Olen yksi heistä joka joutui tyytymään kumppaniinsa

Voi nyyh nyyh.

Et voi tietää vaikka olisit viiden vuoden aikana ihastunut ja päätynyt ihastuksesi kanssa yhteen. Miksi olet pakolla suhteessa?

Nämä provot ovat todella väsyneitä, kun samaa juttua saa lukea useaan kertaan viikossa. 1/5 ihan siitä hyvästä, että jaksoit kirjoittaa kuitenkin.

Tällaiset jutut saavat usein miinuksia, koska ovat usein miesten aloittamia? Itse 40+ naisena ymmärrän asian. Tiedän, että moni mies joutuu tyytymään kumppaniinsa, joskus jotkut naisetkin. Se on tabu. Siitä ei saa puhua täällä. En ole millään tavalla tasoteoreetikko tai mitään muuta hömppää. ymmärrän vain tämän jutun realistisesti.

Miksi kukaan tyytyisi kumppaniin jota ei oikeasti halunnut? Ihan itsekseen voi myös olla. 

Ei ole mitään parisuhdepakkoa.

Sinulla on sentään joku. Olen yksi heistä jotka eivät pääse edes tyytymään :(

Kyllä moni alkaa suhteeseen, koska haluaa parisuhteen eli ottaa melkeinpä ensimmäisen potentiaalisen vastaantulijan. Ei välttämättä ole palavasti ihastunut, mutta tyyppi on ok. Harva tosin myöntää tätä Itselleenkään ennenkuin mahdollisesti eroa käsitellessään jolloin saatetaan pohtia miksi alunperin lähdettiin suhteeseen kyseisen henkilön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tyytyisi kumppaniin jota ei oikeasti halunnut? Ihan itsekseen voi myös olla. 

Koska 50+ vuoden yksinäisyys ei juuri houkuttele

ympäriltä useimmat menevät naimisiin ja hankkivat perheen. ei heillä ole enää aikaa ystäville samalal tavalla kuin ennen

up

PÄÄTIT ITSE OLLA SEN KUMPPANISI KANSSA

IHAN ITSE SEN VALITSIT

ÄLÄ RUIKUTA VAAN KANNA VASTUU PÄÄTÖKSESTÄSI NIINKUIN KAIKKI MUUTKIN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä provot ovat todella väsyneitä, kun samaa juttua saa lukea useaan kertaan viikossa. 1/5 ihan siitä hyvästä, että jaksoit kirjoittaa kuitenkin.

kiitos. Olen sitkeä sissi

alani pioneeri

ulimiesten aatelia

Pioneerit ammutaan aina ensimmäisenä

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tyytyisi kumppaniin jota ei oikeasti halunnut? Ihan itsekseen voi myös olla. 

Koska 50+ vuoden yksinäisyys ei juuri houkuttele

ympäriltä useimmat menevät naimisiin ja hankkivat perheen. ei heillä ole enää aikaa ystäville samalal tavalla kuin ennen

Hmm. Kyllä minä (mies) kokisin itseni vielä yksinäisemmäski, jos joutuisin pakottamaan iseni parisuhteeseen, jonkun sellaisen kanssa jota kohaan en kokisi erityistä vetoa. En odota tai vaadi mitään ällöromanttista veret seisauttavaa tunnetta, jossa olisin ihan mihin tahansa valmis ja halukas, jotta vain saisin n.n kumppanikseni  mutta ajatus siitä, että parisuhteeseen ryhtysin  tyytymällä johonkin tuntuu hyvin vieraalta. olkoonkin, että olen kyllä joskus laittanu merkille,, että osa haluaa ylläpitää mielikuvaa, että kaikki "hyvät miehet" on aina varattuja.        

Minäminäminä - ihmisen aloitus. Ei haittaa yhtään, että itsekkyydessäsi tuhlaat vain kumppanisi elinaikaa ja mahdollisuutta löytää itselleen sopivampi kumppani, tosin outoa jos hän ei huomaa petollisuuttasi.

