Mä en uskalla kertoa raskaudestani siskolleni...

Miksi sinun pitäisi kertoa se asia hänelle henkilökohtaisesti? Ehkä hänen olisi tuossa tilanteessa parempi kuulla se puskaradiosta. Pistä vaikka äitisi möläyttämään asia ohimennen sivulauseessa. Sitten kun sinä menet kertomaan sen siskollesi, niin hän on jo saanut aikaa sulatella sitä.

Ap täällä :) Sain kerrottua asian ja iso kivi vierähti sydämeltä! Kerroin ruokailun jälkeen, sisko otti uutisen (onneksi) tosi hyvin vastaan, oli kuulemma tosi onnellinen puolestani ja meillä molemmilla valui onnenkyyneleet... Eli onneksi kaikki meni tosi hyvin, kiitos vielä tsempeistänne <3

Kerrankin ihanan positiivinen ja tsemppaava ketju. Oikein hyvää odotusaikaa ap:lle ja toivottavasti siskollakin tärppää tai adoptio pääsee käyntiin.

Olin itsekin toista vuotta käynyt läpi lapsettomuushoitoja, kun sisko ilmoitti raskaudestaan, hänkin vähän huolissaan reagoinnistani. Vaikka tuntemattomampien vauvauutiset olivat raskaita kuulla, niin oman siskon kohdalla olin aidosti onnellinen alusta asti ja raskaus lähensi meitä vielä entisestään. Ajatus siskontytöstä/pojasta tuntui ihan yhtä ihanalta kuin oma vauva. Ja kaikeksi yllätykseksi minäkin tulin luomusti raskaaksi puoli vuotta siskon jälkeen, vaikka tämän piti olla minulle mahdotonta. Nyt on siskon vauva jo syntynyt ja omakin laskettu aika lähenee. 

Mitä pikemmin kerrot siskollesi, sitä parempi. Luulen, että hän pitäisi siitä, että kuulisi uutisesi suoraan sinulta eikä vahingossa joltakulta muulta sukulaiseltasi. Kerro uutisesi kiertelemättä ja kaartelematta, se voisi olla paras tapa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. 

Sitten vain voit toivoa, että siskosi osaa suhtautua uutiseen yhtä lämpimästi kuin kaikki muutkin. 

Minä puolestani toivotan onnellista odotusta sinulle ja siskollesi, sinulle raskausaikanasi ja sisarellesi adoptiojonossa. :)

Niin täytyy tehdä, kiitos! :) Taidan kertoa jo heti huomenna, heti siskon töiden jälkeen menen käymään. Pitäkää peukut pystyssä, musta vaan tuntuu että itse murrun ihan täysin. Itkettää jo nyt!

Ap

Ehdottomasti kerrot nyt pikaisesti. Jo asetelma on siskoasi loukkaava eli hän saa tietää viimeisenä, kun muut ovat jo kauan tienneet. Itse koin oloni loukatuksi, kun minä olin ainoa, joka en tiennyt ja sitten vielä siinä kertomistilanteessa korostettiin, että kun sinulle ei uskalla kertoa... Miten niin ei uskalla? En ole koskaan ikinä reagoinut kyseisten ihmisten nähden mitenkään voimakkaasti vauvauutisiin, vaikka olenkin kertonut, että välillä ne tuntuvat pahalta. Ei ole mitään syytä päättää toisen puolesta, mitä hän kestää ja mitä ei ja vielä surkutella ja säälitellä jo etukäteen.

Tunnet siskosi parhaiten, joten varmaan ehkä tiedät, mikä lähestymistapa on paras. Joka tapauksessa kerro asia suoraan ja kaartelematta. Voit esim.

1) Laittaa tekstiviestin ja kertoa, että soitat illalla. Näin siskosi saa aikaa sopeutua. Tästä olisin itse pitänyt ehdottomasti eniten

2) Soittaa ja kertoa mutta niin, että kerrot puhelun loppupuolella niin, että siskosi saa mahdolliset tunteenpurkaukset purkaa itsekseen tuntematta häpeää ja huonoa omaatuntoa sinun takiasi. Voisit varmistaa, että siskollasi on mies kotona, niin ei tarvitse yksin itkeä

3) Tavata ja kertoa, mutta edelleen kerrot niin, että olet jo ikään kuin lähdössä. Itselleni oli äärimmäisen vaikeaa pinnistellä toisten edessä, että kaikki on ok ja olen onnellinen toisten puolesta, vaikka samalla tunsi sellaista musertavaa surua, että se uutinen ei taaskaan ole meidän. Ihaninta oli, kun tajusivat lähteä ja sain yksin itkeä asian selväksi. Sen jälkeen kun sen surutyön on tehnyt, on helppo taas iloita läheisen raskaudesta, mutta ripaus surua siihen liittyy aluksi aivan varmasti.

Noista voit valita sen siskollesi parhaiten sopivan. Minulle olisi sopinut se tekstiviesti, mutta joku voi loukkaantua siitä.

