Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Totuuksia" lasten harrastuksista
12.08.2013 |
Näin syksyn tullessa monissa perheissä mietitään tulevia harrastusjuttuja. Moni laji tuntuu mielikuvissa tosi kivalta, mutta ihan käytännössä se todellisuus voi tuoda yllättäviä( ei välttämättä huonoja, mutta sellaisia vanhemmat yllättäviä) juttuja eteen.
Viittaan vähän myös tuohon baletti/joukkuevoimisteluketjuun, jossa on kerrottu aikuisena ilmenevistä tukirankavaivoista. Tai luistelussa, jossa saattaa yllättää esimerkiksi todella huonot treeniajat.
Ystävän poika aloitti vuosi sitten jalkapallon. Jalkapallokoulu oli kiva juttu, mutta ystävän yllätti se, että nyt jo eskari-ikäisen pitäisi pelata joukkueessa, mikä tarkoittaa vähintään kahta treenikertaa viikossa ja yhtä peli-iltaa. Monena viikonloppuna on turnauksia, joissa myös vanhempien odotetaan tekevän talkoohommia. Hän luuli, että tämänkaltainen harrastaminen tulee vasta, kun lapsi vähän vanhempi.
Kertokaa omia kokemuksianne eri harrastuksista!
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
Monilla syynä lasten urheiluharrastuksiin on myös toive, että nämä eläisivät jotenkin reipashenkisemmin ja saisivat parempaa seuraa ohjatuissa harrastuksissa kuin viettäessään vapaammin vapaa-aikaansa.
Tutkimuksen mukaan nuorista kuitenkin juuri urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut! Hyvin yleistä on vetää ne ensikännit nimenomaan jossain pelireissulla, vanhemmat sitten maksavat satasia kuussa että lapsella olisi hyvä harrastus ja kuvittelevat, että valvonta pelaa...
[/quote]
Mies pelasi nuorena jääkiekkoa. Ihan kuulemma valmentaja kantoi hyvän pelin jälkeen teineille bussiin oluttölkit kiitokseksi hyvän pelin jälkeen. Kaljan lipitys oli hyvin varhaisessa vaiheessa pelireissujen ja leirien vakio-ohjelmistoa niin nuorten kuin valvovien täysi-ikäistenkin taholta.
[/quote]
Mä oon kuullut ihan samanlaista oikeastaan kaikilta joukkue-urheilua harrastaneilta kavereilta. Ja todella monelta myös sitä, että valmentajille ja valvojillekin maistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:31"]
Miksei Suomessa ole liikuntaharrastuksissa sellaisia harrasteryhmiä? Miksi niissä heti pitää kaikkien harrastajien urheilla niin "tosissaan"?
Miksei Suomessa ole noita ihan vaan harrastuksen, huvin ja urheilun vuoksi toimivia jalkapallojoukkueita?
[/quote]
Valinnan vapautta löytyy kyllä, mutta vanhemmilla vaan tuntuu olevan vallalla käsitys, että vaihtoehtoja ei löydy. Harrastukset on omia arvovalintoja ja monelle on tärkeää, että paidasta löytyy sen suuren ja mahtavan seuran logo, jossa harrastaminen maksaa. Jopa seuran sisältä löytyy vaihtoehtoja ja jo seuroille ohjattut tukijärjestelämät vaatii sitä, että pitää olla myös se harrastejoukkue.
Omia kokemuksia:
Harrastusaikaa ja -paikkaa voidaan vaihdella mielivaltaisesti. Lapsemme aloitti harrastuksen pyörämatkan päästä, mutta kesken kauden harjoituspaikka vaihdettiin toiseen kaupunkiin automatkan päähän. Harjoitukset olivat aluksi hyvään aikaan (arki-iltana, alkuillasta), sitten ne siirtyivät melko myöhäiseen pe iltaan ja su aamupäivään. Ei sitten mennä mihinkään viikonloppuna.
