Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaverit pitävät aina vaan vähemmän yhteyttä?
10.08.2013 |
Tuntuu, että kaverit pitävät vaan vuosi vuodelta vähemmän yhteyttä. Tuntuu, että perheelliset ovat jatkuvasti kiireisempiä ja kiireisempiä. Toisaalta kaveripiirissä on myös useampi (kesto)sinkku, jotka ovat yhtälailla laiskoja ottamaan yhteyttä, vetäytyvät enenevissä määrin kuoreensa ja ovat vain yksikseen kotona.
Mikä avuksi? Tuntuu, että vedän kivirekeä, kun yritän pitää ystävyyssuhteita kunnossa.
Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta parisuhde kylläkin. Koulut on takana ja työelämässä olen ollut jo useamman vuoden - voisiko siinä olla yksi "jakoaita"? Tuntuu, että erityisesti ne, jotka ovat vielä koulunpenkillä tai ovat jättäneet koulut tyystin kesken ovat niitä ahkerimpia välttelijöitä.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Kommentit (9)
Eikö tule koskaan halua nähdä niitä kavereita? Onko pakko uhrata oma elämänsä ollakseen hyvä äiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma elämä?? Siis mun elämää on just nyt tämä, ja en ole siitä lainkaan pahoillani, sehän on mun elämää, mun harrastukset, mun uusi talo, mun lapset mun avioliitto, ei mun elämä ole mun ystävien. He ovat suurimmaksi osaksi samanlaisessa elämänvaiheessa, joten asiat ymmärretään ja ystävyyttä hoidetaan puhelimitse. Tottakai me näemme joskus, mutta harvemmin.
Elämä on muutakin kuin olla viihteellä, mä olen tyytyväinen mun elämään, olenhan sen tien itse valinnut.
Ja toi oli aika huvittava: uharata oma elämänsä olemalla hyvä äiti! =))) On mun elämää olla hyvä äiti, ja olen ylpeä siitä että todellakin mulla on aikaa olla se hyvä äiti kaiken kiireen keskellä.
Näille mammautuneille riittää ystävyydeksi se, että välillä soitellaan ja aina "yritetään nähdä" (vaikka lapsi on joka kerta kipeä juuri tuolloin). Jos tämä ei riitä sinulle, suuntaa huomiosi suosiolla toisaalle.
Me "mammautuneet" ymmärrämme ystävyyden merkityksen ruuhkavuosien keskellä, ystävyys ei tarkoita huuruisia baari-iltoja vaan ihan jotain muuta.
Minullakin on yksi todella rakas ystävä, ja jaamme kaiken ilot ja surut, näemme harvoin, koska aikataulut eivät sovi, minun todella kiireisen perheen äidin/rakentajan/harrastajan kanssa sen lapsettoman/uraputkinaisen/jolla on omat harrastukset kanssa yhteen, niin puhumme puhelimessa.
Minulla on eräs ystävä joka on todella läheinen, mutta hän asuu yli 1000km päässä, ei se silti meidän ystävyyttä pilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hitto en kyllä tahdo mammautua itse!
[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 01:12"]
Me "mammautuneet" ymmärrämme ystävyyden merkityksen ruuhkavuosien keskellä, ystävyys ei tarkoita huuruisia baari-iltoja vaan ihan jotain muuta.
Minullakin on yksi todella rakas ystävä, ja jaamme kaiken ilot ja surut, näemme harvoin, koska aikataulut eivät sovi, minun todella kiireisen perheen äidin/rakentajan/harrastajan kanssa sen lapsettoman/uraputkinaisen/jolla on omat harrastukset kanssa yhteen, niin puhumme puhelimessa.
Minulla on eräs ystävä joka on todella läheinen, mutta hän asuu yli 1000km päässä, ei se silti meidän ystävyyttä pilaa.
[/quote]
Ei ole kyllä mitään kiinnostusta tuollaiseen kuvioon. Koko ruuhkavuosien idea on tosi vastenmielinen. Minulle ystävyys on sitä, että nähdään ja tehdään yhdessä juttuja, joista tulee hyvä mieli. Ei minun elämässäni ole tilaa "ystäville", joilla ei ole aikaa minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jokaisen oma valinta mitä haluaa ystäviltä.
Ei mun ystävyys ole loppunut yhteenkään ystävään vaikka hän muutti toiseen maahan, näemme harvoin, mutta juttelemme joka viikko puhelimessa, ei tulisi mieleenkään hylätä häntä. Ystävyys merkitsee eri ihmisille eriasioita ja itse en ala ystäviä hylkäämään jos ennemmin viettävät sen tunnin päivästä joka heillä on ns "vapaa" lapsensa kanssa kuin minun.
Mulla ei ole aikaa, mä teen älyttömästi töitä, pyöritän mieheni kanssa lapsiperheen arkea, rakennamme, ja kaikilla omat harrastukset, ei ole aikaa kaikille.
Muutaman hyvän ystävän kanssa soitellaan esim. työmatkan aikana, mutta se riittää, tällä hetkellä mun elämä pyörii näin.