Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko äidin ihan pakko vetää sitä tupakkaa vauvan vieressä?
25.07.2013 |
Taas kerran sama näky torilla: äiti parkkeeraa vauvanvaunut seinän viereen ja sytyttää tupakan. Siinä sitten vedellään pitkiä sauhuja ja lopulta tumpataan tupakka kengällä katuun. Onko se tupakanhimo niin valtava, ettei edes kaupungilla voi olla polttamatta? Näyttää hirveältä, kun äiti vetää tupakkaa. Sitten käsiä pesemättä vauva ehkä syliin tai tuttia suuhun. Ja se äidin haju! Tarttuuhan se vauvaankin. Polttakaa kotonanne. Tekisi mieli tehdä ilmoitus johonkin, lapsi parka. Ja nyt kaikki röökimuijat tänne hihkumaan, että "hanki elämä" yms. Minulla on se, polttajilla ei kai sitten ole, kun on hermo siinä kunnossa, että ei voi edes vauva-aikaa olla tupakatta. Suututtaa vauvan puolesta ja aika usein myös näkee, että mies ei polta, mutta nainen sitäkin enemmän. Miehenne häpeää teitä.
Kommentit (21)
Ihan pakko kommentoida: olen samaa mieltä. En juuri kuvottavampaa näkyä tiedä kuin pienen vauvan äiti vauvansa kanssa ja tupakka suussa. Miten ihmeessä nämä äidit eivät ymmärrä altistavansa pientä lastaan passiiviselle tupakoinnille? Miten ihmeessä he eivät välitä siitä, että heidän lapsensa ei voi valita missä ilmaa keuhkoihinsa vetää ja minkä laatuista se sattuu olemaan? Minua todella oksettaa aina kun näen vastaavan näyn. Mitä itsekkäintä touhua. Jos on pakko polttaa, niin voisi edes yrittää tehdä sen niin ettei viattoman lapsen tarvitse siitä kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun se on "minä, minä, minä!" . Vauvasta viis, mutta kun minä en voi olla ilman tupakkaa viittä minuuttia kauempaa. Sitähän se on, maailman suurinta itsekkyyttä.
No on se kamalaa, että nimenomaan kaupungilla tupakoidaan, hui! Eikö se ole tuhannesti parempi vauvalle, että äiti polttaa raittiissa ilmassa, kuin että altistaisi vauvankin savulle tupakoimalla kotosalla, kuten ehdotit.
Ja en ole tupakoinnin kannattaja, mutta nuo perusteesi ovat typeriä. "Onko se tupakanhimo niin valtava, ettei edes kaupungilla voi olla polttamatta? Näyttää hirveältä, kun äiti vetää tupakkaa." Nimenomaan äitien julkinen tupakointi siis on sinulle ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No luultavasti ne vauvat nauttii siitä vieressä polttelusta, kun "äitinsä" on myrkyttäneet röökillä jo koko raskausajan.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 16:14"]
No on se kamalaa, että nimenomaan kaupungilla tupakoidaan, hui! Eikö se ole tuhannesti parempi vauvalle, että äiti polttaa raittiissa ilmassa, kuin että altistaisi vauvankin savulle tupakoimalla kotosalla, kuten ehdotit.
Ja en ole tupakoinnin kannattaja, mutta nuo perusteesi ovat typeriä. "Onko se tupakanhimo niin valtava, ettei edes kaupungilla voi olla polttamatta? Näyttää hirveältä, kun äiti vetää tupakkaa." Nimenomaan äitien julkinen tupakointi siis on sinulle ongelma?
[/quote]
Sehän tässä ärsyttää, kun tietää, että äidillä on niin hirveä tupakanhimo, että pitää joka mutkassa polttaa. Takuulla kotona istuu rööki suussa koko ajan. Toisella kädellä pitää vauvan pulloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vauvan äiti ja poltan muutaman päivässä, yleensä vauvan päiväunaikoihin. En tupakoinut raskauden tai imetyksen aikana. Tyhmänä aloin polttaa uudestaan kun tyttö oli noin puoli vuotias. En tupakoi hänen vierellään enkä edes nähden (en siis puistossa taikka missään muuallakaan kun on vauva mukana ). En muutenkaan mielellään polta julkisilla paikoilla, koska häpeän tupakointia. Pesen kädet tupakoinnin jälkeen, sillä vihaan sormien hajua sen jälkeen. Olenko huonompi ihminen kuin tupakoitsijat yleensä ? Miten lapseni vaurioituu tästä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen näin kaksi mammaa bussipysäkillä (sellainen kunnon lasipysäkki, jossa katto ja kolmella sivulla seinät. Mammat vetivät röökiä oikein kunnolla ja lapsia oli liuta siinä ympärillä vaunuissa ja isommat penkillä vieressä. Oli kyllä kuvottava näky. Lapsiraukat ovat passiivisia tupakoitsijoita, kun äideillä röökinhimo iskee. Mukavasti se savu jäi siihen bussikatokseen vellomaan. YÄK!