Soittotuntien luvattiin olevan illalla, mutta kas kummaa, opettajan vaihduttua tunteja ei enää ollut 16 jälkeen. Jo 10-vuotiaalle soittajalle sanottiin, että urheiluharrastus pitäisi lopettaa ja "varoa sormia".
Lapsemme parhaalla kaverilla oli jo 8-vuotiaana 6 treenit viikossa + kisat. Kaveria ei siis juurikaan näe koulun ulkopuolella.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:53"]
Laitapa linkkiä tuohon tutkimukseen, ihan noin yksiselitteisiä tuloksia ei todellakaan ole saatu! Esimerkiksi Nuorisuomi on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan nuoret, jotk osallistuvat kilpaurheiluun, juovat sekä vähemmän että harvemmin humalaan.
[/quote]
Tämä on vanha kirjoitus, uudempiankin varmaan löytyy, mutta hyvä artikkeli aiheesta kuitenkin.
http://www.slu.fi/lum/12_00/uutiset/alkoholi_kuuluu_urheiluseuranuor/
[/quote]
Ei tuo tutkimus perustele mitään väitteitäsi. Ei siinä sanota, että urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut, niin kuin väität. Ei liioin sitä, että ensikännit vedettäisiin pelireissuilla. Siinä sanotaan ainoastaan, että "...kiinnostus alkoholin käyttöä kohtaan organisoidussa urheilutoiminnassa mukana olevien nuorten keskuudessa ei ole vähäisempää kuin muiden nuorten keskuudessa. " Sitäpaitsi siinä sanotaan myös, että " Ne, jotka eivät lainkaan harrasta liikuntaa kuuluvat suurimpaan riskiryhmään alkoholin, huumeiden ja tupakoinnin suhteen."
Ja tutkimus on tosiaan 13 vuoden takaa, eikä välttämättä kuvaa tämänhetkistä tilannetta.
Tämä selvitys on vuodelta 2010, kysely on tehty liikuntapainoitteisten yläasteiden oppilaille.
http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Urheiluseurat_PDF/Nuori_Urheilijan_Polulla_raportti_final.pdf
Täällä sanotaan alkoholinkäytöstä näin: "Nuoret, jotka eivät osallistuneet kilpailutoimintaan sekä joivat tällä hetkellä alkoholia että olivat juoneet humalaan asti muita yleisemmin. Samalla tavalla alhaisemman tulevaisuuden tavoitteen omanneet nuoret sekä joivat yleisemmin että olivat juoneet humalaan asti muita yleisemmin." Tästä tietenkin puuttuu vertailu ei-liikuntaa-harrastaviin kokonaan.
Kaikenkaikkiaan ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että urheiluseurassa harrastaminen lisäisi alkoholinkäyttöä, ainoastaan, ettei se välttämättä vähennä sitä. Ei siis todellakaan ole mitään perustetta sille, että lapsen pitäisi välttää urheiluseuratoimintaa, siksi että siellä kasvaisi riski käyttää alkoholia.
Kannattaa ohjata lapsi lajin pariin, joka ei vaadi liikaa vanhemmilta.
Jos esim. ei ole valmis viemään lasta aina autolla harkkoihin ja vielä usein huonoihin aikoihin, niin jääkiekko on huono lajivalinta.
Jos ei ole valmis siihen, että alakoululaisen päivistä menee 3 tuntia liikkasalilla niin kaikenlainen voimistelu kannattaa unohtaa.
Isommissa kaupungeissa on onneksi seuroja, joissa on myös harrasteryhmiä. Esim. Espoossa voi harrastaa ainakin uintia, telinevoimistelua, sählyä, hiihtoa, pesäpalloa ja jalkapalloa harrasteryhmässä, jossa ei ole liikaa harkkoja ja kilpailuihin ei tarvi osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:21"]
"Aiheen esillä pitäminen on aina ajankohtaista, koska vastoin monien vanhempien ja muiden aikuisten mahdollista käsitystä, harrastustoiminta ei suojaa nuorta päihteidenkäytöltä", Leena Sipinen EHYT ry:stä sanoo.
