Onko omituista jos ihmisellä ei ole unelmia tai tavoitteita?
Ystäväni mielestä on, tuli vain puheeksi kun sanoin että minulla ei ole enää unelmia vaan olen saanut kaikki mitä haluan.
halusin nuorena lapset ja sainkin tytön ja pojan sen jälkeen rakensimme ihanan talon ja menimme naimisiin. Nyt olen 30 ja lapset ovat 9 ja 10, teemme kaikkea ihanaa perheenä ja makustelemme ihaniin paikkoihin. Teen lyhennettyä päivää jotta voin olla kotona kun lapset tulevat koulusta.
Minulla on paljon ystäviä ja ihanat sukulaiset, en vain keksi mitään mitä minulta puuttuisi joten minulla ei ole tällä hetkellä unelmia. Ystäväni mielestä tämä on tylsää ja kauheaa koska ihmisellä pitäisi aina olla unelma jota tavoitella, onko teillä? Mikä?
Kommentit (20)
Minulla ei ole enää haaveita, mutta olenkin masentunut...
Etkö sinä unelmoi esim. tulevista lomista ja ajasta perheen kesken?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:00"]
Minulla ei ole enää haaveita, mutta olenkin masentunut...
Etkö sinä unelmoi esim. tulevista lomista ja ajasta perheen kesken?
[/quote]
en unelmoi, meillä on perheen kesken hyvin aikaa, ja lomaa saamme aina kun haluamme.
en laske lasten hyvää lasten kasvatusta unelmaksi, teen sitä joka päivä ja se on osa arkea
ap
Olen ystäväsi kanssa samaa mieltä. Unelmia, tavoitteita ja suunnitelmia pitää olla. Sanot saaneesi kaiken, mitä haluat. Entä sitten kun asian väkisin ajan kuluessa muuttuvat? Lapset kadvavat, irtautuvat ja lähtevät kotoa, talo rapistuu, matkalle ei enää irtoa lapsista seuraa ja oma terveyd rapisee - ja näin tulee käymään, jos et mitenkään suunnittelee sen ylläpitämistä. Menetätkö kaiken sen, mistä olet aina unelmoinut?
Aika kuluu joka tapauksessa ja ihminen iloitsee siitä enemmän jos suunnittelee sitä ja tekee työtä sen eteen, että muutos on oikean suuntaista. Jos ei näe vaivaa sen eteen, muutos voi olla vääränlaistakin.
Ei mun unelma ole etteivät lapset ikinä kasvaisi:) tottakai lapset kasvaa ja kuuluukin. Talo ei rapistu kun siitä pidetään huolta ihan arkijuttuja nämä. En suunnittele elämää mitenkään erityisesti eteenpäin.
olen onnellinen nyt ja iloitsen tästä hetkestä. En kaipaa elämääni muutosta koska Nyt kaikki on hyvin.
ap
Jos kokee elämänsä täydeksi juuri nyt, on kai ihna normaalia, ettei unelmoi muusta. On ihanaa, kun on mielessä rauha.
Jos elämä on täydellistä nyt, olisi kyllä hyvä suunnitella sen pitämistä sellaisena. Muuten on tottta, että kaikki rapistuu parisuhteesta ja perheestä taloon ja työtilanteeseen.
mut ap taitaakin ajatella unelmien ja suunnitelmien olevan jotain suurisuuntaista kaukokaipuuta, eikä järkevää pohdintaa tulevaisuuteen varautumisessta.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:24"]
Jos kokee elämänsä täydeksi juuri nyt, on kai ihna normaalia, ettei unelmoi muusta. On ihanaa, kun on mielessä rauha.
[/quote]
Minäkin koen elämän täydelliseksi nyt, mutta ei estä minua kuitenkaan unelmoimasta siitä millaista täydellistä se on sitten taas, kun minulla ehkä on lapsenlapsia, ja voimme olla myös heidän elämässä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:18"]
Ei mun unelma ole etteivät lapset ikinä kasvaisi:) tottakai lapset kasvaa ja kuuluukin. Talo ei rapistu kun siitä pidetään huolta ihan arkijuttuja nämä. En suunnittele elämää mitenkään erityisesti eteenpäin.
olen onnellinen nyt ja iloitsen tästä hetkestä. En kaipaa elämääni muutosta koska Nyt kaikki on hyvin.
ap
[/quote]
No hyvä, mitä sitä sitten miettimään:D
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:24"]
Jos kokee elämänsä täydeksi juuri nyt, on kai ihna normaalia, ettei unelmoi muusta. On ihanaa, kun on mielessä rauha.
[/quote]
Minäkin koen elämän täydelliseksi nyt, mutta ei estä minua kuitenkaan unelmoimasta siitä millaista täydellistä se on sitten taas, kun minulla ehkä on lapsenlapsia, ja voimme olla myös heidän elämässä.
[/quote]
minun lapseni ovat 9 ja 10, en nyt vielä unelmoi lapsenlapsista sentään, kai senkin aika joskus vielä tulee, mutta kuten sanoin minulla ei ole tällä hetkellä unelmia tai tavoitteita koska minulla on jo kaikki mitä halusin:)
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:24"]
Jos kokee elämänsä täydeksi juuri nyt, on kai ihna normaalia, ettei unelmoi muusta. On ihanaa, kun on mielessä rauha.
[/quote]
Minäkin koen elämän täydelliseksi nyt, mutta ei estä minua kuitenkaan unelmoimasta siitä millaista täydellistä se on sitten taas, kun minulla ehkä on lapsenlapsia, ja voimme olla myös heidän elämässä.