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 20:28"]Minä olen vauvan äiti ja poltan muutaman päivässä, yleensä vauvan päiväunaikoihin. En tupakoinut raskauden tai imetyksen aikana. Tyhmänä aloin polttaa uudestaan kun tyttö oli noin puoli vuotias. En tupakoi hänen vierellään enkä edes nähden (en siis puistossa taikka missään muuallakaan kun on vauva mukana ). En muutenkaan mielellään polta julkisilla paikoilla, koska häpeän tupakointia. Pesen kädet tupakoinnin jälkeen, sillä vihaan sormien hajua sen jälkeen. Olenko huonompi ihminen kuin tupakoitsijat yleensä ? Miten lapseni vaurioituu tästä ?[/quote]
Mulla sama tilanne. Asuntoasia stressaa, joten olen sallinut kuvottavan tavan kerran päivässä, kun vauva on käynyt yöunille. Kyllä se kieltämättä vähän ahdistaa, jos yön aikana hengityksestä irtoaa myrkkyjä huoneilmaan. Mies polttaa säännöllisesti, joten sekin mietityttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuoksu on pisimpään pysyvä aistimuisto ihmisellä. Lapselle tallentuu vanhemman tuoksu turvallisena mielen sopukoihin ja tupakoivien vanhempien lapset (kyllä, on tutkittu) alkavat herkemmin myös tupakoida itsekin, koska tupakan tuoksu on turvallisuutta ja rakkautta. Niin, sinä joka kysyit, että kuinka lapseni vaurioituu tästä - siinä YKSI vastaus.
Polttakaa kotonanne. SIIS MITÄ? Haluatko ap, että röökimammat vetää röökinsä neljän seinän sisällä, jottet sinä vain joudu sitä näkemään, viis siitä millainen on lapsen kotona sisäilmanlaatu? Kunhan ap:n silmät eivät vaurioidu, vieraan lapsen keuhkoilla ei nyt ole niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin mitä vain, jos saisin sen kirotun päivän pois, jolloin aloin polttaa :( Inhoan joka ikistä savuketta, mutta en pysty lopettamaan... Raskaus ja imetysajan olin ilman tupakkaa, mutta joka päivä päässä hakkasi vain ajatus tupakasta. Se tunne ei mene pois. Ja kyllä, valitettavasti joudun polttamaan myös silloin kun lapsi on lähellä ulkona. Mihin sen lapsen laittaa siksi aikaa? Jättää kauppaan? En ikinä puhalla savua lapsen suuntaan tai pidä lasta sylissä polttaessani. Mutta silti. Minä minä minä olen surkea otus, joka ei pääse tupakasta eroon.
Kaikki kehuvat elämää ilman tupakkaa ja minä olen polttamatta ihan hukassa, en pääse sängystä ylös, raivoan kaikesta, elämä menettää merkityksensä. Se ON ihan kamalaa. Nyt kun lapsi on pieni, en edes uskalla kokeilla lopettamista. Eihän pieni voi ymmärtää, miksi äiti muuttuu kamalaksi ja itkeä pillittää eikä pysty tekemään mitään. Sitä se minulle on. Saan paniikkikohtauksia. En pysty lähtemään kotoa. Minusta ei ole jäljellä mitään ilman tupakkaa. Se on kamalaa. Ei tämä ollut mikään puolustus eikä syy. Tämä on vain kirjoitus, koska ei tätä kukaan usko kuitenkaan... Olen niiiiiin kateellinen ihmisille, jotka eivät ole ikinä polttaneet. Olen yrittänyt lopettaa niin monta kertaa. Ehkä joskus tulee se viimeinen.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 20:28"]Minä olen vauvan äiti ja poltan muutaman päivässä, yleensä vauvan päiväunaikoihin. En tupakoinut raskauden tai imetyksen aikana. Tyhmänä aloin polttaa uudestaan kun tyttö oli noin puoli vuotias. En tupakoi hänen vierellään enkä edes nähden (en siis puistossa taikka missään muuallakaan kun on vauva mukana ). En muutenkaan mielellään polta julkisilla paikoilla, koska häpeän tupakointia. Pesen kädet tupakoinnin jälkeen, sillä vihaan sormien hajua sen jälkeen. Olenko huonompi ihminen kuin tupakoitsijat yleensä ? Miten lapseni vaurioituu tästä ?[/quote]
Solumuutoksia, ellet vaihda kaikkia vaatteitasi ja käy suihkussa tupakoinnin jälkeen.
Miten te röökaajat aina missaatte tällaisetkin uutiset? Sit ihan silmät pyöreinä selitellään, et eihän tästä mitään vauvalle voi aiheutua.... tajuatteko te, kuinka hiton tiukassa tuo tupakansavu on esimerkiksi hiuksissa? Ja ei, se ei ole pelkkää hajua, se "haju" sisältää niitä pienimpiä molekyylejä siitä tupakasta. Ja jos passiivinen tupakointi on vaarallista ja myös tuo kolmannen asteen tupakointi, mitä luulette lapsenne tykkäävän? Millä muulla lastanne myrkytätte?
