Lapseni elämän kohokohdat pilasi korona..

Joutui valmistua? Taitaa olla itse veeti kirjoittelemassa.

Ikävää, että täydellinen kuplasi puhkesi. Lapsesi ei kuitenkaan onneksi joutunut jättämään lakkiaisia väliin lähteäkseen rintamalle kuolemaan, että onhan siinä se.

Eiköhän sinun lapsesi elämän ole pilannut sinun asenteesi.

Ei mikään muu.

Aika ankea lapsuus muuten sun lapsella jos ylioppilaskirjoitukset ja asevelvollisuus ovat niitä kohokohtia.

Voi kyynel. Ukkini haavoittui sen ikäisenä sodassa ja hänen veljensä kaatui.

Kaikesta sitä itkua voi vääntääkkin. Nehän voi juhlia jälkeenpäin ja varmasti kaikki ymmärtävät. Ihme narsisteja ihmiset nykyään jos kaikki ei mene just tietyn kaavan mukaan. 

Äidin asenne siirtyy lapseen.

Muuta asennettasi.

Anna toisenlainen Malli lapsellesi.

Et voi sanoa "pilasi elämän", syyttää asiaa, jota ei voi muuttaa.

Ongelmat pitää kohdata ja voittaa!

Toimia!

Nuorilla on nyt raskasta. Pitäisi elää ja touhuta mutta korona pilaa kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Voi kyynel. Ukkini haavoittui sen ikäisenä sodassa ja hänen veljensä kaatui.

Kaikki pilalla

No ajattele vaikka sitä sukupolvea joka kävi lukionsa ja koulunsa toisen maailmansodan aikana. SIlloin oli kielto jopa tanssimiselle. Ja koulut monesti suljettuina sodan takia, eikä mistään etäkoulusysteemeistä ajatuksiakaan.

Ja lopeta ininä.

Voihan se harmittaa. Toisaalta poikkeusaika jää myös mieleen, ehkä paremminkin kuin ne tyypilliset vanhan kaavan mukaan menevät juhlat. Tilalle voi myös kehittää jotain kivaa ja ikimuistoista ihan vain perheen kesken. Sitten voi vanhana muistella miten 'se oli se koronakevät kun'...jne.

Tämä lohdutus siksi että joskus vain käy näin, meistä riippumattomista syistä. Elämä ei ole täydellisesti hallittavissamme, likikään.

Vierailija kirjoitti:

Nuorilla on nyt raskasta. Pitäisi elää ja touhuta mutta korona pilaa kaiken.

No kyllä ainakin oman kylän nuorilla tuntuu oikein hyvin eloa riittävän, liiaksikin kun ilkivalta on lisääntynyt. Vaan ihan samaan tapaan ne notkuu ostareilla ja puistoissa piknikillä kuin ennen koronaakin. Korona peräti lisännyt vapaa-aikaa kun etäkoulujen myötä ei mene aikaa matkoihin ja tehtävät sai moni keväällä tehtyä nopeemmin kuin koulussa, ja kummasti jäi vapaata aikaa kaikkiin rientoihin.

Ai. Täytyy sanoa että armeija ja ylioppilaaksi tulo ei ole mitenkään merkittäviä asioita elämässä. Ei tule ikinä muisteltua. Kuka näitä kohokohtia keksii? Samaan syssyyn menee lasten syntymät ym. "pakkokiva" . Minun elämässä on tasan 2 kohokohtaa eikä ne todellakaan ole sosiaalisesti hyväksyttyjä pakkokivoja.

Korona pilaa munkin elämäni.

Ymmärrän hyvin jos joku muukin kärsii. Koko vuosi ollut yhtä paskaa maaliskuun jälkeen.

Etätyötä ja lomautuksia.

Mä en ymmärtä ihmisiä, joiden elämän kohokohta on vaan katsoa netflixiä ja kutoa sukkaa.

Mä olen niin vi hainen, että menen kohta se kaisin tästä.

Surullinen elämä tiedossa, jos lakkiaiset ja armeija ovat sen kohokohdat...

Miksi taas ilkeilette oikein kilpaa?

Ole onnellinen, että lapsesi pääsi ylioppilaaksi. Juhlat on sivuseikka.

Olet siis surullinen siitä, että pääsi läpi yo-kirjoituksista?

Tulee uusia kohokohtia. Aika paljon on myös kiinni siitä, miten asiaan suhtautuu. Joskus asiat vaan menee noin, mun äitini sairastui kuolettavasti paria kuukautta ennen meidän häitä, en silti koe että häät menivät pilalle. Äiti ehti ainakin olla juhlassa mukana ja päästiin naimisiin.

Armeija? Kohokohta? Kas kuin ei sota tai vankila. 😂