Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset paikannimet - Etymologiasta ja historiasta kiinnostuneet!
14.08.2020 |
Onko oman paikkakuntasi nimi erikoinen, tai oletko kuullut siitä hauskoja tarinoita? Tai oletko hämmästellyt jonkun paikan nimeä?
Olen harrastusmielellä pohdiskellut paikkakuntien nimiä ja tutkinut erikoisten nimien taustaa. Olen tutkinut vanhoja karttoja vanhojen kieliasujen löytämiseksi, sekä mainintoja vanhoissa kirjoituksissa ja mahdollisia tutkimuksia aiheesta, sekä etymologian, että historian kannalta. Itse Jyväskylässä asuvana kiinnostuin alunperin Jyväskylän, Jämsän, Laukaan, Keuruun ja Päijänteen nimistä.
Jyväskylä esimerkiksi ei tarkoita mitään maanviljelypaikkaa, vaan on saanut nimensä Jyväsjoesta, nykyisin tuo joki tarkoittanee joko Äijälänjokea, tai mahdollisesti nykyään patoamisen vuoksi surkastunutta Kylmänoroa. Jyvään nimi ei liity mitenkään. Olen lukenut teorioita, että alunperin kieliasu on muuttunut Syväjoesta Jyväsjoeksi, tai sitten kyseessä on balttilaisvenäläinen lainasana marjakuusesta (ive, yew). Erämiesaikaan Jyväskylän korkeudella kasvoi marjakuusta. Kuitenkin, kumpikin tieto oli tärkeä erämiesaikakaudella, oli joki syvä, tai jos siinä kasvoi kaikista parhainta materiaalia jousiin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Näitä on jo ihan kielitieteen tutkijat selvittäneet:
https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/etymologisia_sanakirjoj…
On näitä selvitetty, mutta usein nimen oikeaa alkuperää ei olla selvitetty, koska sitä ei voida jäljittää, tai nimi on muuntunut niin paljon, että siitä on monia teorioita. Kaikista vanhimmat joidenkin nimien aikakerrostumista ovat jostain tuntemattomasta kielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siikalatvan Terskanperän täsmäsää, olkaa hyvä https://www.foreca.fi/Finland/Siikalatva/Terskanpera. Suomessa on hienoja nimiä.
Lihasula? Olen lukenut, että kyseisen paikkakunnan talon isäntä oli liikanimeltä herra Lihasuu, tykkäsi herkutella muhevilla riistapaistoksilla.
Liedon ja Tarvasjoen rajoilla on vanha silta nimeltään Suomen silta. Siinä meni aikoinaan Suomen itäraja. Asumattoman alueen jälkeen oli idempänä "muunmaalaisia" eli hämäläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päijänteelle et tule löytämään selitystä. Nimen otaksutaan periytyvän saamelaisiakin ennen maassa asuneelta indoeurooppalaiselta väestöltä. Me ugrit nimittäin emme olleet maamme ensimmäiset jääkauden jälkeiset asukkaat.
Ämmä- alkuiset liittyy käsittääkseni samaan kuin Ukko- alkuiset. Ämmä ei aikanaan ole ollut mikää haukkumasana vaan kertoo jostai isosta ja merkittävästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päijänteelle et tule löytämään selitystä. Nimen otaksutaan periytyvän saamelaisiakin ennen maassa asuneelta indoeurooppalaiselta väestöltä. Me ugrit nimittäin emme olleet maamme ensimmäiset jääkauden jälkeiset asukkaat.
Tämä olikin eka kerta että kuulin tällaisesta teoriasta?
Olen kyllä lukenut että on epäuskottavaa että Suomen kieli olisi tullut jostain muualta ja sivuuttanut paikallisen kielen, yleensä sopeudutaan paikalliseen kieleen. Vaikka sitä porukkaa tulisi muualtakin. Teoria olikin että suomalaiset olisivat alkuperäiskansa.
Päijänne, Saimaa ja jotkut muut vesistöt, erikoisen näyttävät tai merkittävät paikat ovat taas etymologisesti jotain muuta kieltä kuin ugrilaiset tai indo-eurooppalaiset kielet asiantuntijoiden mukaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tämä kadonnut kieli oli, ja mikä kansa tämä oli. Ilmeisesti ensimmäinen ihmisryhmä, mikä vaelsi tänne jääkauden jälkeen.