Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen naimisissa narkomaanin kanssa. Mitä haluaisit kysyä?
08.08.2020 |
Mieheni on minua 12 vuotta vanhempi ja ollut kuivilla 11 vuotta. Perheeseemme kuuluu myös kaksi pientä poikaa.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ainetta/aineita miehesi käytti? Miten hän pääsi riippuvuudestaan eroon ja sai lopetettua kaman käytön?
Jos miehesi kertoisi, että on viikonloppuna kaverinsa luona ottanut pari hatsia jointista, miten reagoisit?
Subutexia ja amfetamiinia pääasiassa iv-käyttönä. Mutta heroiinia on myös kokeillut ja käyttänyt sekaisin lääkkeitä ja alkoholia. Mieheni oli vankilassa kun vierottautui huumeista. En vetäisi parista hatsista kilareita ja ei tuo kannabis ees oo niin paha kohtuudella käytettynä, paljon vaarattomampi päihde kuin esimerkiksi alkoholi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joudutko pitämään esim. rahasi piilossa peläten että kumppani vie ne?
En. Perhe on oikeestaan ollut miehelle ainut pyhä asia. Joten ei hän ole ollut rottaileva perhettään kohtaan, vaikka moni muu narkki on. Luotan mun mieheen täysin.
Ei sillä ole kavereita. Kaverit kyllästyi kun mies aina puhui peräreiästään ja paskansi ihmisten suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä ja kuinka kauan miehesi käytti huumeita? Kauan ja kuinka usein ollut vankilassa? Minkä takia aloitti käyttämään huumeita?
14-vuotiaasta 26-vuotiaaksi asti käytti. En ala tarkkaan sanelemaan kuinka kauan on ollut vankilassa, mutta sen voin sanoa että useiden vuosien vankilakierteeseen joutui ja viimeisin tuomio tuli pahimmasta rikoksesta eli tapon yrityksestä. Huumeidenkäyttö oli sellasta todellisuus pakoilua.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin 11 vuotta ollut kuivilla ja puolisoni kutsuisi minua narkomaaniksi, saattaisi olla tuota pikaa entinen puoliso.
No wau, ootpa kovis.
Itsensä kutsuminen riippuvaiseksi loppuikänsä on vain ja ainoastaan realistista ja fiksua. Huumekoukun vahvuutta ei voi sen itse välttäneet edes kuvitella, ei, vaikka vierestä näkisi.
Mulla ei ole kysymyksiä, mutta tsemppiä, hatunnosto ja kaikkea hyvää tulevaan miehellesi ja sulle, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin, käytin aikoinaan piriä piikittäen ja huorasin, jos joku minut nykyään leimaisi narkkariksi, suuttuisin... 20 v. Päihteetöntä työelämää asiantuntija tehtävissä. Et ole kovin reilukerho miehellesi...
Mutta sinähän olet narkomaani koko loppuikäsi. Samalla tavalla kuin alkoholisti on alkoholisti, vaikka olisi juomatta 30 vuotta. Nämä päihderiippuvuudet on sairauksia, jotka kerran puhjettuaan ei enää koskaan parane vaan asian kanssa opitaan elämään ja pitämään se kurissa. Vertaisin vaikka diabetekseen. Sen voi oikealla lääkityksellä pitää kurissa ja elämä olla hyvää, vaivatonta. Silti olet diabeetikko, vaikket saakaan insuliinishokkeja tai elimistö rapaudu. Se diabetes tai päihderiippuvuus pitää ottaa kaikessa elämässä huomioon. Sitä ei voi unohtaa koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ole enää narkomaani? Miksi leimaat narkomaaniksi?
Koska päihderiippuvuus ei katoa minnekkään. Sitä vaan oppii elämään ilman huumeita.
Kuka oppii, kuka ei. Jotkut narkit voivat elää loppuelämänsä ilman huumeita, toiset sortuvat 20 vuoden jälkeen kun elämässä tapahtuu jotain vakavaa esim. avioero, omaisen kuolema, jne.
Noiden kanssa se on vähän arpapeliä.
Onhan se arpapeliä joo, mutta mieheni ihanan persoonallisuuden tietäen niin halusin antaa hänelle uuden mahdollisuuden normaaliin elämään. Perhe-elämään jota niin kovasti toivoi jne. En kuulu ihmisiin jotka tuomitsisi ikuisesti menneisyyden takia ellei jotain aivan hirveää ole tapahtunut, kun kaikki me kuitenkin virheitä tehdään ja on epäreilua tuomita sellaisen asian takia jolle et voi tehdä enää mitään. Julmaa. Siitä tuntuu kyllä monet ihmiset nauttivan, julmuudesta ja tuomitsevuudesta. Aina on kivempaa olla julma ja tuomita, kuin keskittyä anteeksiantoon ja uusiin mahdollisuuksiin. Itsekkin olen elänyt kovan elämän joten ymmärrystä miehelleni löytyy ja luonteeltani olen myös empaattinen/avoin.