Nuorten terveystapatutkimuksen (2010) mukaan urheilua harrastavista 16-vuotiaista nuorista 45 prosenttia tytöistä ja 43 prosenttia pojista käyttää alkoholia. Kerran kuukaudessa humalaan juo viidennes (23 %) urheilevista tytöistä ja pojista.
[/quote]
Joo, ei urheiluharrastus suojaa päihteidenkäytöltä, en tajua, että niin edes kuvitellaan, mutta ei se sitä lisääkään. Vai käyttävätkö ei-urheilevat nuoret vähemmän alkoholia? Siitähän tässä on kyse.
SUomi on pieni 5,5 miljoonan ihmisen maa, ja täältä ne uudet Selänteet ja Litmaset on kuitenkin vedettävä kirkastamaan suomi-kuvaa maailmalla. Ei siinä kuulkaa mitkään harrastamisen tule kuulonkaan, vaan pitää vetää veren ja kaljan maku suussa rataa! Ja miten muuten sitä kasvatetaan katsojia ja anniskelutuloja tuottavia juottoporsaita urheiluharrastusta tukemaan, ellei opettamalla jo varhain nuoret miehet urheiluun liittyvien arvojen ja makujen pariin.
Ehkä tämä oli vähän kärjistäen, mutta ei paljoa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 11v ja 10v pojat ja harrastavat golfia kesäisin ja talvisin käyvät Parkour-jumpassa ja ovat kokeilleet mm. breakdancea ja hiphoppia. Ei tarvitse kisailla jos ei halua, golfia meillä pelaa koko perhe joten se on mukavaa yhdessäoloa. Jalkapalloa pelasivat muutama vuosi sitten ja se tosiaan meni heti siihen, että vanhempien olisi pitänyt olla iltaisin ja viikonloppuisin myymässä kahvia ja pullaa kentän laidalla, viikonloppuisin oli turnauksia joissa vanhempienkin piti olla taas osallistumassa erilaisiin hommiin jne. Ei kiinnostanut lapsia yhtä kesää pidempään eikä kyllä meitä vanhempiakaan...
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:52"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:31"]
Miksei Suomessa ole liikuntaharrastuksissa sellaisia harrasteryhmiä? Miksi niissä heti pitää kaikkien harrastajien urheilla niin "tosissaan"?
Miksei Suomessa ole noita ihan vaan harrastuksen, huvin ja urheilun vuoksi toimivia jalkapallojoukkueita?
[/quote]
Valinnan vapautta löytyy kyllä, mutta vanhemmilla vaan tuntuu olevan vallalla käsitys, että vaihtoehtoja ei löydy. Harrastukset on omia arvovalintoja ja monelle on tärkeää, että paidasta löytyy sen suuren ja mahtavan seuran logo, jossa harrastaminen maksaa. Jopa seuran sisältä löytyy vaihtoehtoja ja jo seuroille ohjattut tukijärjestelämät vaatii sitä, että pitää olla myös se harrastejoukkue.
[/quote]
No, eipä meidän valitsemasta seurasta sellaista vaihtoehtoa meille tarjottu. Ja meille seuran nimi ei merkitse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset käyvät soittotunneilla musiikkiopistossa ja lisäksi balettitunneilla. Molemmista harrastuksista on vain hyvää sanottavaa. Musiikkin harrastaminen oli minulle tuttua, joten sillä suunnalla ei mitään yllätyksiä tullut. Paljon riippuu opettajasta ja meille on sattunut aivan mahtavan mukavat ja lapsen tasoisesti musiikkia opettavat henkilöt. Lapsia ei ole pakotettu esiintymään yksin, vaan esiintymiset ovat olleet pienissä kokoonpanoissa.