Kiitos vinkeistä! Mä en viitsi laittaa tekstaria, itse ainakin tuntuisi loukkaavalta saada vain tekstari että hei, olen raskaana kun muutenkin olemme läheisiä siskoni kanssa. :) Vanhempani saivat tosiaan tietää vasta eilen, lisäksi kaksi ystävääni tietää kans, eli en koe mitenkään loukkaavana että sisko kuulee vasta vähän myöhemmin. Ap

Sulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun kakistaa asia ulos. Ei ole sinun vika, että siskosi ei voi saada lasta, eikä siskon vika että sinä olet raskaana :) Ihanaa odotusaikaa teille molemmille! Siskollesi hirveästi voimia, itse olen adoptoinut ja tiedän ettei se helppoa ole, vaikkakin kaiken sen arvoista :)

HUH! hetken jo luulin, että olet minun siskoni! ;) ikä ja kaikki täsmää! tuo adoptiohommeli ei vaan ole meillä vireillä. olen tavallaan jo jonkin aikaa miettinyt, että mitenkä reagoisin jos siskoni ilmoittaisi olevansa raskaana varsinkin kun on monesti sanonut ettei vauva kuulu suunnitelmiin. pakko myöntää, että pelästyin oikeasti! :D onnellinen olisin ainakin itse siskoni puolesta ja todelakin toivoisin kuulevani asian häneltä itseltään suoraan ennemmin kun vahingossa joltain ulkopuoliselta. eli kerro rohkeasti! :)

Kiitos tsempeistä :) Hehh ei ollut tarkoitus säikäyttää seiskaa! :D Ap

Viestittelin äsken siskoni kanssa, ja sovimme että grillailemme huomenna yhdessä, niin että myös minun ja hänen mies on mukana. Sanoin myös että mun pitää sitten kertoa jotain. En tiedä aavistiko jo jotain. Pitäisikö mun kertoa tuosta ruokapöydässä vai vasta myöhemmin illalla, kun olen kahdenkesken siskoni kanssa? Pelkään, että jos kerron ruokapöydässä, niin tunnelmaa muuttuu oudoksi ja koko tilanteesta tulee akward mutta ainakin kaikki kuulisivat samaan aikaan... En tiedä! Ap

Ap, mun on pakko sanoa, että nuoresta iästä huolimatta vaikutat tosi fiksulta ja ihanalta ihmiseltä, kun ajattelet myös siskoasi ja ymmärrät että hänelle tämä voi olla kova paikka... Olen itsekin raskaana ja aika herkällä päällä, mulla alkoi itkettämään tämä koko ketju! :D Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle, toivon myös todella että siskollasi ja hänen miehellään menee adoptio jutussa kaikki hyvin!

Kerro siskollesi, että olet valmis hänen kanssaan purkamaan ja käsittelemään myös surun tunteet, jos niikseen tulee. Kai sitä voi perheessä toisen olkaa vasten itkeä ilman häpeää? :) Uskon, että se lähentäisi teitä entisestään. Tai mainitse ainakin että ne tunteet ymmärrät, niin siskosi ei ainakaan jää lisäksi syyllisyyden tunteeseen siitä, jos ei osannutkaan pelkästään iloita iloisista uutisistasi :)

voimia koko poppoolle <3

Apua mä en enää kestä lukea näitä teidän ihania vastauksia, mulla vaan valuu kyyneleet silmistä... <3

Ymmärän ihan täysin, vaikkei siskoni ottaisi uutista vastaan samalla lailla kuin kaikki muut, eikä se haittaa. Pelottaa, ettei hän edes kestä kuulla koko uutista tai murtuu siitä. Adoptiojutussa on tullut vähän takapakkia ja vasta olen kuullut siskon puhuvan ettei hän enää jaksa vauvauutisia tai muuta ja haluaa vaan tuulettaa ajatuksia. Ja sitten mä menen kertomaan, että olen raskaana...

Tuntuu jo nyt niin pahalta asian kertominen! Ap

Olet vaan rehellinen, ilmeisen hyväsydäminen ja ihana itsesi, ja kerrot avoimesti myös omat ristiriitaiset tunteesi asiasta, niin kaikki menee hyvin <3

tunteet on kuitenkin tehty käsiteltäviksi, ja läheisten avulla se onnistuu varmasti. Tärkeintä on hyväksyntä, asioiden ja tunteiden - niin omien kuin toisenkin. Teistä tulee vielä läheisempiä kuin ikinä, kun annatte toisillenne tilan tuntea ja vapauden niitä tunteita ilmaista. Jonkun ajan päästä te kasvatatte serkuksia ja muistelette näitä hetkiä lämmöllä :)

...olipas paljon TUNNEtta tekstissä :)

Up

Niin me ollaan erilaisia. :)

Itselleni pahinta olisi kuulla tuo asia ruokapöydässä, missä olisi yritettävä pitää tunnelmaa yllä. En ole sellainen dramaattinen tunteiden näyttäjä vaan nielisin sitä pahaa oloa, hymyilisin, yrittäisin vääntää kysymystä, onnitteluja, halauksia, mutta voi, miten kamalalta tuntuisi sisällä. Enkä ole  ylpeä näistä tunteista, ja nykyään kestän oikein hyvin vauvauutiset ja olen aidosti onnellinen jokaisesta, mutta tuolloin se hetki, se uutinen, pysäytti maailman hetkeksi ja laittoi muistamaan tuskallisesti, että jälleen kerran minä en ollut raskaana vaan joku muu.

Mutta on hienoa, että olette niin läheisiä, että toinen voi purkaa sitä pahaa oloa noin "julkisestikin". Ja upeinta on se, että sinä kestät sen. Yritäthän iloita omasta raskaudestasi joka tapauksessa, vaikka siskosi ei iloitsisikaan. Kyllä hän vielä iloitsee! Voit olla surullinen siskosi puolesta mutta älä sure raskauttasi tai tulevaa vauvaasi! Saat olla onnellinen. Tsemppiä!

Sano siskolle, että toivottavasti sun raskautesi on hyvä enne - että siskosi saa myös pian oman lapsen. Vaikka ette mitenkään taikauskoisia olisikaan ( en ole minäkään). 

Itse sanoisin ennen ruokaa siskolle kahdenkesken vaikka keittiössä. Antaisin sille tilaa käsitellä asiaa, antaisin jopa luvan perua koko syömisen, jos siltä tuntuis. Ruokapöydässä olis kiusallista, koska siitä ei pääse pakoon.