Ero raskauden aikana
Moikka!
Elikkä mulla on nyt tällänen tilanne että olen raskaana ja avopuolisoni ei halua jatkaa enään suhdetta. Olen 22v ja 13rv ja hän on 23v.
Tilanne on todella vaikea koska en tiedä yhtään nyt että miten tulen pärjäämään ja olen yrittänyt puhua hänen kanssa ja sopia et jospa yritettäisiin vielä mutta ei näytä kiinnostavan.
Häntä ärsyttää se että olen kotona koko aika, en tapaile ystäviä ja olen negatiivinen. Teen itse asiakaspalvelutyötä ja joudun päivässä seisomaan 8h ja kun pääsen kotiin niin olen niin poikki etten vaan jaksa mennä minnekkään enään. Olin aikoinaan hurja bilettäjä ja ystäväni olivat samanlaiset enkä halua olla enään sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Löytyy kyllä tavallisiakin tuttuja ja kavereita mutta onhan heilläkin oma elämä ja menoja. Negatiivinen olen sen takia koska työpaikassani on todella paljon negatiivisuutta ja tuon varmaan sitä kotia + että jouduin aina olemaan yksin kotona koska avopuolisoni oli aina ulkona kavereittensa kanssa eikä oikeestaan viettäny kanssani aikaa. Hän saattoi mennä joskus yöllä ulos ja tulla vasta aamulla mikä ärsytti minua aivan hirveesi. Kun sanoin asiasta.. Hän sanoi vain että hän on aikuinen ihminen eikä minulla ole oikeutta kieltää häntä käymästä ulkona. Häntä ärsytti myös se että jos soitin hänelle ja kysyin että missä hän on, kenen kanssa ja milloin tulee kotiin.
Mutta rakastan häntä aivan älyttömästi enkä haluaisi että tämä loppuu..
Onko kellään ollu samanlaista tilannetta tai osaako kukaan neuvoa että mitä tehdä..? :/
Kommentit (2)
Hei vaan, olen myös samassa tilanteessa...mies muutti pois kotoa, jäin kasvavan masun kanssa yksin :( Hän ei halua kuulua minun eikä lapsen elämään ja on todella ilkeämielinen minua kohtaan..Onneksi on ystävät ja rakastava perhe joka tukee/auttaa tässä elämäni vaikeimmassa tilanteessa..Voimia sinulle, kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu :)
Hei! Olen 24v ja toista lasta odotan. Esikoista kun odotin hormoonit otti vallan ja olin joskus oikea hirviö. Itse kävin nuorempana myös baarissa ja juhlin, mutta esikoisen myötä ne vähentynyt lähes olemattomiin ja olen tykästynyt viettämään aikaa kotona tai perheen kanssa. Toki ystäviä näen ja töissä käyn mutta aina ei vaan jaksa. Miehesi ei ehkä ole vielä valmis "jättämään" tai vähentämään juhlimistaan? Sen kaiken pitää tulla hänestä itsestään. Hänen täytyy itse haluta viettää aikaa perheensä kanssa ja toki kaverit on tärkeitä ja heidän kanssaan viettää aikaa mutta jos miehesi on jo päättänyt ettei suhde toimi niin et varmaan voi vaikuttaa siihen. Valitettavasti. Voi olla että lapsen synnyttyä miehesi ymmärtää mitä on menettänyt tai tilanne muuttuu mutta itse en jäisi suhteeseen edes lapsen takia. Kyllä lapsi vaistoaa jos vanhemmilla ei asiat hyvin ja riitely ei tee hyvää raskaana ollessa muutenkaan tai turha stressi. Jospa otatte molemmat aikaa itsellenne ja mietitte mitä haluatte. Mikäli jäät lapsen kanssa kaksin, on nykyisin paljon tahoja jotka tukee yksinhuoltajia. Et olisi aivan yksin. :) Tässä toisessa raskaudessa ei ole pahemmin hormoonit saanut valtaa, ehkä joskus pienet asiat ärsyttää mutta ei muuten. Tsemppiä loppuraskauteen ja toivottavasti saatte suhteenne kuntoon tai johonkin päätökseen! :)