Myös baletti on ainakin näin harrastajatasolla leppoisa ja kiva harraste. Isossa tanssiopistossa jokainen saa halutessaan vain harrastaa, tunneilla käydään 1-2 kertaa viikossa. Ammattiin tähtäävä opetus eriytyy jo 7-8 vuotiaana, joten jos jää harrasteryhmään niin siellä ei edes yritetä koulia baletin ammattilaiseksi. Ryhmissä on mukana kaiken kokoisia lapsia ja nuoria eikä keneltäkään vaadita laihduttamista.
Kummassakin on se vanhemman kannalta hyvä puoli, että harrastuksesta selviää maksamalla lukukausimaksut. Ylimääräistä talkootyötä ei vaadita.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
Monilla syynä lasten urheiluharrastuksiin on myös toive, että nämä eläisivät jotenkin reipashenkisemmin ja saisivat parempaa seuraa ohjatuissa harrastuksissa kuin viettäessään vapaammin vapaa-aikaansa.
Tutkimuksen mukaan nuorista kuitenkin juuri urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut! Hyvin yleistä on vetää ne ensikännit nimenomaan jossain pelireissulla, vanhemmat sitten maksavat satasia kuussa että lapsella olisi hyvä harrastus ja kuvittelevat, että valvonta pelaa...
[/quote]
Ei pitäisi esittää tällaisia valheita, joku voi vielä uskoa.
Missään tämän ketjun linkissä ei ole kerrottu, että urheiluseuralaiset aloittaisivat alkoholinkäytön nuorempana kuin muut, miksi väität sellaista?
Tupakanpoltostakin valehtelet, oikeasti urheilevat nuoret tupakoivat muita vähemmän. Nuuskaa käytetään kyllä urheilupiireissä muita enemmän, mutta ei sitäkään niin paljoa, kuin mitä ei-urheilevat tupakoivat.
Kommentissasi vihjaat, että urheiluseuraan kuuluminen kasvattaisi riskiä käyttää alkoholia, vaikka sellaistakaan ei ole yhdessäkään tutkimuksessa sanottu. On sanottu vain, ettei se suojaa nuoria alkoholinkäytöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani alotti just jääkiekon. Se on ainoa laji josta jo seurusteluaikana sanoin miehelle että minun poika ei sitte jääkiekkoa pelaa.
Miksi jouduttiin tähän tilanteeseen
- luistelu ollut pojan intohimo 4-vuotiaasta saakka, on siinä aina ollut todella hyvä ja se on mieleistä: lähtee esim yksin 3 kertaa illan aikana luistelemaan (jo enen kiekkoharrastusta); mielestäni henk koht taipumukset pitää ottaa huomioon
- ennen niin kivassa kylän jalkapallojoukkueessa toiminnan painopiste on siirtynyt parhaisiin poikiin eli "kaikki pelaa" vain teoriassa, tulee aika negatiivisia kokemuksia
- joukkueen ja valmennuksen hyvä henki ei ole sidottu lajiin, vaan niihin ihmisiin jotka sitä toimintaa vetää. Lätkäjengissä on kannustava ja reilu urheilumeininki, futisjengissä ei---TÄMÄ ON IHAN RATKAISEVAN TÄRKEÄÄ
-mieluummin kuitenkin poika pelaa lätkää kun tietsikkapelejä, jos niiden väliltä pitää valita
-
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:22"]
Mutta missä on nyt ne aikuiset, jotka omaksi ilokseen touhuisi lasten kanssa.
[/quote]
Istuvat kotisohvillaan ja viipottavat sormillaan joko tableteistaan tai älypuhelimistaan facebookia tai twitteriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon viina ja urheilu-juttuun niin ymmärtääkseni ne kuuluivat aika usein yhteen takavuosina (silloin, kun itse olin nuori), mutta nykyään siihen puututaan ainakin joissain seuroissa. Poika pelaa jalista ja siellä on varsin tiukka linja asian kanssa koskien pelaajia ja muita mukana olevia. Valmentaja on myös luvannut kantaa vaikka itse pois kentän laidalta sen vanhemman, joka on siellä kaljatölkki kädessä tai humalassa. Ja turnauksiin lähtee eritasoisia joukkueita, osa hyvien sarjaan ja osa harrastelijasarjaan.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:54"]
Minusta yksi hyvä harrastus on leikkiä pihalla kavereiden kanssa, siinä tulee hyvää liikuntaa ihan luonnostaan. Yritän parhaani mukaan järjestää tähän aikaa ja mahdollisuuksia.