Ihmettelen, millaisessa valheessa jotkut ovat valmiita elämään vaikka koko ikänsä.

Olisin halunnut olla taiteilija.

Menin piirrustuskurssille kansanopistoon.

Sain hävetä silmät päästäni

Tyydynkö tilanteeseen ja menen uudestaan ..että opettaja saa pilkata?

Haluaisin olla älykäs.

Älykkyyteni on 99 pistettä

Opettelenko mensan testin ulkoa=mahdollista

vai tyydynkö olemaan keskiverto:(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan tyytyisi kumppaniin jota ei oikeasti halunnut? Ihan itsekseen voi myös olla. 

Koska 50+ vuoden yksinäisyys ei juuri houkuttele

ympäriltä useimmat menevät naimisiin ja hankkivat perheen. ei heillä ole enää aikaa ystäville samalal tavalla kuin ennen

Huokaus. Ennsutan, että kovin tulee paineita hänelle, joka on sinun mahd. tuleva kumppanisi. - Itsekkäästi ja harhaluuloisestikkko sitten näet aattelen ja uskoin olevani, jollekulle hyvä kumppani siksi, että mahd. kumppani on tai olsi minulle paljossa vain erinoamsien kva ja mukava bonus. On hyvin vähän asioita ja puuhia joihin nimenoaisesti arvitsisin kumppanin. Mitä sellaisia olisi? - Mitä oikeasaan menetän, jos eläsin loppuikänikin ilman kumppania? Itselläni on onneksi kavereita ja ystäviä, joiden kanssa saatan toisinaan viettää aikaa. Mutta tiedä sitten mistä jään paitsi kun olen myös opetellut nautimaan ja iloitsemaan omasta seurastani ja omista puuhistani.     

Parisuhde perustuu rehellisyyteen.

Kerro puolisollesi mihin et ole hänessä tyytyväinen.

Jos hän jää sinulla on syy olla tyytyväinen:)

Itse "tyydyin" exään juurikin syystä että olin tuolloin kokematon nuori ja halusin parisuhteen.

Yksinäisyys satutti.

Hän oli ainoa tuolloin tarjolla oleva ja ihan kiva ihminen. Kemiat eivät kohdanneet, seksuaaliset mieltymykset ja elämäntilanteet vain olivat niin erilaisia että vuoden jälkee päätin etten enää tyydy.

Että olen mielummin yksin ja odotan sitä oikeaa.

Lopulta se oikea sitten tulikin vastaan etsimättä ja onhan tämä ihan uudenlainen tunne, kun saa tuntea oikeaa rakkautta. Ja intohimoa.

En suosittele ketään vain tyytymään siksi että saa parisuhteen.

Loppupelissä vain ajaa itsensä nurkkaan ja satuttaa toista osapuolta, joka saattaa olla liikkeellä sillä asenteella ettei ole vain tyytynyt sinuun, vaan välittää aidosti.

M24

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset jutut saavat usein miinuksia, koska ovat usein miesten aloittamia? Itse 40+ naisena ymmärrän asian. Tiedän, että moni mies joutuu tyytymään kumppaniinsa, joskus jotkut naisetkin. Se on tabu. Siitä ei saa puhua täällä. En ole millään tavalla tasoteoreetikko tai mitään muuta hömppää. ymmärrän vain tämän jutun realistisesti.

Tuon takia en olisi ikinä huolinut miestä, josta en tietäisi että hän saa halutessaan jonkun muunkin naisen. Myös minua kauniimman, jos se on hänelle olennaista.

Suosittelen muille naisille samaa: älkää huoliko miestä, jolle te olette se "pelastava oljenkorsi" eli ainoa nainen jonka hän onnistuu saamaan. Etsikää kunnes löydätte miehen, joka saisi halutessaan muitakin. Silloin tiedätte, ettei kyse ole vain tyytymisestä.