Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella tai olla parisuhteessa tupakoijan kanssa? Poltatko itse?
Kommentit (16)
En polta itse ja on siinä ja siinä voisinko olla tupakoijan kanssa. Ehkä se haju (etenkin hengityksen) alkaisi aika pian inhottaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en polta itse ja en kyllä seurustelisi. mä inhoon tupakan hajua ja sille haisevia ihmisiä. ei oo oksennus kaukana, kun duunikaveri tulee tupakalta ja haisee niin helvetisti
En polta enkä voisi olla yhdessä tupakoijan kanssa. Tupakoijalla haisee kaikki niin pahalle: hengitys, sormet, vaatteet, hiukset ja monesti myös kodintekstiilit alkavat löyhkäämään ennenpitkää, vaikkei sisällä poltettaisikaan.
Tupakanhaju on omaan nenään yksi ällöttävimmistä hajuista, mitä on olemassa.
Itse poltan eli joo, tietenkin voisin seurustella tupakoijan kanssa. Oikeastaan olisi "suotavaa", että toinen polttaa, koska silloin ei tarvitse katsella nenän nyrpistyksiä. Toisaalta jos on kelpuuttanut kumppanikseen tupakoivan, ei valitusoikeutta ole enää jälkikäteen.
Itse lopetin kaksi vuotta sitten ja tiedän, mitä tupakointi on. En voisi olla tupakoivan kanssa, on kyllä niin selvä merkki selkärangattomuudesta ja typeryydestä koko homma, etten sellaiseen haluaisi haksahtaa. Onneksi itse tulin järkiini.
-20 vuotta tupakkaa riitti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En polta, enkä voisi olla tupakoivan kanssa enää ikinä. Joskus aikoinani seurustelun tupakoivan kanssa ja inhosin sitä tupakan hajua ja haistoin sen jo kaukaa. Vaatteet haisivat, hiukset taisivat - hyi hitto. :-( Se oli yksi iso syy, että laitoin poikki. En muutenkaan pidä voimakkaista hajuista ja "tuoksuista" (minulle useat tuoksut ovat hajuja), en omista yhtäkään hajuvettä, en käytä hajustettuja siivous- ja pyykinpesuaineita tms.
En voisi. Keltaset paskalle haisevat hampaat ei innosta. Vihreät yskökset puistattaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin olla. Itse asiassa jotenkin tykkään tupakan hajusta. En polta enkä ole koskaan polttanut itse.
En polta itse. Mieheni poltti kun aloitimme seurustelun. Lopetti polttamisen n. vuosi tapaamisestamme. Joten joo, kaipa mä tupakoitsijan kassa voisin seurustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En polta ja mieluiten haluaisin savuttoman kumppanin.
Isäni on kuollut keuhkoahtaumaan röökinpolton vuoksi ja ei ollut kaunis loppu sen voin sanoa.
Luulin, etten voisi, mutta kuitenkin päädyin sellaisen kanssa yhteen. Sain hänet muutama kuukausi sitten vaihtamaan sähkötupakkaan ja onhan se suoraan sanottuna taivaallista, kun se haju on poissa. Tekee mieli pussata kellon ympäri. Nyt vaan toivon, että hän pikkuhiljaa pääsisi nikotiinista kokonaan eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen ajattelin että en todellakaan, mutta kuitenkin seurustelen tupakoijan kanssa. Se olisi ollut typeryyttä, jos olisin kieltäytynyt seurustelemasta hänen kanssaan tupakoinnin takia, muuten kun on hyvä mies. Mutta kyllä minä silti toivoisin että hän lopettaisi. En ole itse koskaan tupakoinut, enkä pidä sen hajusta. Onneksi avokki kuitenkin vähensi tupakoimistaan kun tapasimme.
Poltan vain joskus harvoin ja lähinnä silloin, kun juon alkoholia. Senkin tavan oon kyllä lopettamassa, kunhan saan tuon puoli vuotta vanhan askin tyhjäksi. Sitten en enää osta tupakkaa.
Oon siitä erikoinen, että tykkään tupakan tuoksusta. Periaatteessa ei haittais, jos kumppani polttaisi, mutta kannustaisin lopettamaan. Oon viime aikoina tavannut sellaisia keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat polttaneet kenties montakymmentä vuotta. Se käheä tupakkaääni on jotakin järkyttävää ja ihokin on rypistynyt ennenaikojaan. Puhumattakaan terveyshaitoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisin. Olen seurustellut kaksi kertaa miehen kanssa, joka tupakoi. Molemmilla kerroilla yritin alkuun hyväksyä tämän ominaisuuden, mutta ei siitä mitään tullut. Ajan kanssa se rupesi haittaamaan ja ärsyttämään niin paljon, että riideltiin jatkuvasti ja lopulta kumppanin tupakointi oli yksi merkittävä eron syy.
Pystyisin vielä joten kuten elämään tupakanhajuisen ihmisen kanssa (en savussa kuitenkaan), mutta en hyväksy sitä, että ihminen tahallaan vaarantaa oman ja läheistensä terveyden polttamalla. Enkä hyväksy myöskään rahanmenoa enkä sitä, kuinka paljon tupakointi dominoi elämää. Että se addiktio menee lopulta kaiken edelle. Oma vaatimukseni elämänarvojen samankaltaisuudesta kumppanin kanssa ei muutenkaan täyttyisi tupakoijan kanssa.
En itse polta, enkä ole koskaan polttanutkaan. Inhoan tupakan hajua ja sitä, että kaikki haisee sille samalle.
En voisi seurustella tupakoivan kanssa.
Ollessani lapsi, isäni tupakoi ja muistan vieläkin sen ällöttävän täyden tuhkakupin hajun; yöks!
Voin ja olen ihan aviossa asti. Mies polttaa eikä liiku, minä olen savuton ja intohimoinen kuntoilija. Kimpassa ollaan oltu jo parikymmentä vuotta.