[/quote]
Vinkkejä kiitos! Mun 12 ja 15 veet eivät enää käy pihalla leikkimässä kavereiden kanssa, mitä teen?
[/quote]
Minun 13-vuoyias poika suuttaa joka päivä, eikä halunnut nyt syksyllä jatkaa trikkausharrastustakaan, koska skuuttaa mieluummin. Ja ovat pelaavat/leikkivät myös kiikkupalloa, pesäpalloa, rimppapalloa, konkkaa. Asumme rivitaloalueella, jossa on ihanan isot pihat leikkiä.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:31"]
Miksei Suomessa ole liikuntaharrastuksissa sellaisia harrasteryhmiä? Miksi niissä heti pitää kaikkien harrastajien urheilla niin "tosissaan"?
Asuimme muutaman vuoden Englannissa ja poikamme pelasi siellä jalkapalloa. Heti alusta meille oli selvää, että poika menee harrasteryhmään, jossa on harjoitukset välillä kerran, joskus kaksi kertaa viikossa. Leikkimielisiä otteluita lähiseudun muiden junnuporukoiden kanssa oli n. neljä vuodessa. Tärkeintä oli osallistuminen, ei voitto tai verenmaku suussa liikkuminen.
Viime vuonna muutimme takaisin Suomeen ja 12-vuotias poika olisi halunnut jatkaa jalkapalloharrastustaan. Mutta täällä se ei enää ole mitään harrastamista! Harjoituksia on monta kertaa viikossa, lähes joka viikonloppu peli (usein vielä pitkienkin matkojen takana) ja harjoitukset ovat suoranaista rääkkiä! Ihan kuin lapsista olisi tarkoitus koulia jotain huippu-urheilijoita, sellainen hyvän mielen ja normaalin hyvän peruskunnon ylläpitoon tähtäävä liikunta on joukkueen toiminnasta kaukana. Kentän reunalla kisoissa vanhemmat karjuvat kuin hullut.
Ja itseä jurppii myös tuo, että vanhempienkin pitäisi olla täysipainoisesti siinä seuran toiminnassa koko ajan mukana. Jatkuvasti jotain ihme rahankeruuta ja pelimatkoille valvojaksi lähtemistä.
Olemmekin nyt miettineet, että poika alkaisi tänä syksynä harrastaa jotain muuta. Hän oli kesällä liikuntapainotteisella leirillä, jossa sai kokeilla eri lajeja ja sieltä löytyi monta hyvää, häntä kiinnostanutta vaihtoehtoa: tennis, golf, jousiammunta, bmx-pyöräily. Hirvittää vaan, onko noidenkin harrastamisessa samanlainen tappomeininki sitten kuin jalkapallossa.
Miksei Suomessa ole noita ihan vaan harrastuksen, huvin ja urheilun vuoksi toimivia jalkapallojoukkueita?
[/quote]
Niin, ja kumpikohan on se oikea jalkapallomaa!
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
Monilla syynä lasten urheiluharrastuksiin on myös toive, että nämä eläisivät jotenkin reipashenkisemmin ja saisivat parempaa seuraa ohjatuissa harrastuksissa kuin viettäessään vapaammin vapaa-aikaansa.
Tutkimuksen mukaan nuorista kuitenkin juuri urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut! Hyvin yleistä on vetää ne ensikännit nimenomaan jossain pelireissulla, vanhemmat sitten maksavat satasia kuussa että lapsella olisi hyvä harrastus ja kuvittelevat, että valvonta pelaa...
