Taas myrkytyksiä valkokärpässienestä
Ja Iltalehden Sienet ja marjat-lehdessä on mainoskorissa ainakin 5 valkokärpässientä ja kaksi seitikkiä. Kiva sellisille, jotka ei osaa suomea, mutta selailevat lehteä.
Muistaakseni Hesarin sivuilla kehotettiin menemään poimiman sieniä ja valkokärpässieni siinäkin kuvassa. Kuinkahan moni silloin sairastui.
Kommentit (9)
Mä menin näin työttömänä metsään sienikirjan kanssa. En uskaltanut yhtäkään poimia, kun en tunnistanut niitä. Kaikki näytti aina joltain myrkylliseltä.
Täytyyhän sitä nyt jotain jännitystä olla tähänkin vuodenaikaan. Kun vasta loppusyksystä tulee ekat pakkaset. Silloin jo taas pääseekin 5 millin jäille hortoilemaan pilkkivehkeitten kanssa.
Ottakaa sienimetsään mukaan joku joka tietää. Monella sienellä on matkija ja useammat kuin vain valkokärpässieni ovat myrkyllisiä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 10:03"]
Mä menin näin työttömänä metsään sienikirjan kanssa. En uskaltanut yhtäkään poimia, kun en tunnistanut niitä. Kaikki näytti aina joltain myrkylliseltä.
[/quote]
Ihan viisas asenne, ettei poimi mitään, ellei ihan varmaksi tunnista. Ja vaikka luulisi tunnistavansa, ei kannata poimia, jos kuitenkin muistuttaa vähän myös jotain myrkkysientä.
Oudolta sensijaan kuulostaa, ettei mitään poimittavaa löytynyt. Ei kanttarelleja? Kanttarellia ei oikein voi sekoittaa mihinkään myrkkysieneen, siksi se on turvallinen poimittava. Toinen on tatit, joista yksikään ei ole vaarallisesti myrkyllinen (jokunen tosin erittäin pahanmakuinen), ja joita ei voi sekoittaa mihinkään muuhun sieneen (vain tateilla on ne pillikkeet, eikä helttoja). Jotkut rouskut on myös helppoja, koska niistä tulee sitä valkoista nestettä, jos irroittaa palan. Esim. karvarouskua ei voi sotkea mihinkään myrkkysieneen.
Noita mainitsemiani voi jokainen pienellä perehtymisellä poimia turvallisesti. Mitään muita sieniä en oikeastaan suosittele aloittelevalle sienestäjälle, koska lajintunnistus voi olla vaikeaa (no, mustat torvisienet ja suppilovahverot varmaan vielä menee. Korvasieni on myös helppo tunnistettava, mutta sen syöntiä ei kai nykyään suositella edes sen ryöppäyskäsittelyn jälkeen). Valkoisia sieniä ei kannata poimia ollenkaan, niin ei tule vahingossa sitä valkokärpässientäkään.
Mutta tosiaan, jos poimii kanttarelleja, tatteja ja rouskuja, niin on aika turvassa.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 13:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 10:03"]
Mä menin näin työttömänä metsään sienikirjan kanssa. En uskaltanut yhtäkään poimia, kun en tunnistanut niitä. Kaikki näytti aina joltain myrkylliseltä.
[/quote]
Ihan viisas asenne, ettei poimi mitään, ellei ihan varmaksi tunnista. Ja vaikka luulisi tunnistavansa, ei kannata poimia, jos kuitenkin muistuttaa vähän myös jotain myrkkysientä.
Oudolta sensijaan kuulostaa, ettei mitään poimittavaa löytynyt. Ei kanttarelleja? Kanttarellia ei oikein voi sekoittaa mihinkään myrkkysieneen, siksi se on turvallinen poimittava. Toinen on tatit, joista yksikään ei ole vaarallisesti myrkyllinen (jokunen tosin erittäin pahanmakuinen), ja joita ei voi sekoittaa mihinkään muuhun sieneen (vain tateilla on ne pillikkeet, eikä helttoja). Jotkut rouskut on myös helppoja, koska niistä tulee sitä valkoista nestettä, jos irroittaa palan. Esim. karvarouskua ei voi sotkea mihinkään myrkkysieneen.
Noita mainitsemiani voi jokainen pienellä perehtymisellä poimia turvallisesti. Mitään muita sieniä en oikeastaan suosittele aloittelevalle sienestäjälle, koska lajintunnistus voi olla vaikeaa (no, mustat torvisienet ja suppilovahverot varmaan vielä menee. Korvasieni on myös helppo tunnistettava, mutta sen syöntiä ei kai nykyään suositella edes sen ryöppäyskäsittelyn jälkeen). Valkoisia sieniä ei kannata poimia ollenkaan, niin ei tule vahingossa sitä valkokärpässientäkään.
Mutta tosiaan, jos poimii kanttarelleja, tatteja ja rouskuja, niin on aika turvassa.
