Lapsi menossa nielurisaleikkaukseen. Mitä kertoa toimenpiteestä?

Voi aivan hyvin matkustaa yhden vanhemman kanssa. Varmaan on vain vähän väsyneempi. Nielurisaleikkauksen jälkeen todennäköisin vuoto tapahtuu peitteiden irrotessa päivien kuluttua leikkauksesta.

No mulla on lapsena leikattu kitarisat ja aikuisena nielurisat.

Kerro vaikka että, sitten kun on leikattu, niin on tosi kiva kun se vaiva mikä niistä (kroonisesti tulehtuneista nielurisoista?) aiheutui. Ja sitten lapselle, kertoo että miten leikkaushenkilökunta on kivaa ja huolehtii siitä että lapsella on kaikki hyvin niin ennen kuin jälkeenkin leikkauksen. Ja että äiti on ihan heti oven takana odottamassa.

Ja sitten, leikkauksen jälkeen on kurkku (vähän) arka ja kipeä. Mut kiva juttu on se, että saa syödä paljon kaikkea kylmää ja pehmeää, jäätelöä, kiisseleitä, jogurtte ja yms.

No joo, sitten yksi ikävämpi puoli, mitä ei lapselle tarvitse kertoa. Mä olin ilmeisesti leikkauksen aikana niellyt aika paljon verta. Ja kun ihminen ei ilmeisesti kestä syödä omaa vertaan, niin oksensin ja oksensin koko päivän leikkauksen jälkeen. Se oli ihan hirveätä kipeällä kurkulla.

Entäs jos sanot, että ne unet on vähän kuin päiväunet ottaisi päivän aikana. Ja ainakin minun työpaikallani äiti on nukahtamishetkeen asti lapsen vieressä. Voittehan pyytää paikanpäällä hoitajia kertomaan vähän tarkemmin.

T: Anestesiahoitaja

Meillä pojalle tehtiin nielurisaleikkaus hänen ollessaan 4v. Leikkaus ei jännittänyt poikaa, oli todella luottavainen koko ajan. Me saimme  myös olla sängyn vierellä kun lapsi nukahti (Mehiläisessä) ja olimme paikalla tietysti myös kun lapsi heräsi. 

Leikkauksen jälkeen poika oli tosi kipeä, pari viikkoa syöminen oli todella heikkoa. Tramal kipulääkettä ei suostunu ottamaan, se varmaan olisi auttanut kipuun.

Jälkiseuranta on myös tarkeää, haavat voivat aueta, jolloin on suuri vaara, että maha täyttyy verellä ja silloin on kiire sairaalaan. Eli ei kannata lähteä mihinkää ja öinen tarkkailu.

Nim. Onneksi oltiin lähellä sairaalaa.

Me saatiin sairaalasta esitevihkonen, jonka voi käydä lapsen kanssa läpi. Saatiin myös video, jossa näytetään mitä siellä sairaalassa tapahtuu.

Molemmissa oli melkolailla samat jutut. Ensin selitettiin sinne sairaalaan meneminen ja vaatteiden vaihtaminen. Sitten kerrottiin esilääkityksestä, joka tekee iloiseksi ja taikarasvasta (puuduttava voide ettei tippaletku sattuisi). Sen jälkeen lähdettiin petikyydillä ajelemaan leikkaussaliin (joissakin paikoissa voidaan kävellä). Seuraava juttu olikin herääminen, vanhempien näkeminen ja kipulääkkeen ja jäätelön saaminen. Itse leikkauksesta ei mainittu mitään. Taidettiin puhua tyyliin 'lääkäri hoitaa sillä aikaa kun sinä nukut, eikä sitä huomaa itse ollenkaan'. Kivoista unista näissä oppaissa taidettiin myös puhua.

Meillä on yksi lapsista joutunut leikkaukseen 4 kertaa. Yksi kerta oli yksityissairaalassa ja muut yliopistollisessa sairaalassa. Yksi leikkauksista oli kiireellinen (tehtiin 2 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta) ja muut olivat suunniteltuja.

Vain yksityissairaalassa sain olla lapsen vieressä nukahtamiseen asti, mutta julkisella puolella tehdyissä leikkauksissa lapsi on ollut niin sekaisin esilääkkeistä ettei ole äitiä kaivannut eikä ymmärtänyt pelätä.

Lapsen oma kommentti on ollut 'siellä oli kivaa kun sai pelata'.

Kaikista on jäänyt lapselle myönteinen kuva. Hoitajat ja lääkärit ovat olleet ystävällisiä ja kannustavia, lääkitys on ollut riittävä ja viihdykettä on ollut tarjolla odotteluajoiksi (esim. dvd elokuvia, lukemista, pelejä). Myös siinä kiireellisessä leikkauksessa kaikki käyttäytyivät rauhallisesti ja ystävällisesti lapsen (ja vanhempien) läsnäollessa.

Eri sairaaloissa on erilaisia käytäntöjä, mutta nykyään lasten kivunlievityksestä huolehditaan hyvin ja muutenkin he saavat hyvän kohtelun.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 15:42"]

Jälkiseuranta on myös tarkeää, haavat voivat aueta, jolloin on suuri vaara, että maha täyttyy verellä ja silloin on kiire sairaalaan. Eli ei kannata lähteä mihinkää ja öinen tarkkailu.

Nim. Onneksi oltiin lähellä sairaalaa.

[/quote]

Meilläkin piti lapselta muutama suoni polttaa kiinni (nukutuksessa) kun aukesivat n. viikko leikkauksen jälkeen.

Kannattaa tosiaankin seurata lapsen vointia sen leikkauksen jälkeen.

Sairaalasta antavat kyllä hyvät ohjeet ja neuvovat mitä pitää tehdä jos verta alkaa näkymään. Meille sanoivat, että jos lapsi alkaa sylkemään verta, niin sitä ei jäädä kotiin seuraamaan vaan laitetaan vain kylmäpakkaus niskaan lähdetään takaisin sairaalaan. Niin tehtiin ja lapsi toipui lopulta hienosti.

Kiitos vastanneille! Voiko muuten lapsi matkustaa vain yhden vanhemman kanssa kotiin autolla vai pitääkö olla toinen vahtimassa ettei tule mitään komplikaatioita matkalla? 

Ap