Lue keskustelun säännöt.
Vihdoin uskallan myöntää että haluan olla kotiäiti/kotirouva! (ja toteuttaa sen)
11.07.2013 |
Olen aina viihtynyt kotona, tykännyt kotona puuhastelusta, lasten kanssa olemisesta, kotitöiden teosta...
Töissä olen käynyt, montaa eri työtä tehnyt täysin eri aloiltakin, mutta jotenkin työelämä kodin ulkopuolella ei vaan ole ikinä sujunut. Aina stressaa enemmän tai vähemmän, aamut ovat hirveitä, eikä minulla enää työpäivän jälkeen ole ollut yhtään "mehuja" jäljellä perheen/lasten/miehen kanssa olemiseen, mistään muusta tekemisestä puhumattakaan.
Silti olen käynyt töissä, koska "nykynaisten kuuluu nykyään käydä töissä".
Nyt alan pikkuhiljaa käsittää, että toimikoon muut miten toimivat, ei mun ole siltit pakko käydä töissä! Siis varsinkin, kun mieheni sanoo että häntä ei haittaa vaikka hän käy töissä ja hoitaisi taloudellisen puolen yksinkin, ja mä hoitaisin kotityöt (joiden tekemisestä pidän) ja muut kodin/lasten asiat (läksyjen tarkastamisest, hammaslääkärit jne) pääsääntöisesti.
Ihanaa! Vapauttavaa! Ehkä vihdoin uskallan elää omannäköistä elämää :)
...niin ja niille, jotka tulevat tähän "huolissaan" kommentoimaan "Mitä sitten kun miehesi jättää sinut ja jäät tyhjän päälle!?!" tai "Mitenkäs eläkkeellä, kun eläkettä ei heru?!?" niin olen kyllä pohtinut asioita näiltä kannoilta, ja asiat ovat hoidossa, älkää turhaan murehtiko mun puolesta ;)
Kommentit (2)
No hienoa jos ihminen on löytänyt elämänsä tarkoituksen ja vieläpä puolison joka on samaa mieltä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kotiäitiys on mahtava juttu! Itse olen ollut yli vuoden kotiäitinä ja toivon, että voisin jatkossakin olla mahdollisimman pitkään kotona. Ehkäpä joskus vielä saan aviomieheni kanssa toisen lapsen/lisää lapsia. Minun arvoissa perhe on todella tärkeä ja haluan olla mukana lapseni lapsuudessa olemalla paljon läsnä hänen elämässään. Lapseni on minulle suuri aarre!
Oma puolisoni on sanonut ystävieni kuullen "kotiäidin arvoa ei voi rahassa mitata" ja se oli minusta ihanasti sanottu. Toivon että kotiäidit oppisivat olemaan ylpeitä omasta tehtävästään, lapsen hoitaminen on yksi elämän tärkeimmistä tehtävistä!
Oma äitini aikoinaan hoiti minua ja kolmea muuta sisarrustani paljon kotona ja olen jälkikäteen paljon arvostanut sitä aikaa, kun hän hoiti lapsiaan kotona. Muistan esimerkiksi miten ihanaa oli tulla kotiin, kun kotona oli leivottu pullaa ja se tuoksu oli mahtava!