Lue keskustelun säännöt.
Voiko jostain saada viitteitä siihen millainen isä mehestä tulee?
22.07.2013 |
Tuli mieleen tuosta "mies ei halua olla kotona" -jutusta. Mä seurustelen miehen kanssa joka on ehkä jotenkin saman tyyppinen kuin tuo toisen ketjun aloittajan mies. Viime viikonloppuna oli tarkoitus tavata: no, eipä sitten tavattukaan kun sillä meni koko sunnuntai jotain homostelua harrastellessa kaverinsa kanssa. Näin on käyny joskus ennenkin ja tulee varmasti käymään tulevaisuudessakin: tuntuu että se elää omaa elämäänsä enkä tiedä onko siinä mulle oikeasti mitään tilaa.
Vielä ei olla siis olenkaan mitään perhettä perustamassa, mietin vaan että onko se sitten aina samanlaista että kaverit menee edelle...
Kommentit (15)
Kyllä paljon voi päätellä siitä miten mies käyttäytyy ennen lapsia. Onko luotettava, tekeekö ohareita, viettääkö aikaa mieluumin muiden kuin sun kanssa, onko ahkera, kärsivällinen, jaksaako kuunnella ja jutella asioista, mitä mielipiteitä on yleensä perheestä ja naisen ja miehen rooleista, tekeekö aktiivisesti ja oma-aloitteisesti kotitöitä, onko harrastukset hyvin tärkeitä, osaako ratkoa ongelmia, riiteleekö rauhallisesti ja rakentavasti, käyttääkö alkoholia säännöllisesti ja jos käyttää niin miten käyttäytyy humalassa...
Jos mikään tuollainen tökkii, en edes suunnittelisi lapsia tai avioliittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katso miehen isää. Yllättävän monet toteuttavat vanhempiensa malleja, vaikkeivät tajua sitä itse.
No niin. Ihan oikeasti... Mä nyt nimitän homosteluksi niitä niiden "poikien iltoja" yms.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 19:05"]
No niin. Ihan oikeasti... Mä nyt nimitän homosteluksi niitä niiden "poikien iltoja" yms.
[/quote]
No jos tuo on suhtautumisesi miehen ja hänen kavereidensa väliseen ajanviettoon, niin en yhtään ihmettele, ettei hän halua viettää aikaa kanssasi. Vihjaat siis, etkä mitenkään epäsuorasti edes, että miehesi on homo (vaikka et sitä kirjaimellisesti tarkoittaisikaan). Voisin kuvitella, että jos miehesi on yhtään epävarma itsestään millään tasolla, niin tätä "homostelua" tulee vielä paljon enemän lisää -- hänen kaverinsa tuskin vihjailevat hänen olevan homoseksuaali.
Hankkikaa lemmikki. Tee selväksi, että haluat molempien sitoutuvan eläimen hoitoon. Siinä voi selvitä paljonkin, varsinkin jos hommaatte koiran. Joku etana tai kala ei välttämättä tuo miehestä vastuullista puolta esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu vähän että viettää aikaa mieluummin muiden kuin mun kanssa. Miehen isästä ei nyt valitettavasti saa viitteitä kun se on kuollut.
Tavallaan mä ajattelen että toisella vois olla aika suuri vapaus mennä ja tulla mutta silti jotenkin kaihertaa...
Mä en ole ikinä sanonut miehelle yhtään mitään niistä menoista, ne vaan ärsyttävät mua kun niiden takia se tekee ns. ohareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 19:12"]
Tavallaan mä ajattelen että toisella vois olla aika suuri vapaus mennä ja tulla mutta silti jotenkin kaihertaa...
[/quote]
Onko sinulla itselläsi sama vapaus? Entäpä jos saatte lapsen, otatko sen "vapauden" silloin pois ja odotat että mies tyytyy siihen? Vai alatko sellaiseksi vinkuiitamammaksi, joka tekee itse kaiken ja valittaa sitten vauvapalstoilla kovaa kohtaloaan?
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 19:12"]
Tavallaan mä ajattelen että toisella vois olla aika suuri vapaus mennä ja tulla mutta silti jotenkin kaihertaa...
[/quote]
Onko sinulla itselläsi sama vapaus? Entäpä jos saatte lapsen, otatko sen "vapauden" silloin pois ja odotat että mies tyytyy siihen? Vai alatko sellaiseksi vinkuiitamammaksi, joka tekee itse kaiken ja valittaa sitten vauvapalstoilla kovaa kohtaloaan?