[/quote]
Mies pelasi nuorena jääkiekkoa. Ihan kuulemma valmentaja kantoi hyvän pelin jälkeen teineille bussiin oluttölkit kiitokseksi hyvän pelin jälkeen. Kaljan lipitys oli hyvin varhaisessa vaiheessa pelireissujen ja leirien vakio-ohjelmistoa niin nuorten kuin valvovien täysi-ikäistenkin taholta.
[/quote]
Mä oon kuullut ihan samanlaista oikeastaan kaikilta joukkue-urheilua harrastaneilta kavereilta. Ja todella monelta myös sitä, että valmentajille ja valvojillekin maistui.
[/quote]
Tuollaista poikien joukkueurheilumaailma on, päihteet ja tupakkatuotteet ovat aina kuuluneet olennaisesti näihin porukoihin. Varsinkin mällin jauhaminen on lätkäpoikien suosiossa ollut aina.
Vähän myöhemmin kaupanpäälle tulee sitten vielä kunnon misogynistisia porukan opettamia asenteita. Lätkäporukka jakaa tytöt nopeasti "horoihin" ja "tyttiksiin": porukan kautta saa tietää, keneltä tytöistä saa helpoiten ja tälle sitten yhdessä makeasti nauretaan.
Sellaisia tervehenkisiä sivupiirteitä on junnupoikien jääkiekkokulttuuri täynnä.
T. 14-17 -vuotiaana lätkää pelannut mieshenkilö.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
Monilla syynä lasten urheiluharrastuksiin on myös toive, että nämä eläisivät jotenkin reipashenkisemmin ja saisivat parempaa seuraa ohjatuissa harrastuksissa kuin viettäessään vapaammin vapaa-aikaansa.
Tutkimuksen mukaan nuorista kuitenkin juuri urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut! Hyvin yleistä on vetää ne ensikännit nimenomaan jossain pelireissulla, vanhemmat sitten maksavat satasia kuussa että lapsella olisi hyvä harrastus ja kuvittelevat, että valvonta pelaa...
[/quote]
Mies pelasi nuorena jääkiekkoa. Ihan kuulemma valmentaja kantoi hyvän pelin jälkeen teineille bussiin oluttölkit kiitokseksi hyvän pelin jälkeen. Kaljan lipitys oli hyvin varhaisessa vaiheessa pelireissujen ja leirien vakio-ohjelmistoa niin nuorten kuin valvovien täysi-ikäistenkin taholta.
[/quote]
Mä oon kuullut ihan samanlaista oikeastaan kaikilta joukkue-urheilua harrastaneilta kavereilta. Ja todella monelta myös sitä, että valmentajille ja valvojillekin maistui.
[/quote]
Tuollaista poikien joukkueurheilumaailma on, päihteet ja tupakkatuotteet ovat aina kuuluneet olennaisesti näihin porukoihin. Varsinkin mällin jauhaminen on lätkäpoikien suosiossa ollut aina.
Vähän myöhemmin kaupanpäälle tulee sitten vielä kunnon misogynistisia porukan opettamia asenteita. Lätkäporukka jakaa tytöt nopeasti "horoihin" ja "tyttiksiin": porukan kautta saa tietää, keneltä tytöistä saa helpoiten ja tälle sitten yhdessä makeasti nauretaan.
Sellaisia tervehenkisiä sivupiirteitä on junnupoikien jääkiekkokulttuuri täynnä.
T. 14-17 -vuotiaana lätkää pelannut mieshenkilö.
[/quote]
Siitä taitaa olla vähän aikaa, kun olet ollut 14-17 -vuotias. Meininki on nykyään ihan toisenlaista.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:32"]
Monilla syynä lasten urheiluharrastuksiin on myös toive, että nämä eläisivät jotenkin reipashenkisemmin ja saisivat parempaa seuraa ohjatuissa harrastuksissa kuin viettäessään vapaammin vapaa-aikaansa.
