Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummo on vihainen kun serkku ei hakenut hänen suosittelemaa opiskelupaikkaa?!
12.08.2013 |
Siis keväällä oli jo sitä mieltä että tytön pitäisi ehdottomasti hakea lähihoitajaksi, lastenhoidostakin kerran kokemusta on (todellisuudessa tyttö ollut riparilla isosena 2 vko, muuten ei ole lapsia hoitanut) ja mummokin on lastenhoitaja ammatiltaan. Tyttö ei hakenut lähihoitajaksi vaan ihan muualle jonne pääsikin.
Nyt tyttö on innoissaan koulun aloittamisesta mutta kun aiheesta tulee puhe niin että mummokin on paikalla, tämä menee ihan hiljaiseksi, suupielet alaspäin tai poistuu huoneesta! Ei suostu keskustelmeaan asiasta ollenkaan.
Mummo on ollut aina hankala ja nyt vanhemmiten vielä enemmän, aina löytää kaikesta huonot puolet eikä mitään hyvää/positiivista edes rekisteröi saati sano ääneen. Jäi päiväkodista eläkkeelle muutamia vuosia sitten, ei käy missään tai harrasta mitään vaikka onkin ihan reipas vielä fyysisesti. Mutta tuo luonne :(
Kommentit (20)
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se vaan on, että edes nuorena niitä omia unelmia pitää seurata, vaikka sitten tulisikin vähän nokilleen ja myöhemmin hakeutuisi siihen "järkevään" koulutukseen. Surullisempaa on miettiä loppuelämä "mitä jos sittenkin olisin...".
Meillä mummo oli päättänyt jo ennenkuin olin kouluikäinen, että minusta tulee lääkäri, kun olen kuulemma niin huolehtivainen ja empaattinen ja ties mitä. Kun lukion jälkeen lähdinkin kaupan alaa opiskelemaan, meilläkin mummo veti herneen nenään, mutta minuapa ei kiinnosta lainkaan lääkärin ammatti, ei hoitajan, ei minkään ihmisten hoivaajan ammatti, vaan talouselämä. Meilläkin mummo oli itse sairaanhoitaja, joten kai ne mummot siinä missä vanhemmatkin voivat asettaa omia haaveitaan nuorempien sukupolvien taakaksi.. :)
Onnittelut serkullesi mieluisan alan opiskelemaan pääsystä!
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Elä sinä omaa elämääsi ja opiskele lähihoitajaksi jos se on sinun haaveesi. Älä tuputa omia "viisauksiasi" ja unelmiasi muille. Kummilapsesi elää omaa elämäänsä ja tekee omat valintansa, jopa ne väärät. Ehtiihän tuo sitäpaitsi vielä opiskella jos haluaa. Ei elämä pysähdy ekan koulun jälkeen, opiskella voi aina vanhuuteen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan sitä kertoa tietoa eri vaihtoehdoista, mutta tärkeää on antaa jokaisen tehdä omat valintansa, vaikka virheen tekisikin! Terveisin ammatinvalintapsykologi
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Jos hän itse kokee elämänsä vaikeaksi, hän varmaankin tekee asialle jotain. Taitaa kuitenkin olla niin, että hän on toistaiseksi ihan ok valintojensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Onko sekään sitten kivaa, että ihanassa vakituisessa työssä lähihoitajana, mutta ei viihdy työssään tippaakaan? Vaikka se onkin ihan herranjumala VAKITUINEN työ.
Kaipa se ap:n serkkukin jo ymmärtää että mummon luonne on hankala ja hänen kanssaan ei opiskelu-/tyyökuvioista kannata enempiä keskustella. Juttelevat sitten vaikka säästä tai vanhojen ihmisten yksinäisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Onko sekään sitten kivaa, että ihanassa vakituisessa työssä lähihoitajana, mutta ei viihdy työssään tippaakaan? Vaikka se onkin ihan herranjumala VAKITUINEN työ.
