Arvoisat av:n oikeusoppineet: perinnöstä, kuinkas muutenkaan ;)

Täällä saa aina erinomaisia oikeusneuvoja ;) joten ajattelin oman pohdintani myötä tuoda tällaisen pähkinän purtavaksenne, osaako joku ratkaista miten asia menee, siis oikeasti. Odotan mielelläni mielipiteitä. Olen erittäin tietoinen tasingosta, tasinkoprivilegistä, avioliiton eroon päättyvästä avio-oikeudesta (en niinkään kuoleman jälkeisestä) jne. perusasioista. Jäi vain oma tilanteemme mietityttämään ja kysymykseni koskee ns. tasinkoa mieheni kuollessa ensin.

1. Olemme aviopari, jolla kummallakaan ei ole ollut mitään omaisuutta tavatessamme ja kaikki mitä olemme kasanneet, olemme yhdessä hankkineet. Meillä ei ole avioehtoa eikä vielä testamenttia ja meillä on kolme alakouluikäistä lasta.

2. Molemmilla vanhemmillamme on, voisi sanoa merkittävä omaisuus, miehen vanhemmilla ehkä vähän enemmän. Kummankin vanhemman testamentissa on maininta siitä, että meillä puolisoilla ei ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen.

3. Minä olen testamentin nojalla (puoliso suljettu ulkopuolelle em. syystä) perinyt isäni, mutta pesää ei ole jaettu ja testamentin nojalla äidilläni on elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen isäni jättämään omaisuuteen. Eli nimellisesti omistan kasan omaisuutta, olen maksanut siitä perintöveron, mutta jota minulla ei (toivottavasti) ole mahdollisuutta (eikä halua) realisoida kymmeniin vuosiin. Omaisuus koostuu kiinteistöistä, osakkeista ja rahastoista. Mieheni vanhemmat ovat elossa eikä perintöä ole jaettu ennakkon mitenkään.

4. Tällä hetkellä omistamme yhdessä omakotitalon, josta on vielä velkaa. Yhteisiä säästöjä on jokunen tonni yhteisellä (JA) säästötilillä ja molemmilla tileillä rahaa, miehellä monta kertaa enemmän kuin minulla, koska on ainoa palkansaaja tällä hetkellä perheessä, yhteisestä tahdostamme.

ELI: Miten minulle tuleva tasinko ratkaistaisiin tässä tilanteessa? Ilman isän vielä "virtuaalista"omaisuutta, olisin hyvin selkeästi melko pennitön puoliso tietyistä perheemme vailintoja koskevista asioista johtuen.

MUTTA, jos isäni omaisuus lasketaan minulle perukirjan mukaista jakoa mukaillen, olen paperilla se rikkaampi osapuoli tämän hetkisen tilanteen mukaan, vaikka en voi sitä omaisuutta käytää yhtään mitenkään ennen äitini kuolemaa.

JOS mieheni kuolisi nyt, ennen kuin ehdimme tehdä testamenttia, olisin kai aika hankalassa asemassa huoltajana kolmen alaikäisen lapsen kanssa? Minulla olisi paperilla kasa omaisuutta, mutta ei oikeutta siihen oikeasti, lapset perisivät isänsä, enkä voisi käyttää rahoja heidän hyväkseen ja he myös perisivät aikanaan isänsä vanhemmat, minulla ei olisi oikeuta tuohon omaisuuteen... Aika ankea lapsuus köyhän äidin kanssa rikkauksia odotellen :)

Ei, en ole hamuamassa lasteni osuutta perinnöstä, lähinnä mietytttää tuo omien vanhempieni perintö ja se hallintaoikeus siinä. Kenties omana elinaikanani en sitä lunasta, mutta jos se lasketaan omaisuudekseni mieheni kanssa yhteistä omaisuutta jaettaessa, tuntuu se kornilta. 

Tajusiko kukaan ;)?