Olen 49-vuotias nainen ja mieheni on 33

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:48"]

Mikä on säällinen aika tuollaisessa tilanteessa teillä sielläpäin?

[/quote]  Taisi olla puolisen vuotta sen jälkeen kun oli purkanut suhteen, kun pyysi minua ekaa kertaa "virallisesti" ulos.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:51"]

Millaista draamaa liittonne on synnyttänyt?

[/quote] Ihan alussa oli luonnollisesti anopille vaikea asia. ainoa poika lähti paljon vanhemman monen lapsne leksiäidin kanssa toiselle puolelle maata.

Aikansa siihen meni ennen kuin tottui ajatukseen.

Nykyään ollaan hyviä ystäviä. 

Muuten ei draamaa.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:51"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:46"]

Sinulla kuitenkin asiat paremmin hallussa, mies kantaa huolta, mutta pasmat helposti sekaisin?

[/quote]  Riippuu ihan asiasta. Osa sujuu minulta jouhevammin, osa mieheltä. Sama tilanne lie jokaisessa tasa-arvoisessa liitossa?

[/quote]

Juu, liittonne on mitä tavallisin stereotypia avioliitosta.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:50"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 12:49"]

Mikä purki ensimmäisen liiton, oletko vaativa vaimo?

[/quote] Mies kuoli.

[/quote]

Jäikö siitä pelko, vai pystytkö antamaan nykyisen miehen elää vapaasti kynttilää molemmista päistä polttaen, epäterveellisestikin jos hän itse haluaa.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 13:04"]

Jäikö siitä pelko, vai pystytkö antamaan nykyisen miehen elää vapaasti kynttilää molemmista päistä polttaen, epäterveellisestikin jos hän itse haluaa.

[/quote] Ihan vapaasti elää. Elämään kuuluu paljon asioita joilta ei ykisnkertasesti voi suojautua eikä niiden pelossa kannata elämää jättää elämättä.

Ei kummoisia. Äitini on 51-vuotias ja hänen miehensä 38. Ovat naimisissa, yhdessäoloa takana noin 8 vuotta. Muutaman kerran taisin nieleskellä, kun uudesta mieheestä kuulin, mutta toisaalta, mikä minä olen aikuisten ihmisten elämään puuttumaan (varsinkin, kun minulla ja miehellänikin on ikäeroa 8 vuotta, mutta toiseen suuntaan).

Melko pian miehesi etsii nuoremman. Tämä oli se ajatus, mikä ensimmäisenä tuli mieleen.

Ikäero ei ole este toimivalle parisuhteelle. Hyvä että olette uskaltaneet ennakkoluuloista huolimatta. Jos joku kommentoi ikävästi, ei kannata välittää, kommentoijalla on varmaan itsellään rakkaudeton elämä.

Seksi varmaan toimii tosi hienosti?

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 05:09"]

Melko pian miehesi etsii nuoremman. Tämä oli se ajatus, mikä ensimmäisenä tuli mieleen.

[/quote] Kyynistä. Toisaalta taidat kuulua niihin, jotka akjattelivat samaa jo 11 vuotta sitten...  :D

Onko teillä lapsia? Haluaisiko miehesi lapsia?

Sama ikäero kuin tuttavapariskunnalla ja he ovat avoliitossa olleet jo lähes 30 vuotta. En usko että eroavat koskaan. Suhde päättyy jommankumman kuolemaan.

Nainen tekee kaiken valmiiksi kotona ja on aina tehnyt, mikäpä siiinä on miehen ollessa. Nainen on jo eläkkeellä. Mies käy töissä.

Miehellä ei lapsia. Naisella on useampi lapsi edellisestä liitosta ja jo lapsenlapsiakin.

meillä 12 vuoden ikäero, mieheni  siis nuorempi. yhdessä 14 vuotta ja kolme yhteistä lasta.

Tulee mieleen että enpä itse 22 vuotiaana olisi nelikymppistä muijaa ottanut. Valmiiksi rupsahtanut. Tämä jätkä on varmaan melkoinen "saalis". Mehu-Janne tulee mieleen. :):)

Kaameaa. En mä voisi. Eihän toi nyt iahn kuhea ikäero ole mutta en sittenkään kestäisi NOIN nuorta miestä.

Nainen varmaan todella äidillinen, pitää huolta höpönassustaan.

Tulee mieleen, että entä jos naiselle iskee joku 50v-kriisi, niin joutuuko mies siitä kärsimään ja jos niin miten.

Samanikäinen anoppi ja appi on varmaan kiva.

Nyt ap varmaan lähti päiväpupuilemaan nuoren miehensä kanssa, kun laski trollin liikkeelle, mutta unohti ruokkia :D

[quote author="Vierailija" time="22.07.2013 klo 06:45"]

Seksi varmaan toimii tosi hienosti?

[/quote] Ei moittimista.