[/quote]
minun lapseni ovat 9 ja 10, en nyt vielä unelmoi lapsenlapsista sentään, kai senkin aika joskus vielä tulee, mutta kuten sanoin minulla ei ole tällä hetkellä unelmia tai tavoitteita koska minulla on jo kaikki mitä halusin:)
[/quote]
Tämä tuli jo hyvin selväksi:)
Sinullako ei siis ole mitään itsesi toteuttamiseen liittyviä tavoitteita esim. työn tai jonkun muun suhteen? Sitä ystäväsi varmaan tarkoitti, että etkö ole ikinä halunnut muuta kuin saada lapsia (siinähän ei ole mitään vikaa, jollei sitten ahdistu suuresti kun lapset muuttavat pois eikä ole enää tekemistä)
Minulla ei ole koskaan ollut sen kummempia unelmia. Tai on yksi, mutta eipä juuri mitään mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Haluaisin "safe havenin", turvasataman, eli ison talon ja vielä isomman tontin tai oikeastaan maapaikan merenrannasta. Siellä eläisin yksin tai korkeintaan mieheni kanssa eikä tarvitsisi olla kenenkään muun kanssa tekemisissä paitsi esim. kaupassa käydessäni myyjien kanssa. Kukaan ei tulisi vaatimaan minulta mitään eikä minun tarvitsisi puhua kenenkään kanssa. Ottaisin muutaman kissan ja hoivailisin niitä päivät pitkät. Tekisin pihatöitä ja kävelisin tiluksiani ympäri niin kesän paisteella kuin talven tuiskuissa.
Mutta eipä tuo koskaan toteudu, joten on tässä elettävä tätä nykyistä elämää niin kauan kuin sitä riittää.
Ei ole, olen töissä mieheni yrityksessä, työ ei ole vaikeaa ja tykkään siitä ja mukavista työkavereista. Palkka on hyvä ja lomaa saan aina kun haluan. Ei valittamista.
lapset pärjäävät hyvin koulussa ja heillä on paljon ystäviä. Osaavat käytöstavat ja ovat luonteeltaan sosiaalisia ja kilttejä. En voisi toivoa enempää:)
en keksi mistä voisin haaveilla tai unelmoida:) ap
Ei kaikkien tarvitse unelmoida, eikä sen silti tarvitse tarkoitta yksinkertaisuutta, vaikka moni sen siksi mieltääkin.
mun unelmat taas ovat hiton vaikeasti tavoitettavissa, haluaisin matkustella toisissa galakseissa ja nähdä kunnollista avaruuselämää, mönkijä marsin pinnalla ei vastaa tätä. ;)
Kutakuinkin samoilla raiteilla kuin ap. Tosin yksi tavoitteeni nuorena oli, etten halua äidiksi.. Se meni ihanasti plörinäksi, joten olen ikäänkuin jättänyt tavoitteet miettimättä etukäteen. Elämä vie ja tuo eteen. Mulle on hankala ajatus, että suunnittelisin vuoden tai parin päähän mitään/jotain. Reissut tehdään äkkilähtöinä jne. Että kyllä rahaa tulee säästettyä ja jos rahat ei riitä, niin visa laulamaan.
duunissakin olen tyytyväinen osaani, en pyri eteenpäin, enkä taaksekaan. Duunin hoidan mahdollisimman hyvin, eikä haittaa vaikka nuoremmat menee ohi. Olen perusduunari monikansallisessa firmassa.
On aika kauheaa. Minä olen 53 ja kun nyt olen saavuttanut kaiken mahdollisen, uusia tavoitteita kumpuaa koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 16:28"]
mut ap taitaakin ajatella unelmien ja suunnitelmien olevan jotain suurisuuntaista kaukokaipuuta, eikä järkevää pohdintaa tulevaisuuteen varautumisessta.
[/quote]
Ihmeellistä asioiden kääntämistä päälaelleen. AP sanoi, että nuorena haaveena oli mm. lapset ja ne hänellä on nyt. Ei kuulosta siltä, että hänen mielestään vain "suurisuuntaiset kaukokaipuut" ovat unelmointia.
Mä ymmärrän ap:ta paremmin kuin hyvin. Ei minullakaan ole mitään unelmia ja tavoitteita elämässä, paitsi että suurin piirtein säilyttää status quo. Olen siis erittäin tyytyväinen tämän hetkiseen elämääni, saan harrastaa, matkustaa, asua kauniissa (velattomassa) asunnossa, on rahaa käydä ulkona syömässä ja kaikin puolin nautiskella :)
Työkuviot on toki levällään, kun pätkätöitä teen, mutta ei sekään minua haittaa, koska taloudellinen tilanne on kuitenkin hyvä ja panostan muutenkin enemmän vapaa-aikaan. Mitään suuria ambitioita työelämän suhteen ei minulla siis ole, vaikka akateemikko [sic] olenkin. Jossain vaiheessa olis kiva asua ulkomailla ja tehdä vapaaehtoistyötä köyhien parissa. Siinäpä se oikeastaan on. Mitään viisivuotissuunnitelmia en ole rakentanut.
Mistä mun pitäisi haaveilla; omakotitalosta, kahdesta uudesta autosta ja kultaisesta noutajasta? Ei oo mun juttu!
Akateemikko on yhtä kuin akatemian jäsen... Sic ja hih.
Minulla on tavoitteena ja unelmana, kasvattaa lapset tasapainoisiksi aikuisiksi.