Lähdemme siitä että äiti ja isä vetävät suuret linjat ja lapsi saa tahtoaan läpi silloin kun joustamiselle ei ole mitään järkevää estettä.

Kesäkuussa poika 3v halusi pipon päähän päiväkotiin lähdettäessä vaikka äiti tarjosi lippalakkia. Äiti antoi periksi, koska sillä hetkellä tärkeintä oli lähteä päiväkotiin -lippis tuli silti mukaan ja poika laittoi sen päähän myöhemmin. Kun taas talvella ei pukemisista voida tinkiä vaan on tehtävä niinkuin äiti sanoo, ja sillä sipuli.

Olemme myös pitäneet tärkeänä sitä että lapselle perustellaan kaikki säännöt yms tilanteet. Ei se tarkoita lässyttämistä vaan ihan asiallista vuoropuhelua. Nyt hiukan yli kolmevuotiaana poika itsekin osaa jo selittää monia asioita, kuten tänään komentaessaan äitiä pois pyörätieltä kävelemästä: "Äiti! Pois pyörätieltä, sinä et saa kävellä tässä kun tämä on pyörätie ja pyörät ajaa tässä"

Oma nuppumme on vasta 5kk, mutta jos äitiinsä tulee, ni oma tahto on kova :) Aion ottaa aika tiukan linjan kasvatuksessa, silä lähipiirissä on yksi kaamea esimerkki siitä, mitä periksi antaminen tekee lapselle. Jos ei aloita heti pienestä, niin pompotukselle ei loppua näy. Turhat kiellot minimiin, mutta suuret linjat pitää olla kunnossa. En missään nimessä antaisi lapsen esim. päättää omasta pukeutumisestaan pikkutaaperosta alkaen. Teini-ikä on sitten erikseen, mutta silloinkin katson, että päällä on vaatteet :)



Anoppini on perhepäivähoitaja. Hän on aika tiukkis kasvatuksessa, mutta kuria pidetään kovalla äänellä ja aika ronskilla otteilla. Joskus mietin, että lapset saattavat totella silkasta pelosta :) Muutenkin anoppi on enemmän hoitaja kuin kasvattaja. Hänelle rutiinit ovat tärkeämpiä kuin lapsen huomiointi yksilönä. Hänen siskollaan on hoidossa tyttö, joka saa päättää kaikesta. Vanhemmat eivät voi kieltää tytöltä mitään, ja ovat sanoneet anopilleni, jolla on 4 poikaa, että toimisit samalla tavalla jos sulla ois tyttö. NE kun on niin spesiaaleja. Tämä nuori neiti mm. pukeutuu ohuisiin vaatteisiin ja hepeniin säällä kuin säällä, ei suostu kurahousuihin ja istuttaa auton turvaistuimeen pehmopupunsa itsensä sijaan. TYttö istuu turvaistuimen vieressä takapenkillä. Vanhemmista siinä ei ole mitään kummallista, kun tyttö kerran ei halua istua... Hei haloo, lakikin on olemassa. Tekisi mieli käräyttää vanhemmat, mutta kun en tiedä, milloin ovat liikenteessä.



Samaa sarjaa on poika, joka vaati isäänsä vaihtamaan liukkaiden kelien tultua auton talvirenkaat takaisin kesärenkaisiin. POika ei suostunut muuten menemään iskän kyydillä päiväkotiin. Siinä iskä sitten liukasteli autollaan ja harmitteli, että tulivat myöhässä, kun poika oli v aatinut renkaat vaihtaman. Uskomatonta, mutta totta.