[/quote]
Niin, ei hän varmaan siinä työssä viihtyisi, muuten vain jatkuvasti hakee sijaisuuksia, joissa lähihoitajan tutkinnosta olisi hyötyä. Kertaakaan ei ole valmistumisensa jälkeen tehnyt mitään pieneläinhoitajan töitä ja valittaa usein, että ei ole rahaa mihinkään, kun ei ole tutkintoa, joka edellytetään vakituisen työpaikan saamiseen.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Elä sinä omaa elämääsi ja opiskele lähihoitajaksi jos se on sinun haaveesi. Älä tuputa omia "viisauksiasi" ja unelmiasi muille. Kummilapsesi elää omaa elämäänsä ja tekee omat valintansa, jopa ne väärät. Ehtiihän tuo sitäpaitsi vielä opiskella jos haluaa. Ei elämä pysähdy ekan koulun jälkeen, opiskella voi aina vanhuuteen saakka.
[/quote]
Ei se ole minun haaveeni enkä sitä tuputa, mutta en ihan oikeasti ymmärrä, miksi opiskella pieneläinhoitajaksi ja sitten hakeutua lähihoitajan työtehtäviin ja kaiken päälle itkeä sitä, että ei saa vakituista paikkaa, kun ei ole oikeaa tutkintoa. Jokainen saa tehdä omat virheensä, mutta ei pidä itkeä sitä, että teki väärän valinnan, jos se tahallaan ja tarkoituksella on mennyt tekemään. Eikä pidä itkeä rahapulaa, jonka itse on aiheuttanut.
MInusta on hienoa, että ilman tutkintoa ei palkata kuin päiväksi, pariksi, ja kaikki pitkät sijaisuudet menevät ammattilaisille. Eiköhän tuo köyhyysrajalla eläminen ole kasvattava ja voimaannuttava kokemus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajan tutkinto on niin nopea suorittaa tuolta pohjalta, että ehkä (teidän molempien) kannattaisi lopetta se valitus.
Hei kummitäti, sanotko tosissaan, ettei saa itkeä huonoa valintaansa jälkeenpäin? Kerros, montako 14-15 vuotiasta ole tuntenut, jotka kaikki ovat valinneet heti jatkokoulutuksensa oikein ja koskaan sitä katumatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten sanottu, kummityttösi tehnee asialle jotain, jos asia liiaksi vaivaa. Jos ei liiaksi vaivaa, hyvä niin. Ehkä sinäkin voit keskittyä omien lapsiesi tekemisiin tästä eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:21"]
Lähihoitajan tutkinto on niin nopea suorittaa tuolta pohjalta, että ehkä (teidän molempien) kannattaisi lopetta se valitus.
[/quote]
MIkä valitus? Minusta on ihan oikein, että väärän valinnan (tahallaan ja tietoisesti) tehnyt saa hieman kärvistellä kurjuudessa. Enkä ole sanonut hänelle jälkeenpäin , että "mitä minä sanoin" vaan ainoastaan todennut rahapulastaan, että itse hän sen pieneläinhoidon valitsi, en minä, turha minulle on rahasta puhua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:31"]
Hei kummitäti, sanotko tosissaan, ettei saa itkeä huonoa valintaansa jälkeenpäin? Kerros, montako 14-15 vuotiasta ole tuntenut, jotka kaikki ovat valinneet heti jatkokoulutuksensa oikein ja koskaan sitä katumatta?
[/quote]
Kummityttö ei valita huonoa ammarinvalintaansa vaan sitä, että häntä ei valita pieneläinhoitajan tutkinnolla lähihoitajan töihin. Hänestä se on väärin. Mutta ei hän ole lähihoitajakoulutukseenkaan halunnut hakeutua, joten minusta turhaa ruikutusta.
