Onko tällainen äiti narsisti?

Kaikkihan eivät ole narsisteja, vaan voi olla ihan vain ihmisiä joilla narsistisia luonteenpiirteitä. Itse siis yritän olla ylidiagnosoimatta ketään, koska minulla ei ole koulutusta siihen. Mutta jos joku tietää, niin onko tällainen alla kuvailtu ihminen (kolmen lapsen, toki jo aikuiseksi kasvaneen äiti) narsisti vai ihan vain ilkeä ihminen?

-kolmesta lapsesta nuorin valittu lempilapseksi. Tämä näkyy kaikessa, esim nuorimmalle annetaan lahoja, rahaa, rakkautta ja apua ilman peittelyä. Kahta muuta nälvitään, pomotetaan, vaaditaan apua ja lohdutusta, vertaillaan tähän lempilapseen. Äiti itse on sanonut kahdelle muulle lapselle että hänen on helpointa osoittaa rakkautta tälle viimeiselle ja heillä "synkkaa" parhaiten.

-kun lapset olivat pieniä, ja loukkasivat itsensä, sairastuivat tai ihan mitä tahansa huonoa heille sattui elämässä, äiti yleensä itki tai suuttui että miksi hänelle käy aina näin. Ja jotenkin aina kaikki kääntyi siihen että häntä piti lohduttaa tilanteessa (esim kun lapsi joutuu leikkaukseen, hän joutuukin lohduttamaan siitä äitiä, joka itkee ettei ansaitse sellaista vastoinkäymistä).

-haukkuu omaa miestään lapsilleen esim "Ei teillä ole mikään hyvä isä. Hän kerrankin vei teidät päiväkotiin vaikka oli itse lomalla" yms kummallisia vanhoja asioita joilla haluaa mustamaalata isää. Kaikki kolme lasta pitävät isästään paljon. Isä (eli tämä äidin puoliso) on todella suuren tossun alla eikä uskalla sanoa vaimolleen missään asiassa vastaan.

-kasvattanut lapsensa niin, että kaikkia pitää pelätä. Myös oma paikkansa (eli ei millään lailla erikoinen vaan harmaa hiirulainen) pitää aina muistaa. Lapset eivät aikuisenkaan osaa itseään arvostaa tai luota itseensä kun aina on vain moitittu ja vertailtu muihin parempiin.

Olisi paljon vielä esimerkkejä, mutta kerron tähän vielä viime aikaisen esimerkin äitini käytöksestä.
Minun on aina jaksettava kuunnella äitini valitusta ja haukkumista hänen työkavereistaan ja työpaikastaan. Nyt kun palasin pitkältä hoitovapaalta töihin, ei äiti tietystikään asiaa edes muistanut/tiennyt, koska hän ei koskaan kysy mitä minulle kuuluu tai mitä olen tehnyt. Kertoo vain omia asioitaan. Kun sanoin että olen aloittanut työt ja kerroin itse että minulle sattui yksi ikävä asia työpäivän aikana. Kun kerroin asiaa, ei äiti jaksa kuunnella edes loppuun minun puhettani, vaan alkoi puhumaan päälle omia asioita. Tällaiset kaikki loukkaavat ihan hirveästi ja olen alkanut jopa epäillä onko äiti jollain lailla narsistinen/ tai jopa narsisti....?