Miten synnytys tapahtuu?

No jokaisella menee vähän eri tavalla, toisilla kestää kauan, itsellä ekasta tuntemuksesta kului viisi tuntia kun lapsi syntyi. Eli vastaan vaan omasta puolestani. Supistukset tuntui mun mielestä pahoilta menkkakivuilta, tosin niitä tuli heti neljän minuutin välein. Jotkut joutuu näistä kärsimään kauankin. Lopulta ne oli sellaisia etten pystynyt edes liikkumaan silloin. Ponnistusvaiheessa ei itsellä ole paljon sananvaltaa, kun tulee tarve ponnistaa, en ainakaan itse pystynyt millään olemaan ponnistamatta. Itse synnytin ilman kivunlievitystä (ei ehtinyt) ja jossain kohtaa kipu oli monta, monta, monta kertaa pahempi kuin ne pahat menkkakivut... Mutta sitä kesti vain hetken eli en sanoisi sen olevan paha. Ja se mistä en itse ollut kuullut mainittavan, oli kohdun painelu synnytyksen jälkeen. Se jotenkin tuntui inhottavalta vaikka kipu ei ollut mitään verrattuna itse synnytykseen.

Mä ajattelin jokaisessa synnytyksessä kuolevani siihen kipuun.

Sulla on varmaan joskus krampannut jalkaa tms., siis "vetänyt suonta". Supistus on kuin tällainen suonenveto koko keskivartalon alueella, alkaa alavatsasta ja tulee aaltomaisesti kovemmaksi ja sitten hiipuu pois.

Ei minkäänlaisia kipuja voi verrata synnytyskipuihin, ne on pahimmillaan tosi raastavia.

Mutta kuitenkin, synnytyskipu on erilaista kun sairaudesta johtuva kipu. Se on tavallaan "hyvää" kipua, jos niin voi sanoa. Sehän vie synnytystapahtumaa eteenpäin.

Pahimmat kipukokemukset mulla on olleet sappikivikohtaukset, joita sain useitakin ennenkuin multa poistettiin sappirakko. Ne olivat oikeasti sellaisia, että luulin kuolevani.

Näin siltikin, vaikka olen synnyttänyt viisi kertaa ilman epiduraalia.

auuuts :/ mutta eikö yleensä kipuun saa kuitenkin epiduraalin tai ainakin vahvat lääkkeet? mitä jos menee tajuttomaksi kivun takia kesken synnytyksen?

[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 17:57"]

auuuts :/ mutta eikö yleensä kipuun saa kuitenkin epiduraalin tai ainakin vahvat lääkkeet? mitä jos menee tajuttomaksi kivun takia kesken synnytyksen?

[/quote]

Nro 5 täällä. Kyllä saa yleensä. Minä olen synnyttänyt viidesti ilman vaan sen takia, että mulla on olleet synnytykset niin nopeita, 1.5-2.5 tuntia ekoista poltoista vauvan syntymään. Epiduraaleja ei ole ehditty antaa.

Epiduraalin saat halutessasi yleensä, kun olet sairaalassa ja synnytys on hyvin käynnissä. Eli jos olet kotona (eikä ole esim. käynnistetty synnytys), niin selviät omin avuin supistuksista, vaikka liikuskelemalla, kuumassa suihkussa, kuumavesipullolla... Supistusten välillä ei yleensä satu. Mulla ne supistukset tuntui tymäkämmiltä menkkakivuilta, mutta ei tullut oloa etten kestä. Niinhän usein neuvotaan, että sairaalaan sitten vasta kun ei enää kotona kestä.

Sairaalassa sitten supistukset tietenkin (toivottavasti) jatkuvat tasaisesti, katselevat varmasti vointiakin, mutta jos ok niin ei välttämättä pääse suoraan synnytyssaliin, vaan venailet jossain anturit vatsalla, joilla mitataan asioita. (En tiedä mitä asioita, supistuksia kai.) Synnytyssaliin pääset sitten kun on tilaa tai kätilö on sitä mieltä että nyt on aika, siellä voit pyytää erilaisia kivunlievityksiä, mitä nyt on saatavilla. Supistukset tihenee ja voimistuu, missä tahdissa sitten etenevätkään, kohdunsuu avautuu ja sitä ehkä tarkkaillaan välillä, montako senttiä se on auki. Se on se mitä odotellaan, kymmenen senttiä auennut on auki. Joillakin tämä voi kestää kauankin. Voi oksettaa, väsyttää... Itseensä sitä lähinnä keskittyy. Jos pystyy rentoutumaan niin se yleensä kai auttaa avautumista.

Kun kohdunsuu on kokonaan auki, alkaa ponnistusvaihe. Supistukset jatkuu, eli supistuksen tullessa ponnistetaan (pidätetään ilmaa ja työnnetään alaspäin). Ponnistusvaiheessa vauva puristuu sieltä synnytyskanavan läpi ja vääntyilee, kyllähän se tietysti sisuskaluja survoo miten nyt kenelläkin. Se itse ponnistuksen tarve tuntuu siltä että on hirveä kakkahätä, ja kun alkaa ponnistaa, koko kroppa hulahtaa siihen ponnistukseen mukaan. Huonetta tai muita ihmisiä ei ehkä enää juuri huomioi, keskittyy vain itseensä. Jos on toimiva kivunlievitys, niin välttämättä ei tunnu miltään supistusten välisenä aikana. Kun vauva alkaa tulla sieltä ulos, niin tuntuu että se venyttää kudoksia, se tuntuu kirvelyltä tai tietenkin pahemmassa tapauksessa vielä pahemmalta. Joka supistus toivottavasti vie vauvaa vähän eteenpäin, eli täytyy vain puskea se siitä kirvelystä läpi. Kun pää ja hartiat on tulleet, muu osa voi luiskahtaa aika helposti ulos.

Sen jälkeen pitää vielä synnyttää istukka, jota voidaan joutua nykimään. Ja vatsaa painellaan, ehkä tikkaillaan jos on tikattavaa.

monet kätilöt odottavat että epiduraalin vaikutus lakkaa ennen kuin antavat äidin ponnistaa. Eli periaatteessa siis vaikka saisit kivunlievitystä, ponnistusvaihe voi olla helvetillinen.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 19:09"]

monet kätilöt odottavat että epiduraalin vaikutus lakkaa ennen kuin antavat äidin ponnistaa. Eli periaatteessa siis vaikka saisit kivunlievitystä, ponnistusvaihe voi olla helvetillinen.

[/quote]

Joo vai! Miksi?  Ja mistä sen voi tietää miten pitkään pitää odotella, ei kai sitä vauvaa voi pidätellä kovin kauaa?