En ikinä halua vakityöhön, koska pätkätyössä on vapaus ja vaihtelevuus. Vaikka sillä köyhyysrajalla mennään.
t. kohta viisikymppinen, ihan oikein aikoinaan kulttuurialan valinnut
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:46"]
Tyhmä tyttö kun koetti toteuttaa haaveitaan. Kyllä olisi kannattanut tehdä niin kuin kummitäti sanoo, ettei tarvitsisi nyt jälkiviisauden edessä kumartua.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:44"]
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.
[/quote]
[/quote]
Niin, kumpi sitten on parempi: elää köyhyysrajalla miettien, koska saa seuraavan työpätkän vai vakituinen työ. Jos haluaa, että elämä on vaikeaa, opiskelee ammatin, joka ei työllistä, mutta silloin ei kannata itkeä sitä, että ei ole töitä.
[/quote]
Elä sinä omaa elämääsi ja opiskele lähihoitajaksi jos se on sinun haaveesi. Älä tuputa omia "viisauksiasi" ja unelmiasi muille. Kummilapsesi elää omaa elämäänsä ja tekee omat valintansa, jopa ne väärät. Ehtiihän tuo sitäpaitsi vielä opiskella jos haluaa. Ei elämä pysähdy ekan koulun jälkeen, opiskella voi aina vanhuuteen saakka.
[/quote]
Ei se ole minun haaveeni enkä sitä tuputa, mutta en ihan oikeasti ymmärrä, miksi opiskella pieneläinhoitajaksi ja sitten hakeutua lähihoitajan työtehtäviin ja kaiken päälle itkeä sitä, että ei saa vakituista paikkaa, kun ei ole oikeaa tutkintoa. Jokainen saa tehdä omat virheensä, mutta ei pidä itkeä sitä, että teki väärän valinnan, jos se tahallaan ja tarkoituksella on mennyt tekemään. Eikä pidä itkeä rahapulaa, jonka itse on aiheuttanut.
MInusta on hienoa, että ilman tutkintoa ei palkata kuin päiväksi, pariksi, ja kaikki pitkät sijaisuudet menevät ammattilaisille. Eiköhän tuo köyhyysrajalla eläminen ole kasvattava ja voimaannuttava kokemus!
[/quote]
Ja oikeasti se on ehkä kerran tai pari asiasta sulle maininnut. Siinä se "valitus" Sä vaan olet edelleen katkeran kitkerä kun tyttö ei noudattanut kummitädin hyvää neuvoa. Eikä vieläkään ymmärrä hakeutua sinne lähihoitajakouluun, siitäkin olet tainnut tytölle mainita muutaman kerran. Mutta kun ei se vaan älyä.
Mä en kyllä ymmärrä teitä, jotka tietävät ihan kaiken ja osaavat elää muidenkin elämän parmmin kuin asianomainen itse. Hankkikaa se oma elämä niin on helpompaa antaa muiden elää omaansa.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:41"]
Jäi päiväkodista eläkkeelle muutamia vuosia sitten, ei käy missään tai harrasta mitään vaikka onkin ihan reipas vielä fyysisesti. Mutta tuo luonne :(
[/quote]
On siellä työkaverit varmaan olleet tyytyväisiä ja ehkäpä muutama vanhempikin, kun mummo jäi eläkkeelle.
Alue: Aihe vapaa
Ehdontin omalle kummitytölle aikanaan, että lähihoitajaksi opiskelu olisi hyvä ajatus. Sain vastaukseksi iloisen naurun, hänestä tulee pieneläinhoitaja. Ja niin tulikin, työtön sellainen. Töissä on ollut hoitamassa niin päiväkodissa kuin vanhainkodissakin, lisäksi ollut kouluavustajana. Eli juuri sellaisia töitä, joita olisi voinut lähihoitajana tehdä, mutta kun sitä ei voinut opiskella, niin nyt on vain sijaisuuksia, ei mitään mahdollisuutta päiviä pitempään pätkään.