Lapset ei halua muuttaa, muuttaisitteko silti?
Ollaan löydetty uusi talo saman kaupungin toiselta laidalta, vanha asuntomme on vielä myymättä, ja nyt oli tarkoitus laittaa se myyntiin, mutta yhtäkkiä lapset saivat asiasta melkoiset pultit ja ilmoittivat, että HE EIVÄT MUUTA. Syynä kaverit, eivät haluat, että ne jäävät. Ymmärrän tietysti, mutta yleensä sanotaan, että lapset sopeutuvat ja löytävät uudet kaverit, ja tietysti vanhemmat päättävät, eivät lapset, mutta SILTI! Tunnen valtavan omantunnon pistoksen, jos lapseni kärsivät siitä, että me aikuiset haluamme paremman asunnon paremmalta paikalta omasta mukavuudenhalusta. Pitäisikö sittenkin luopua lasten takia tästä haaveesta ja tyytyä asumaan tässä murjussa siihen asti, että lapset ovat aikuisia. Siihen menee vielä aikaa, nyt ovat 7, 9 ja 10...
Kommentit (6)
Voi ne kaveritkin muuttaa millä hetkellä hyvänsä. Siinäs sitten ootte murjussa ilman kavereita tilaisuutenne hukanneina.
Tuon ikäiset kyllä joutuvat muuttamaan, jotkut montakin kertaa.
Kyllä näissä asioissa vanhemmat päättävät mutta toki olisi ollut fiksua ottaa lapset mukaan projektiin katsomaan uutta taloa ja seutua. Kavereita voi kutsua kylään iltaisin ja viikonloppuisin tai kuskata heille. Näin esim. siskoni lapset tekevät, kun muutto osui toisella ekan luokan jälkeen ja toisella kolmannen luokan jälkeen.
Aikuiset päättää niinku sanoitki. Jos vanhemmat on onnellisia, sillon lapsetkin. Ja hyvä tilaisuus viettää enemmän aikaa lasten kanssa, kun eivät alkuun luuhaa koko ajan kavereiden kanssa! Keksitte kivaa tekemistä yhdessä, pelejä, lupaatte uuteen asuntoon jotain mitä lapset toivoneet jo pitkään! :) Siitä vaan!
Mitä toimia olet miettinyt muutoksen loiventamiseksi? Jos samaan kaupunkiin kerran olisitte jäämässä, niin ei todella olisi kovin vaikeaa järjestää niin, että lapset tapaisivat vanhoja kavereitaan edelleen.
Ette kuitenkaan voi olettaa, että muiden vanhemmat olisi innoissaan kuskaamassa lapsiaan teille asti. Mutta mitä jos sanoisitte lapsille, että viette niitä kerran viikossa kavereille kyläilemään. Ja sitten toivotte, että vähitellen nuo kyläilyt vähenevät, kun uusiakin kavereita tulee ja kun yhteiset asiat vanhojen kavereiden kanssa vähitellen vähenevät.
Onko lapsillanne harrastuksia? Näkisivätkö kavereitaan harrastuksissa edelleen?
Onko koululla koulupsykologia? Häneltä voisi kysyä ehtisikö jutella lasten kanssa asiasta.
No, tietysti fiksuinta on järjestää asiat siten, ettei tarvitsisi muuttaa samalta alueelta silloin kun lapset ovat "kaveri iässä". Mutta kaikilla ei tietenkään ole tähän mahdollisuutta.
Nyt kun olette muuttamassa tosiaan vain saman kaupungin sisällä, niin lapset eivät tietenkään joudu kavereitaan kokonaan jättämään. Voitte helposti kuskata lapsia vanhoille kavereille, mutta tietenkin se vaatii teiltä panostusta, mikä on vain tehtävä. Aika näyttää sitten miten kaveritilanne elää, mutta todennäköisestihän ne nykyiset kaverit suurelta osin väistyvät uusien tieltä. Uuteen kouluun meno on toki lapsille iso haaste aluksi, ja toiset sopeutuvat siihen paremmin kuin toiset.
Lapset todellakin sopeutuvat.
Voivat käydä tapaamassa niitä vanhoja kavereita ja hommata uudelta paikalta uusia.