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin, käytin aikoinaan piriä piikittäen ja huorasin, jos joku minut nykyään leimaisi narkkariksi, suuttuisin... 20 v. Päihteetöntä työelämää asiantuntija tehtävissä. Et ole kovin reilukerho miehellesi...
Elämä ei ole reilukerho. Muuten minulla menisi paremmin kuin sinulla, koska olen ollut koko elämäni päihteetön ja kunnollinen.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sairauksia narkkaus ehti aiheuttamaan?
C-hepatiitti
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi joutunut taistelemaan menneisyyden haamujen kanssa? Millaisia kavereita hänellä on?
On ja paljonkin. Onneksi mies muutti luokseni tänne 400km päähän niin jäi se paikkakunta taakse jossa narkkasi. Minun kautta sai sitten uuden ystäväpiirin jossa suurin osa ihmisistä ei käytä huumeita eli hänellä on nyt enimmäkseen terve ystäväpiiri ja muutamiin läheisiin lapsuudenystäviin hänellä on säilynyt yhteys vaikka veti heidän kanssaan kamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote] Onhan se arpapeliä joo, mutta mieheni ihanan persoonallisuuden tietäen niin halusin antaa hänelle uuden mahdollisuuden normaaliin elämään. Perhe-elämään jota niin kovasti toivoi jne. En kuulu ihmisiin jotka tuomitsisi ikuisesti menneisyyden takia ellei jotain aivan hirveää ole tapahtunut, kun kaikki me kuitenkin virheitä tehdään ja on epäreilua tuomita sellaisen asian takia jolle et voi tehdä enää mitään. .[/quote]
Eikö tapon yritys ole jotain aivan hirveää?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ainetta/aineita miehesi käytti? Miten hän pääsi riippuvuudestaan eroon ja sai lopetettua kaman käytön?
Jos miehesi kertoisi, että on viikonloppuna kaverinsa luona ottanut pari hatsia jointista, miten reagoisit?
Tämä!
Tuota ei pitäisi edes huumeeksi luokitella
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua kysyä mitään, toivottavasti onnenne pysyy. Minäkin olen aikanaan ollut naimisissa ex-narkomaanin kanssa. Kyllä häntä hyysättiin, oli kuntouttavassa korvaushoidossa ja opiskeli ammatin itselleen kun minä kustansin elämisemme. Iski sitten salakavalasti työpaikaltaan toisen naisen ja muutti tämän kanssa yhteen. Ero tuli, ja ja se minä menetin siinä paljon. Olen kuullut vuosien mittaan, että hän on sortunut aineisiin uudelleen ja tehnyt rikoksia. Istunut vankilassa moneen kertaan. Kuulin myös, että hän on jonossa tuettuun asumiseen. Viimeksi kuulin hänestä uuden vuoden -19 tienoilla. Laittoi minulle todella sekavan meseviestin, aineissaan kun oli kirjoittanut. Siinä luki, että minun pitää antaa hänelle 700 euroa tai joutuu dudiin, hänet tapetaan. En vastannut enkä maksanut.
Mikä on dudi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ainetta/aineita miehesi käytti? Miten hän pääsi riippuvuudestaan eroon ja sai lopetettua kaman käytön?
Jos miehesi kertoisi, että on viikonloppuna kaverinsa luona ottanut pari hatsia jointista, miten reagoisit?
Subutexia ja amfetamiinia pääasiassa iv-käyttönä. Mutta heroiinia on myös kokeillut ja käyttänyt sekaisin lääkkeitä ja alkoholia. Mieheni oli vankilassa kun vierottautui huumeista. En vetäisi parista hatsista kilareita ja ei tuo kannabis ees oo niin paha kohtuudella käytettynä, paljon vaarattomampi päihde kuin esimerkiksi alkoholi.
Onnea aapee teille molemmille, olet järkevä ihminen ♥
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juurikin näin, käytin aikoinaan piriä piikittäen ja huorasin, jos joku minut nykyään leimaisi narkkariksi, suuttuisin... 20 v. Päihteetöntä työelämää asiantuntija tehtävissä. Et ole kovin reilukerho miehellesi...