Tutkimuksen mukaan nuorista kuitenkin juuri urheiluseuroissa harrastavat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin nuorempana kuin muut! Hyvin yleistä on vetää ne ensikännit nimenomaan jossain pelireissulla, vanhemmat sitten maksavat satasia kuussa että lapsella olisi hyvä harrastus ja kuvittelevat, että valvonta pelaa...
[/quote]
Mies pelasi nuorena jääkiekkoa. Ihan kuulemma valmentaja kantoi hyvän pelin jälkeen teineille bussiin oluttölkit kiitokseksi hyvän pelin jälkeen. Kaljan lipitys oli hyvin varhaisessa vaiheessa pelireissujen ja leirien vakio-ohjelmistoa niin nuorten kuin valvovien täysi-ikäistenkin taholta.
[/quote]
Mä oon kuullut ihan samanlaista oikeastaan kaikilta joukkue-urheilua harrastaneilta kavereilta. Ja todella monelta myös sitä, että valmentajille ja valvojillekin maistui.
[/quote]
Tuollaista poikien joukkueurheilumaailma on, päihteet ja tupakkatuotteet ovat aina kuuluneet olennaisesti näihin porukoihin. Varsinkin mällin jauhaminen on lätkäpoikien suosiossa ollut aina.
Vähän myöhemmin kaupanpäälle tulee sitten vielä kunnon misogynistisia porukan opettamia asenteita. Lätkäporukka jakaa tytöt nopeasti "horoihin" ja "tyttiksiin": porukan kautta saa tietää, keneltä tytöistä saa helpoiten ja tälle sitten yhdessä makeasti nauretaan.
Sellaisia tervehenkisiä sivupiirteitä on junnupoikien jääkiekkokulttuuri täynnä.
T. 14-17 -vuotiaana lätkää pelannut mieshenkilö.
[/quote]
Siitä taitaa olla vähän aikaa, kun olet ollut 14-17 -vuotias. Meininki on nykyään ihan toisenlaista.
[/quote]
Juu, onhan siitä jo sellaiset puolitoista vuosikymmentä. Vilpittömästi olen iloinen, jos meininki tosiaan on tuosta muuttunut! Vaikke ehkä vähän skeptinen itse olenkin.
T. Se ex-jääkiekkojunnu.
Alue: Aihe vapaa
Siskontyttö on vuosikaudet harrastanut taitoluistelua. Nyt viime talvena valmentaja sanoi tytön äidille, että tyttö ei ole kehittynyt tarpeeksi nopeasti jatkaakseen heidän valmennusryhmässä. Jos tyttö haluaa jatkaa luistelua syksyllä, niin ainoa vaihtoehto on pikkulasten luistelukoulun ohjaaminen seuran piikkiin.
Tämän uutisen kertomisen valmentaja sälytti tytön äidille.
Tuomio on vaikuttanut tytön koko elämään. Hän ei ole koskaan ollut luistelussa mikään huippu, mutta on nauttinut siitä suunnattomasti. Parhaat kaverit ovat taitoluisteluporukasta, harjoitukset, kilpailut, leirit, puvut, ovat olleet tytölle henki ja elämä.
Nyt, kun hän ei enää syksyllä saa jatkaa taitoluistelua kuten ennen, se vaikuttaa ratkaisevasti myös ystävyyssuhteiden jatkumiseen. Tyttö on masentunut ja koulunkäyntikään ei enää maistu.
Urheiluseurat eivät ole kiinnostuneita nuorten hyvinvoinnista, varsinkaan henkisestä. Tärkeintä on vaan seuran menestys ja kunnia. Siskoni, tytön äiti, on todella pettynyt. Hänkin panosti seuran toimintaan täysillä, valvoi uudenvuoden tienoilla öitä kauppojen parkkipaikoilla jotain ilotulitekontteja vahtien, että seura saisi rahaa, jne. Ja tässä kiitos!