[/quote]
Niinpä. Sitähän mä tässä mietin että tulisko minusta justiin sellainen "vinkuiitamamma"... Mä olen aatellu/haaveillu lähinnä että sillä olis edelleen vapautta mennä ja tulla (kunhan olis kuitenkin vaikkapa 4 iltaa viikossa kotona) - ja toisaalta mulla olis myös vapaus mennä käymään jossain harrastuksessa silloin kun se on kotona...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereiden kanssa riekkumisesta voi kasvaa eroon, ehkä. Mun mies sanoi aikoinaan että "mä en ymmärrä lapsista mitään, mulla ei ole niistä mitään kokemusta mutta eikö niitä yleensä ole tapana hankkia jos naimisiinkin mennään. Ei mulla mitään sitä vastaankaan ole."
Paremman vinkin miehen isäntaidoista sain, kun oltiin hoitamassa kaveripariskunnan neljää muksua. Siellä se sujuvasti pyydysti kaksivuotiaan ennen kuralammikkoa ja vei neljävuotiaan vessaan ennen kuin se pissasi housuun. Toisilla kavereilla se jutteli pojan kanssa legoilla rakentamisesta ihan iloisesti ja antaumuksella. Mun johtopäätös oli se että jos mies ei muka ymmärrä lapsista yhtään mitään, mutta osaa silti ihan näppärästi hoitaa niitä, kyseessä täytyy olla ihan kehityskelpoinen yksilö.
Mutta yksi pointti: jos aikoo parisuhteeseen jonkun kanssa, hyvänä lähtökohtana ei toimi se että tuntee olevansa toiselle merkityksetön ihminen. Jos taas koet itsesi arvostetuksi ja rakastetuksi, silloin ollaan menossa oikein hyvään suuntaan.
Minulla oli kokemus miehestä, joka oli itsekeskeinen surkimus; naista sadistisesti lyttäävä ongelmakimppu, joka oli käytännössä jättänyt nuoruutensa elämättä. Hänestä tuli sellainen kulissi-isä, joka asettaa omat tarpeensa lastensa ja vaimonsa edelle, ei vaadi itseltään rehellisyyttä eikä suoraselkäisyyttä, ja on lapsilleen täysin ala-arvoinen esimerkki ihmisenä olemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoisin että et voi tietää. Paljon riippuu siitä miten jaatte vauvanhoitoa. Jos annat hänelle mahdollisuuden niin kasvaa varmaan oivaksi isäksi. Jos omit vsuvahommat, pakenee kavereille.
Ehdottomasti kannattaa katsoa missä kunnossa mies pitää kämppänsä, ja sinun luona ollessaan passauttaako itseään vai tarjoutuuko auttamaan kaikessa.
Siitä en tiedä kuinka rakastunut hän on sinuun, jos kaverit menevät yhteisen aikanne edelle. Ilmeisesti olette olleet yhdessä jo jonkin aikaa ja ensihuumat on haihtuneet. Onneksi teillä on vielä aikaa miettiä rauhassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ton kuvauksesi perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä. Kyse voi olla niin monesta asiasta. Esimerkiksi, että oletteko oikeasti sopineet, että perjantaina tehdään x yhdessä ja sitten se soittaa ja sanoo, että hei, mä menisinkin Kallen kanssa kaljalle on ihan eri asia kuin se, että sä oletat, että perjantaina ollaan yhdessä ja olet ohimennen sanonut, että tavataanhan sitten viikonloppuna ja lähempänä ajankohtaa sanot, että mitä tehtäis perjantaina ja mies sanoo, että mä oon muuten perjantaina menossa Kallen kanssa kaljalle, nähdäänkö vaikka sunnuntaina.
Eli parisuhteen kannalta olennaista on puhutteko riittävästi ja samaa kieltä. Isyydestä saa osviittaa ehkä just kun on lasten seurassa, mutta toisaalta omat lapset on niin eri, että kaverien lasten kanssa ihan tumpelo voikin olla loistava omiensa kanssa ja vastaavasti toisin päin. Mutta lohduttavaa on se, että niin se on äidinkin kanssa. Vaikka kuinka luulet tietäväsi millainen äiti susta tulee, todellisuus voi yllättää rajusti suuntaan tai toiseen.
Tärkeintä on siis etukäteen keskustella lapsista ja kaikesta perheeseen liittyvästä, odotuksista ja toiveista ja asioista, jotka on ehdottomia ei -juttuja. Jos niissä on paljon ristiriitoja, ei kannata ryhtyä lasten tekoon.
Et sitte ajatellu ihan heteron kanssa alkaa? Meinaan että saattaa toi parisuhde & perhe -touhu olla vähän hankalaa homon kanssa. Tai mistä mä tiedän, kun en oo koskaan kokeillu....