[/quote]
Ei ollut kantarelleja. Menin varmaan hölmöön paniikkiin, kun en sitten mitään uskaltanut poimia. Ja huomasin kanssa etten ole metsäihminen ollenkaan.
Muuten hyvä teksti mutta korvasienille ei ole koskaan riittänyt ryöppäys.
Korvasienet tulee keittää kahteen kertaan ja vähintäin 5 minuuttia kerrallaan.
On harmillista kun kaksi termiä sekoitetaan ryöppäys ja keittäminen.
Ryöppäys on lyhytkestoinen, niin että tuote kiehahtaa. Tämä käsittely ei ole riittävä korvasienille.
Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.
Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi. Kuivattuja korvasieniä on liotettava vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (10 g sieniä ja 2 dl vettä). Liotuksen jälkeen korvasienet keitetään kahteen kertaan kuten tuoreet korvasienet.
Korvasieniä kuivattaessa tai keitettäessä on tuuletettava hyvin. Korvasienten liotus- tai keittovettä ei saa käyttää ruoanvalmistuksessa.
Korvasienen kuljetuksessa ja käsittelyssä on otettava huomioon, että siitä haihtuu myrkyllisiä kaasuja.
Vaiva kannattaa, sillä korvasieni sopii erinomaisesti keittoihin ja kastikkeisiin. Siinä on hieno ja tunnistettavan voimakas aromi ja ravunlihaa muistuttava koostumus. Väkevän maun vuoksi korvasientä ei kannata käyttää ruoassa ylenpalttisesti, varsinkin jos syöjät ovat herkkävatsaisia.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 13:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 10:03"]
Mä menin näin työttömänä metsään sienikirjan kanssa. En uskaltanut yhtäkään poimia, kun en tunnistanut niitä. Kaikki näytti aina joltain myrkylliseltä.
[/quote]
Ihan viisas asenne, ettei poimi mitään, ellei ihan varmaksi tunnista. Ja vaikka luulisi tunnistavansa, ei kannata poimia, jos kuitenkin muistuttaa vähän myös jotain myrkkysientä.
Oudolta sensijaan kuulostaa, ettei mitään poimittavaa löytynyt. Ei kanttarelleja? Kanttarellia ei oikein voi sekoittaa mihinkään myrkkysieneen, siksi se on turvallinen poimittava. Toinen on tatit, joista yksikään ei ole vaarallisesti myrkyllinen (jokunen tosin erittäin pahanmakuinen), ja joita ei voi sekoittaa mihinkään muuhun sieneen (vain tateilla on ne pillikkeet, eikä helttoja). Jotkut rouskut on myös helppoja, koska niistä tulee sitä valkoista nestettä, jos irroittaa palan. Esim. karvarouskua ei voi sotkea mihinkään myrkkysieneen.
Noita mainitsemiani voi jokainen pienellä perehtymisellä poimia turvallisesti. Mitään muita sieniä en oikeastaan suosittele aloittelevalle sienestäjälle, koska lajintunnistus voi olla vaikeaa (no, mustat torvisienet ja suppilovahverot varmaan vielä menee. Korvasieni on myös helppo tunnistettava, mutta sen syöntiä ei kai nykyään suositella edes sen ryöppäyskäsittelyn jälkeen). Valkoisia sieniä ei kannata poimia ollenkaan, niin ei tule vahingossa sitä valkokärpässientäkään.
Mutta tosiaan, jos poimii kanttarelleja, tatteja ja rouskuja, niin on aika turvassa.
[/quote]
Aa, ihan totta, ryöppäys ei varmaan ole oikea sana tuolle korvasienen käsittelylle, sehän on tosiaan se nopea kiehautus, mikä rouskuille tehdään. Eikä korvasieni ole varmaan aloittelevalle sienestäjälle tai ruoanlaittajalle se ihan paras sienilaji, juuri tuon vaativan käsittelyn takia. Sitä vesihöyryäkään kun ei tulisi vahingossa hengittää korvasieniä keitettäessä.
Muistan myös tosiaan lukeneeni, ettei korvasienestä tuollakaan käsittelyllä poistu kaikki myrkky, ja ettei sitä tosiaan enää oikeastaan suositeltaisi syötäväksi. Oikein valmistettu korvasienimuhennos kerran pari alkukesästä tosin tuskin on kenellekään kovin vaarallinen.
Kartiohuhtasieni (?) kai olisi samantapainen, mutta ei myrkyllinen. En vaan koskaan ole nähnyt moista luonnossa.
Valkoinen kärpässieni on hassulla tavalla suosikkisieneni. Lähimetsässä nimittäin on paikka, jossa melkein joka vuosi kasvaa kuusenherkkusieniä. Kauniita ja vaaleita. Kukaan muu ei uskalla niitä poimia, eli saan koko sadon. Nam.
No niin, nyt kaikki työttömät metsään poimimaan valkokärpässientä.