MInä näin vatta pystyssä naistenklinikalla ulko-oven edessä kaksi n 23-25 v vetää tupakkaa. Se teki hyvää joka oli siellä vattassa. Uskomatonta. Ei yhtään ajatella ku itseään.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:50"]
MInä näin vatta pystyssä naistenklinikalla ulko-oven edessä kaksi n 23-25 v vetää tupakkaa. Se teki hyvää joka oli siellä vattassa. Uskomatonta. Ei yhtään ajatella ku itseään.
[/quote]Huom. Muutama vuosi sitten
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:42"]
Antaisin mitä vain, jos saisin sen kirotun päivän pois, jolloin aloin polttaa :( Inhoan joka ikistä savuketta, mutta en pysty lopettamaan... Raskaus ja imetysajan olin ilman tupakkaa, mutta joka päivä päässä hakkasi vain ajatus tupakasta. Se tunne ei mene pois. Ja kyllä, valitettavasti joudun polttamaan myös silloin kun lapsi on lähellä ulkona. Mihin sen lapsen laittaa siksi aikaa? Jättää kauppaan? En ikinä puhalla savua lapsen suuntaan tai pidä lasta sylissä polttaessani. Mutta silti. Minä minä minä olen surkea otus, joka ei pääse tupakasta eroon.
Kaikki kehuvat elämää ilman tupakkaa ja minä olen polttamatta ihan hukassa, en pääse sängystä ylös, raivoan kaikesta, elämä menettää merkityksensä. Se ON ihan kamalaa. Nyt kun lapsi on pieni, en edes uskalla kokeilla lopettamista. Eihän pieni voi ymmärtää, miksi äiti muuttuu kamalaksi ja itkeä pillittää eikä pysty tekemään mitään. Sitä se minulle on. Saan paniikkikohtauksia. En pysty lähtemään kotoa. Minusta ei ole jäljellä mitään ilman tupakkaa. Se on kamalaa. Ei tämä ollut mikään puolustus eikä syy. Tämä on vain kirjoitus, koska ei tätä kukaan usko kuitenkaan... Olen niiiiiin kateellinen ihmisille, jotka eivät ole ikinä polttaneet. Olen yrittänyt lopettaa niin monta kertaa. Ehkä joskus tulee se viimeinen.
[/quote]
Nikotiinilaastari? Edes siksi aikaa kun lapsi on lähelläsi päivät? Kuin daiju voi olla?
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:42"]
Antaisin mitä vain, jos saisin sen kirotun päivän pois, jolloin aloin polttaa :( Inhoan joka ikistä savuketta, mutta en pysty lopettamaan... Raskaus ja imetysajan olin ilman tupakkaa, mutta joka päivä päässä hakkasi vain ajatus tupakasta. Se tunne ei mene pois. Ja kyllä, valitettavasti joudun polttamaan myös silloin kun lapsi on lähellä ulkona. Mihin sen lapsen laittaa siksi aikaa? Jättää kauppaan? En ikinä puhalla savua lapsen suuntaan tai pidä lasta sylissä polttaessani. Mutta silti. Minä minä minä olen surkea otus, joka ei pääse tupakasta eroon.
Kaikki kehuvat elämää ilman tupakkaa ja minä olen polttamatta ihan hukassa, en pääse sängystä ylös, raivoan kaikesta, elämä menettää merkityksensä. Se ON ihan kamalaa. Nyt kun lapsi on pieni, en edes uskalla kokeilla lopettamista. Eihän pieni voi ymmärtää, miksi äiti muuttuu kamalaksi ja itkeä pillittää eikä pysty tekemään mitään. Sitä se minulle on. Saan paniikkikohtauksia. En pysty lähtemään kotoa. Minusta ei ole jäljellä mitään ilman tupakkaa. Se on kamalaa. Ei tämä ollut mikään puolustus eikä syy. Tämä on vain kirjoitus, koska ei tätä kukaan usko kuitenkaan... Olen niiiiiin kateellinen ihmisille, jotka eivät ole ikinä polttaneet. Olen yrittänyt lopettaa niin monta kertaa. Ehkä joskus tulee se viimeinen.
[/quote]
Nikotiinilaastari? Edes siksi aikaa kun lapsi on lähelläsi päivät? Kuin daiju voi olla?
[/quote]
Luuletko, etten ole kokeillut? Ei se ole se nikotiini, mikä tupakassa pahiten koukuttaa. Nykyään tupakkaan lisätään paljon koukuttavampaa myrkkyä, kuin nikotiini... Ja juu typerä olen, ei käy kiistäminen.
Alue: Aihe vapaa
saman huomannut, raivostuttavaa!