Mutta sinähän olet narkomaani koko loppuikäsi. Samalla tavalla kuin alkoholisti on alkoholisti, vaikka olisi juomatta 30 vuotta. Nämä päihderiippuvuudet on sairauksia, jotka kerran puhjettuaan ei enää koskaan parane vaan asian kanssa opitaan elämään ja pitämään se kurissa. Vertaisin vaikka diabetekseen. Sen voi oikealla lääkityksellä pitää kurissa ja elämä olla hyvää, vaivatonta. Silti olet diabeetikko, vaikket saakaan insuliinishokkeja tai elimistö rapaudu. Se diabetes tai päihderiippuvuus pitää ottaa kaikessa elämässä huomioon. Sitä ei voi unohtaa koskaan.
Tähän haluaisin kysyä, että missä menee se raja? Rajaa että on riippuvainen on todella vaikea määritellä. Kyllä minäkin vedin suonensisäisesti nuorena.. silloin tällöin, mutta suonensisäisesti.. eikä se mitäänkään edes ihmeellistä ollut. Minusta tuo suonensisäisesti vetäminen ei ole mitään. Silti pidin järkeni.. kun huomasin että meni liiallisuuksiin, vaihdoin noin kerran kuukaudessa vetämiseksi. Lopetin kokonaan. Sitten kun noin 17 v päästä siitä taas ajattelin olispa kiva kokeilla piriä. Ei toiminut muuten, vedin suonensisäisesti. Tajusin, ei tuo anna mitään. Enää ei ole mitään syytä vetää.
Alkoholisti perheestä olen, alkoholi tulee aina olemaan jonkun sortin ongelma elämässäni. Siis ei välttämättä oman juomiseni takia, vaan pelkojen että otan alkoholistin. Kaksi minulla on jo ollut.
Itse ajattelen että en ole koskaan ollut nisti, se raja ei ylittynyt. Alkoholiongelmainen olen ja se ongelma paranee mitä vähemmän juon. Niin se vaan menee. Mutta koko ajan siihen on kiinnitettävä huomiota, siitä tulee tuo ongelmainen. Ehkä mitä vähemmän juon, sitä vähemmän on kiinnitettävä huomiota. En tiedä.
Vähän niinkuin 2 tyypin diabetes, eiköhän tilanne ole parempi kun laihdutat ja syöt tervellisesti. Sama juttu tuon alkoholiongelman kanssa. Ei siinä haiman toiminta lopu kokonaa, ei olla ylitetty rajaa.
0/5 provosta AP:lle, että sellaisen AN- ja Minnesota-projektit tulilla! Huonot on, ei tarpeeksi yritystä vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ole enää narkomaani? Miksi leimaat narkomaaniksi?
Koska päihderiippuvuus ei katoa minnekkään. Sitä vaan oppii elämään ilman huumeita.
No onko miehesi helpolla addiktoituva myös muihin erinäisiin asioihin? Mihin? Onko luonteeltaan äkkipikainen? Elämyshakuinen?
Tupakan poltto on toinen addiktio. On luonteeltaan joskus äkkipikainen, tuomioitakin on väkivaltarikoksista, mutta perhettään kohtaan ei ole kuitenkaan koskaan käyttänyt väkivaltaa. Elämyshakuinen on myös ja siitä piirteestä kyllä tykkään paljon koska itsekkin olen elämyshakuinen.
Tupakoijat on kyllä säälittäviä, en katselisi päivääkään.
Alue: Aihe vapaa
En halua kysyä mitään, toivottavasti onnenne pysyy. Minäkin olen aikanaan ollut naimisissa ex-narkomaanin kanssa. Kyllä häntä hyysättiin, oli kuntouttavassa korvaushoidossa ja opiskeli ammatin itselleen kun minä kustansin elämisemme. Iski sitten salakavalasti työpaikaltaan toisen naisen ja muutti tämän kanssa yhteen. Ero tuli, ja ja se minä menetin siinä paljon. Olen kuullut vuosien mittaan, että hän on sortunut aineisiin uudelleen ja tehnyt rikoksia. Istunut vankilassa moneen kertaan. Kuulin myös, että hän on jonossa tuettuun asumiseen. Viimeksi kuulin hänestä uuden vuoden -19 tienoilla. Laittoi minulle todella sekavan meseviestin, aineissaan kun oli kirjoittanut. Siinä luki, että minun pitää antaa hänelle 700 euroa tai joutuu dudiin, hänet tapetaan. En vastannut enkä maksanut.